Rippisaarna 1985

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Luukkaan evankeliumin 22. luvussa meitä puhuttelevat seuraavat Jumalan sanat. Ja kuin jo aika tullut oli, istui hän pöydän tykönä ja kaksitoista apostolia hänen kanssansa. Ja hän sanoi heille: "Minä olen halulla halainnut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne, ennen kuin minä kärsin. Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan siitä syö siihen asti, kuin se täytetään Jumalan valtakunnassa."

Ja hän otti kalkin, kiitti ja sanoi: "Ottakaat ja jakakaat keskenänne, sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan juo viinapuun hedelmää siihen asti, kuin Jumalan valtakunta tulee."

Ja hän otti leivän, kiitti ja mursi ja antoi heille sanoen: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Se tehkäät minun muistokseni."

Niin myös kalkin ehtoollisen jälkeen sanoen: "Tämä kalkki on uusi testamentti minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan."

Kuitenkin katso, minun pettäväni käsi on minun kanssani pöydällä. Ja tosin ihmisen poika menee, niin kuin päätetty on. Kuitenkin voi sitä ihmistä, jolta hän petetään."

Ja he rupesivat kyselemään keskenänsä, kuka olisi se heistä, joka sen tekevä olisi. Aamen.

Tänään lauantaina illan korvassa Jumalan perheväki on kokoontunut juhlapöydän äärelle. "Ja joka juo minun vertani, hänellä ei ole osallisuutta minun kanssani."

Martti Luther sanoo, että Herran Jeesuksen lihan ja veren syöminen tapahtuu uskossa Jumalan valtakunnassa. Kun uskotaan synnit anteeksi, se on evankeliumin ydin Herran Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä.

Joku sanoi, että autuas on se, joka syö leipää Jumalan valtakunnassa. Tätä leipää Jumalan lapset ovat uskossa saaneet syödä. Tämä on Herran pyhä ehtoollinen, jonka äärelle olemme nyt kokoontuneet.

Jumalan perheväen yhteys tulee tässä pöydässä näkyvästi esille. Tästä pyhästä tilaisuudesta meidän tekstimme kertoo.

Tämän Herran pyhän ehtoollisen kattaminen on kaivannut tiettyjä valmisteluja, on pystytetty ehtoolliskaiteet. Tekstimme äärellä me olemme viivähtämässä ensimmäisen Herran pyhän ehtoollisen vieton äärelle.

Tämä pyhä ehtoollisen vietto tapahtui, kuten evankelistat kertovat, siinä yhteydessä, jolloin Jeesus täällä lihansa päivinä söi viimeisen aterian. Matteus, Markus ja Luukas muistuttavat, että tämä Jeesuksen viimeinen ateria oli nimenomaan pääsiäisateria.

Jos ehtoollispöydän kattaminen kaipaa valmisteluja, niin sitä enemmän kaipasi pääsiäisateria.

Tekstimme alkoi sanoilla: "Ja kuin jo aika tullut oli, istui hän pöydän tykönä ja kaksitoista apostolia hänen kanssansa."

Ennen kuin tuohon hetkeen oli saavuttu, oli suoritettu monimutkaiset valmistelut. Näitä valmisteluja Jeesus lähetti suorittamaan apostolit Pietarin ja Johanneksen.

Olemme tänään Herran pyhällä ehtoollisella ties kuinka mones ehtoollinen se on. Jumala yksin tietää, miten monta ehtoollistilaisuutta Jumalan perheväen keskuudessa on tuon ensimmäisen ehtoollisen jälkeen vietetty. Jumala yksin tietää, miten pääsiäislampaa piti teurastaa.

Kun Jeesus lähettää Pietarin ja Johanneksen suorittamaan näitä valmisteluja, noihin valmisteluihin kuului pääsiäislampaan hankkiminen, sen vieminen Jerusalemin temppeliin, jossa papit teurastivat sen polttouhri alttarilla. Pääsiäislampaan paistaminen tulella, maustaminen katkerilla yrteillä ja huoneiston varaaminen. Nämä tehtävät Pietari ja Johannes menivät suorittamaan.

Kun Jeesus lähettää Pietarin ja Johanneksen valmistelemaan tuota ateriaa, niin hän ei ilmoita opetuslapsijoukolleen sitä paikkaa, jossa tuo pääsiäisateria tuona torstai-iltana vietetään.

Tuosta torstai-illasta me olemme tottuneet käyttämään nimitystä kiirastorstai.

Ainakin eräänä syynä siihen, miksi Jeesus ei tuota paikkaa ilmoittanut, on se murheellinen asia, joka käy ilmi tästä lukemastamme tekstistäkin: pääsiäiselle papeille ja kirjanoppineille.

Niinpä kun Paavali korintolaiskirjeessä kirjoittaa ehtoollisen asettamisesta, hän aloittaakin sen kertomalla tuosta kavaltajasta: "Sinä yönä, jona Jeesus kavallettiin."

Kavaltaja oli mukana tässä tilaisuudessa. Opetuslapsille se oli yllättävä asia, mutta Jeesusta ei voitu pettää. Herraa Jeesusta ei voida pettää tänäkään päivänä.

Pyhä Henki, joka Jumalan seurakunnassa tutkii kaikki asiat, tietää jokaisen ihmisen sydämen tilan. Meitä Jeesuksen opetuslapsia voidaan kyllä pettää, ja me koemme joskus täällä hyvinkin murheellisia yllätyksiä, niin kuin opetuslapset kokivat, kun olivat tässä ensimmäisessä ehtoollispöydässä.

Jeesus näki kaiken lävitse koko ajan. Hän tiesi, että edellisenä iltana hänet on myyty ylipapeille ja kirjanoppineille.

Koko tuo viikko oli ollut jännitystä täynnä, sillä siitä lähtien, kun Jeesus oli herättänyt Lasaruksen kuolleista, oli suuri neuvosto tehnyt päätöksen, että Jeesus tapetaan, ja että myöskin hän, jonka Jeesus oli kuolleista herättänyt, nimittäin Lasarus, tapetaan.

Jeesus julkisesti etsintäkuulutettiin. Siitä etsintäkuulutuksesta lähtien Jeesus kulki ei yleisiä teitä, mutta vähän kiertoteitä, sillä hänellä oli vielä tärkeää toimitettavaa.

Kuudoin vastaan. Jeesus tiesi, että koko ajan ylimmäiset papit ja kirjanoppineet ja fariseukset etsivät tilaisuutta, että olisivat voineet hänet kiinni ottaa.

Ja nyt se hetki alkoi lähestyä. Ehtoollispöydässä oli mukana kavaltaja ja pettäjä, joka oli saanut orjan hinnan, kun oli myynyt Jeesuksen.

Ja evankelistat kertovat, että siitä lähtien hän etsi tilaisuutta kavaltaakseen hänet.

Siksi Jeesus lähettää Pietarin ja Johanneksen valmistamaan tätä pääsiäisateriaa, mutta ei ilmoita paikkaa, mihinkä he menevät.

Juudas Iskariotkin sai tietää, hän kulki opetuslasten mukana. Hän sai tietää tuon paikan vasta sitten, kun mentiin tuohon taloon sen yläkertaan ja asetuttiin, kun aika tuli.

Valmistelut oli suoritettu, pääsiäislammas oli paistettuna, kaikki oli valmiina ja asetuttiin pääsiäisateriaa syömään.

Herra Jeesus tekstissämme sanoo: "Minä olen halunnut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne ennen kuin minä kärsin. Minä olen halajamalla halunnut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne ennen kuin minä kärsin."

Jeesus tiesi koko ajan, että kaikki mitä tapahtuu, tapahtuu juuri niin kuin Jumala on sallinut.

Sittenkin hän iloitsi siitä, että nyt on tultu siihen hetkeen ja iltaan, joka käynnistää Jeesuksen lunastustyön ja maanpäällisen vaelluksen.

Tapahtuma rikkoo viimeisen vuorokauden, sillä tästä pääsiäisateriasta alkoi uusi vuorokausi. Ja ennen kuin tämä vuorokausi oli päättynyt, Jeesus oli kuollut ristinpuun päällä. Hänet oli käärinliinoihin käärretty ja hänet oli viety jo kalliohautaan.

Ja tämän vuorokauden aikana tapahtui paljon, eikä vihollinen ollut voinut estää viettämästä häntä opetuslastensa kanssa tätä viimeistä ateriaa.

Jeesus halusi tarkoituksellisesti viettää tämän pääsiäislampaan. Hän sanookin tekstissämme, mistä syystä hän näin tahtoi: "Minä olen halulla halainnut syödä tämän pääsiäislampaan teidän kanssanne ennen kuin minä kärsin. Sillä minä sanon teille, etten minä suinkaan siitä syö siihen asti, kuin se täytetään Jumalan valtakunnassa."

Hän sanoo, että minä olen pääsiäislammas. Se pääsiäislammas, jota on syöty siitä lähtien, kun Jumala sen asetti.

Kun Israelin kansa oli viimeistä iltaa Egyptin orjuudessa, se ensimmäinen pääsiäisateria oli ilta. Ja säädettiinkin tämä muistoateria, jota siitä lähtien vietettiin Egyptin orjuudesta vapautumisen muistoksi.

Että sitä vietetään illalla. Pääsiäislammas teurastetaan, kun alkaa ilta hämärtää. Ja kun ensimmäiset tähdet alkavat tuikkia taivaalla, vuorokausi vaihtuu noin kello 18 tienoilla Suomen aikaa tai meidän aikaamme.

Niin kello 18 ja 24 välillä nautittiin tämä pääsiäislammas. Ja se oli, kuten Mooses oli säätänyt, 15. niisan kuuta.

Tämä pääsiäislammas oli ollut esikuva Herrasta Jeesuksesta.

Kun nyt Herra Jeesus asettaa pyhään ehtoollisen pääsiäisaterian yhteydessä, niin tällä hän tahtoo korostaa pääsiäislampaan ja pääsiäisaterian profeetallista merkitystä.

"Minä olen tämä pääsiäislammas."

Apostoli Paavalikin kirjoitti, että onhan meidän pääsiäislampamme teurastettu, joka on Kristus.

Ja nyt Jeesus sanoo suoraan opetuslapsilleen tällä pääsiäisaterialla, että minä en enää syö pääsiäislammasta ennen kuin se täytetään Jumalan valtakunnassa.

Hän sanoo aivan suoraan, että tämä täytetään.

Herra Jeesus on se pääsiäislammas, joka täyttää tämän esikuvallisen aterian. Ja tämä hetki lähestyy.

Ja tässä pöydässä kuuntelemassa näitä Vapahtajan sanoja oli myöskin petturi ja kavaltaja Juudas Iskariot.

Että me ymmärtäisimme Herran pyhän ehtoollisen tarkoitusta ja merkitystä, on sen tähden hyvä muistella eräitä asioita, jotka liittyivät tämän pääsiäisaterian nauttimiseen.

Sillä nyt tästä tekstistä näkyy, että tällä asetuksellaan Herra Jeesus liittää toisiinsa pääsiäisaterian ja ehtoollisen.

Siksi me voimme sanoa, että pääsiäislampaan nauttiminen oli vanhan testamentin sakramentti.

Jeesus tahtoo nyt tässä sanoa, että vanhan testamentin esikuvallinen aika päättyy nyt tähän.

Niin myöskin päättyy vanhan testamentin pappeuden virka.

Ja alkaa uusi liitto, uusi testamentti.

Ja tähän uuteen liittoon hän asettaa tuon vanhan liiton pääsiäislampaan tilalle, joka oli vanhan liiton sakramentti, uuden pyhän aterian, joka on uuden liiton sakramentti, ja Herran pyhän ehtoollisen.

Ne liittyvät toisiinsa ja niillä on ollut samanlainen merkitys ja tarkoitus.

Samalla tavalla niin kuin pääsiäislammasta nautittiin, niin myöskin nautitaan, kuten Jumalan sana opettaa evankelistoissa ja Paavalin korintolaiskirjeessä, Herran pyhää ehtoollista.

Pääsiäislammas asetettiin Israelin kansan keskuuteen. Se oli Jumalan säädös ja siksi se oli sakramentti.

Sakramentit ovat pyhiä toimituksia, jotka Jumala, Jeesus Kristus, on itse asettanut.

Jumala asetti pääsiäislampaan. Siksi se on vanhan testamentin sakramentti.

Kristus asetti Herran pyhän ehtoollisen. Siksi se on uuden testamentin sakramentti.

Kun tätä vanhan testamentin sakramenttia nautittiin ja syötiin, se asetettiin Israelin kansalle.

Ja Israelin kansa vanhassa testamentissa oli esikuva uuden liiton Israelista eli Jumalan kansasta.

Täällä vanhassa testamentissa säädettiin pääsiäislampasta, että piti ottaa vuoden ikäinen uroslammas, teurastaa se.

Tuon lampaan piti olla virheetön.

Ja Jeesus sanoo tekstissämme, että tämä esikuva täytetään.

Tämä lammas oli esikuva Kristuksesta.

Siksi Johannes Kastaja saattaa sanoa seuroissa Jordanin virran varrella, kun näkee Jeesuksen lähestyvän, osoittaa sormellaan häntä ja sanoo: "Katso, Jumalan Karitsa, joka pois ottaa maailman synnin."

Virheetön karitsa.

Tämä karitsa tuli paistettiin ja syötiin katkerien yrttien kanssa.

Herra Jeesus on virheetön uhri karitsa.

Uhrattiin Jumalan rakkauden ja Jumalan vihan tulessa.

Toista kylkeä, kuten rakkaat veljet ovat Jumalan valtakunnassa saarnanneet: Koltti Jumalan rakkauden tuli ja toista Jumalan vihan tuli.

Jumalan rakkaus langennutta syntistä ihmistä kohtaan, mutta Jumalan viha syntiä kohtaan.

Jumalan rakkaus langennutta, Jumalan rakkaus langennutta, mutta viha syntiä kohtaan, ja siksi rakkaudesta sovitti pojassaan Jeesuksessa Kristuksessa synnin, että me tulisimme vanhurskaiksi uskon kautta ja kelpaisimme Jumalalle.

Mutta ennen kuin tätä pääsiäisateriaa nautittiin, tällä uhri karitsan verellä siveltiin pihtipielet ja ovenpäälinen.

Kun oli säädetty, että tämä lammas oli yhdessä huoneessa syötävä, eikä sieltä saanut poistua.

Mutta ennen kuin ateriaa aloitettiin, pihtipielet ja ovenpäälinen siveltiin uhri karitsan vereen.

Jos muukalainen tahtoi tätä ateriaa tulla nauttimaan, hänen piti tulla siihen huoneeseen sisälle, mutta ennen kuin hän sai käydä, hänet piti siihen kansaan liittää ja hänet tuli ympärileikata.

Herran pyhää ehtoollista, joka on uuden liiton Israelille asetettu Jumalan kansalle, pääsiäisaterian sijaan nautitaan samalla tavalla.

Tämä ateria, joka tänä iltana on tarjottavana Jumalan lapsillemme, ei ole enää esikuvaa.

Tämä ateria on esikuvan täyttymys.

Tässä on tarjolla ei ruokaa meidän ruumiillemme, vaan tässä on tarjolla Herra Jeesus.

Kun Herra Jeesus tässä meidän tekstissämme asettaa ehtoollisen, niin tämä ehtoollisen asettaminen tapahtuu siten, että kun nautitaan tätä pääsiäislammasta, Jeesus ottaa tässä mallin, tarjoaa sen opetuslapsilleen ja sanoo: "Ottakaa ja jakakaa keskenänne."

"Minä sanon teille, etten minä suinkaan juo viinapuun hedelmää siihen asti, kuin Jumalan valtakunta tulee."

Ja tämä ei ollut vielä ehtoollisen asettaminen. Tämä kuului pääsiäisateriaan.

Jeesus julistaa tässä, että se, mistä pääsiäislammas on vanhan liiton läpikertonut, että Jumalan karitsa, Jumalan sopivaksi valitsema uhri, tulee.

Ja hän toteuttaa Jumalan valtakunnan täällä maan päällä.

Se nyt täyttyy ja toteutuu.

Tämän aterian jälkeen lähestyy se hetki, Jeesus tiesi kaiken, jolloin Jumalan valtakunta murtautuu sielun vihollisten voimien läpi.

Herra Jeesus murtaa synnin, kuoleman ja perkeleen vallan ja kahleet.

Hänet ristiin naulitaan, hänet uhrataan uhri karitsana koko maailman syntien edestä, aina ensimmäisestä ihmisestä alkaen.

Aapelikin syntien edestä, joka ensimmäisenä ummisti silmänsä.

Veljesmurhan uhrina, kun hänkin uhri alttarille nosti Jumalan karitsan ja uskossa katsoi tuossa uhri karitsassa Herraa Jeesukseen, joka kerran tulee tänne maan päälle ja joka uhrataan hänenkin syntiensä anteeksi antamiseksi.

Nyt se toteutuu ja täyttyy.

Tämä, mikä nyt on lähestymässä häntä ja opetuslapsia, ei ole onnettomuus.

Tässä profeetat täyttyvät.

Hän, Herra Jeesus, vapaaehtoisesti antaa ruumiinsa ja verensä uhriksi meidän puolestamme.

Ja hän nousee kolmantena päivänä ylös kuolleista.

Näistä asioista hän oli aikaisemmin jo monesti puhunut ja kertonut opetuslapsilleen.

Hän julistaa tässä ylösnousemuksen varmaa voittoa.

Siihen tulee murheen aika opetuslapsille, mutta ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Jumalan suunnitelmat toteudu.

Etteikö Herra Jeesus voittajana tästä maailman historian kaikkein katkerimmasta kamppailusta selviä.

Pääsiäisaterian esikuvallinen merkitys päättyy nyt.

Ja minä sanon teille, rakkaat opetuslapset, nyt tästä edessä täytetään Jumalan valtakunnassa.

Ja on epäilemättä varma asia, että Jumalan valtakunnassa saadaan kerran juoda uutta viiniä.

Tämä uusi viini on tarjolla ollut näissäkin seuroissa.

Sitä ovat Jumalan lapset saaneet uskossa juoda ja Herran Jeesuksen lihaa ja verta syödä, kun on ahkeroitu uskoa omat synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä.

Ja sitten koittaa varmasti kerran ja pian se päivä, että ruumiin lunastuksen hetki koittaa, jolloin Jumalan valtakunta ilmestyy kirkkaudessa sellaisena kuin se hetkeksi ilmestyi siellä kirkastusvuorella todistajina olivat muutamat opetuslapset.

Nyt hän sitten kesken tätä ateriaa jakaa tämän maljan.

Se ei ollut vielä ehtoollismalja.

Mutta sen jälkeen Herra Jeesus asettaa ehtoollisen.

Ja ehtoollisen asettaminen tapahtuu näin.

Matteus, Markus ja Luukas ja Paavali, jotka tästä kertovat, tarkasti kertovat sen samalla tavalla.

Hän ottaa leivän, murtaa sen ja sanoo: "Ottakaa ja syökää. Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Se tehkää minun muistokseni."

Pääsiäislammas oli esikuva.

Lammas oli esikuva Herrasta Jeesuksesta.

Mutta tämä Herran pyhä ehtoollinen ei ole enää esikuva, vaan se on sen täyttymys.

Kun olemme tänä iltana kokoontuneet tälle Herran aterialle, niin meillä on täällä nautittavana Kristuksen totinen ruumis ja veri.

Katoliset sanoivat, että kun ehtoollissanoja luetaan, ehtoollista vietetään, niin tässä muuttuu leipä ja viini Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Tapahtuu muuttuminen.

Svingli ja Kalviin sanoivat, ettei voi olla mitenkään mahdollista, että ehtoollisleipä olisi Kristuksen ruumis ja että tuo viini voisi olla Kristuksen veri.

Niiden täytyy vain tarkoittaa Kristuksen ruumista ja verta.

Martti Luther sanoo, kun Herra Jeesus sanoo: "Tämä on minun ruumiini" ja "tämä on minun vereni", ja kun Herran Jeesuksen apostolit vakuuttavat, että eikö tämä osallisuus tähän siunattuun leipään, eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen, tämä siunattu kalkki, eikö se ole osallisuus Kristuksen vereen, niin me sanomme yksinkertaisesti, että tämä on Kristuksen ruumis ja veri.

Luther ei hyväksynyt muuttumisoppia, mutta ei hyväksynyt myöskään sitä, että ne vain merkitsisivät ja tarkoittaisivat ja kertoisivat ja muistuttaisivat ja olisivat esikuvina, vaan sanoo, että kun Herra Kristus itse sanoo: "Tämä on", niin se on.

Luonnollinen järki ja ihminen ei ymmärrä sitä, mikä on Jumalan hengen, mutta me uskomme niin kuin Herra Jeesus on sanonut.

Ajatelkaa, mitä se merkitsee.

Herra Jeesus sanoo: "Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan."

Kun Jumalan kansa tänä iltana polvistuu Herran pyhälle ehtoolliselle, niin me saamme nauttia Kristuksen totisen ruumiin ja veren.

Kristuksen totisen ruumiin ja veren.

Niin hän otti myöskin kalkin ehtoollisen jälkeen ja sanoi: "Tämä kalkki on uusi testamentti minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan."

Uusi testamentti minun veressäni.

Kun pääsiäisuhri valmistettiin, niin tuo uhrieläinten veri oli vanhan testamentin veri.

Mutta tämä veri, jota tänä iltana tarjotaan Jumalan lasten nautittavaksi, on uuden testamentin veri, Herran Jeesuksen veri.

Siksi me saatamme sanoa, kun vanhassa testamentissa esimerkiksi tuo pääsiäisateria tai kiitos eli yhteysateria, jota vanhan testamentin aikana nautittiin ja uhrattiin, syötiin uhrieläintä, kun se oli uhrattu, niin se oli osallisuutta tuohon uhriin.

Apostolikin sanoi, että eikö se ole osallisuus Kristuksen ruumiiseen ja osallisuus Kristuksen vereen.

Herra Jeesus tässä tekstissämme siis lupaa, että joka kerta, kun Jumalan lapset kokoontuvat tälle pyhälle aterialle, minä olen läsnä ja annan ruumiini ja vereni.

Tämä ei ole enää esikuva. Se on toteutunut ja täyttynyt.

Ja Kristus sanoo: "Tehkää se minun muistokseni."

Se on samalla myöskin esimakua siitä, että kerran Jumalan perheväki soitetaan suurelle aterialle, jossa ei enää turmelus paina niin kuin täällä, kun me vielä kokoonnumme kaksiosaisena pyhälle aterialle.

Vaikka tämä on jo esimakua, koska Jumalan valtakunta on läsnä täällä. Herra Jeesus on läsnä.

Ja meillä on täällä nautittavana uhrikaritsa, Kristuksen totinen ruumis ja veri.

Niin kerran koittaa se hetki, että Jumalan lapset kutsutaan suurelle hääaterialle taivaaseen, josta tämä on esimakua.

Silloin ovat kaikki synnit pois.

Apostoli Paavali puhuessaan ehtoollisesta sanoi, että niin kuin tämä leipä on yksi, niin mekin olemme yksi ruumis.

Aivan niin kuin leipä tehdään jyvistä, jotka ovat hajallaan. Ne jyvät kootaan ja poimitaan ja puidaan ja leivotaan leiväksi.

Niin myöskin näkyvällä tavalla tämä Herran pöytä, Jumalan lasten perheateria, kokoaa yhteen hajallaan asuvat Jumalan lapset nauttimaan tätä pyhää sakramenttia uskon vahvistamiseksi.

Kun sydämen pihtipielet niin kuin vanhan liiton uhriateriaa ja pääsiäislammasta nautittiin, pihtipielet siveltiin uhriverellä.

Niin Jumalan lapsetkin valmistautuvat Herran pyhälle ehtoolliselle uuden liiton aterialle.

Niin että sivellään uhrikaritsan verellä sydämen pihtipieliä.

Tämä pyhä ehtoollinen on tarkoitettu uskovaisille, Jumalan lapsille uskon vahvistukseksi.

Sen tähden uskon vieläkin, veljeni ja sisareni, synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Jeesuksen nimessä ja veressä.

Rakkaat veljet ja sisaret, Jeesuksen nimessä ja veressä ovat kaikki synnit anteeksi.

Herran Jeesuksen nimessä ja veressä ovat kaikki synnit anteeksi.

Jeesuksen nimessä ja veressä ovat synnit anteeksi.

On hyvä notkistaa köyhän Jumalan lapsen polvi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Synnit anteeksi.

Uskossa ja puhtaalla omatunnolla polvensa tähän pyhään pöytään.

Kun sydämen pihtipielet on uhri karitsan verellä sivelty.

Jeesuksen nimessä ja veressä on synnit anteeksi.

Jeesuksen nimessä ja veressä.

Jeesuksen nimessä ja veressä.

Synnit anteeksi.

Jeesuksen nimessä ja veressä.

Jeesuksen nimessä ja veressä.

Jeesuksen nimessä ja veressä.

Synnit anteeksi.

Ja kun Herran pyhä ehtoollinen on yhteysateria, niin se erityisesti opettaa sitä, että kun samaan pöydän äärelle Jumalan perheväki kokoontuu.

Ja kun meillä ei ole täällä tarjottavana maallista ja ajallista, mutta itse Herran ruumis, kuten apostolikin kelvollisesta ehtoollisesta vierasta sanoo, se, joka ei erota Herran ruumista muusta, on kelvoton ehtoollisvieras.

Täällä on nautittavana Herran ruumis, Kristuksen sovintoveri Jeesuksen nimessä ja veressä.

Kristuksen ruumis ja veri, erityisesti kun Jumalan karitsa on tarjolla, kun on kysymys Jumalan lasten yhteyden ateriasta, niin se opettaa meitä siihen, että jos veljesten välit ja sisarusten välit eivät ole kunnossa, että me käymme veljen ja sisaren kaulaan ja pyydämme anteeksi, panemme uskossa ja parannuksessa synnin pois.

Huono on viha miehen kanssa tulla saman pöydän ääreen, puhumattakaan, kun olemme käymässä nauttimaan uhrattua Jumalan karitsaa, joka on antanut ruumiinsa ja verensä meidän syntiemme tähden.

Ette sinä epäilisi, veljeni ja sisareni, että se on varmasti vielä sinunkin, juuri sinun syntiesi anteeksi antamiseksi uhrattu.

Sitä varten sinä saat tässä pyhässä ehtoollisessa oikein luonnollisiin aineisiin sidotun vahvistuksen siitä, että Herran Jeesuksen ruumis ja veri on annettu ja vuodatettu kerran kolkattavalla, juuri sinun syntiesi anteeksi antamiseksi.

Sinä et ole turhaan ollut uskomassa.

"Tehkää se minun muistokseni", sanoo Kristus.

Kaikki muut asiat täällä kyllä helposti muistetaan ja pysyvät mielessä, mutta Herra Jeesus tahtoo sanoa, että paina sydämeesi, paina korviisi ja vielä suuhusi minun kärsimysteni muisto, että minun muistoni saisi elää, että minä kuolisi sinun sydämessäsi, että Kristus saisi asua meissä Pyhän Henkensä kautta.

Aamen.