Seurapuhe 15.06.2011

Isän ja pojan ja pyhän hengen nimeen, amen. Aloitetaan seurat yhteisellä rukouksella.

Pyhä ja vanhurskas Jumala, rakas Isämme. Olemme tulleet näin keskiviikko-iltana sinun kasvojesi eteen elämän sanasi tutkittaviksi. Avaa sanasi. Anna pyhän hengen toimia palvelijasi kautta, niin että nämä seurat olisivat meille vahvistukseksi ja rakennukseksi.

Sinä olet antanut pyhän henkesi, mutta annat myös poikasi Jeesuksen Kristuksen meille pelastajaksi, joka sovitti meidän syntimme. Henkesi kautta sinä kirkastat Kristusta, meidän Vapahtajamme ja Pelastajamme. Anna Kristuksen olla henkesi kautta tänä iltana läsnä.

Isä meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta. Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

Viime sunnuntaina vietettiin helluntaita. Helluntai on 50 vuorokautta pääsiäisen jälkeen vietettävä juhla. Pääsiäisenä Jeesus nousi ylös kuolleista. Hän ilmestyi opetuslapsille 40 päivän ajan, kunnes sitten helatorstaina nousi ylös taivaaseen.

Jeesus nousi ylös taivaaseen ja istui Isän kaikkivaltiaan oikealle puolelle. Ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita, niin kuin apostolien uskontunnustuksessa tunnustamme.

Jeesus nousi ylös, mutta hän ei jättänyt kuitenkaan omiaan maailmaan yksin. Ennen kuolemaansa evankelista Johanneksen mukaan Jeesus lupasi pyhän hengen, puolustajan, totuuden hengen opetuslapsille. Ja helluntaina, 50 päivää pääsiäisen jälkeen, pyhä henki sitten näkyvällä tavalla vuodatettiin opetuslapsiin.

Eräs näistä, niin helluntai on yksi suurimpia kristillisiä juhlia. Jos pääsiäinen on suurin, niin helluntai on toinen suurjuhla joulun lisäksi. Ja helluntain jälkeiselle viikolle on omia raamatuntekstejä, ja ajattelin lukea yhden niistä. Se on täällä apostolien teoissa.

Apostolien teoksia on joskus kutsuttu myös pyhän hengen teoiksi, koska apostolien teoissa kerrotaan alkuseurakunnasta ja siitä, kuinka pyhä henki vaikutti noiden alkuseurakunnan kristittyjen uskovaisten kautta.

Tämä kohta, jonka luen, on siis apostolien tekojen kymmenennestä luvusta.

Pietarin vielä puhuessa laskeutui pyhä henki kaikkiin, jotka olivat hänen sanojaan kuulemassa. Kaikki Pietarin mukana tulleet juutalaiset uskonveljet ihmettelivät sitä, että pyhän hengen lahja vuodatettiin myös pakanoihin. He kuulivat, kuinka nämä puhuivat kielillä ja ylistivät Jumalan suuruutta.

Silloin Pietari sanoi: kuka voi estää kastamasta näitä, jotka ovat saaneet pyhän hengen niin kuin mekin? Hän käski kastaa heidät Jeesuksen Kristuksen nimeen. He pyysivät sitten häntä jäämään sinne vielä muutamaksi päiväksi. Aamen.

Tämä kohta kertoi siitä, kuinka Korneelius sai parannuksen armon. Korneelius oli hänen huonekuntansa, eli hänen perheensä ja palvelijansa. Korneelius sai parannuksen armon. Toisin sanoen, Korneelius löysi elävän Jumalan. Hän sai syntinsä anteeksi. Hän löysi vapahtajansa. Ja hän sai pyhän hengen lahjan. Korneelius vanhurskautettiin, tehtiin kelpaavaksi Jumalan edessä.

Tämä lyhyt kohta hyvin käytännöllisellä tavalla kuvaa raamatun keskeisintä sanomaa, raamatun tärkeintä sanomaa: sitä, kuinka Jumala vanhurskauttaa syntisen ihmisen.

Tuo sanoma on ollut läpi koko ihmiskunnan historian olennainen asia. Siitä lähtien, kun käärmä kerran sanoi Adamille ja Eevalle, että "sanoiko Jumala todella?" Niin siitä asti, kun Adam ja Eva lankesivat syntiin ja me kaikki joudumme osallisiksi tuosta perisynnin taakasta.

Tuo asia, se kuinka Jumala pelastaa ihmisen, on Kristuksen seurakunnan suurin aarre.

Ajattelen, että tänäkin päivänä, kun Jumalan seurakunta on monesti kovassa paineessa ja meistä jokainen saattaa epäillä, että missä tuo Jumalan seurakunta on, missä tuo Jumalan valtakunta on, ja saattaa kuulla myös ympäriltä paljon epäilyä. Jumalan valtakuntaa haastetaan niin ulkoapäin kuin sisältäkin.

Niin tänäkin päivänä on tärkeää pysähtyä kaikista perustavimman asian äärelle: onko meidän uskomme Raamatun mukaista? Ymmärrämmekö me samalla tavalla, niin kuin Raamatussa on kirjoitettu, sen kuinka Jumala vanhurskauttaa syntisen ihmisen? Ymmärrämmekö me samalla tavalla, niin kuin Raamatussa on kirjoitettu, sen kuinka Jumala varjelee vanhurskauttamansa, pelastamansa ihmisen ja kuinka hän auttaa uskomaan ja elämään joka päivä Jumalan tahdon mukaisesti?

Tämä kohta, jonka tuosta apostolien teoista luin, oli hyvin lyhyt. Siinä kuvataan ainoastaan se tilanne, jossa Pietari julistaa evankeliumia Korneeliuksen kodissa. Ja Jumalan hengen vaikutuksesta Korneelius ja muut läsnäolijat uskovat tuon julistetun evankeliumisanan. Ja Korneelius ja hänen perheensä pääsee osalliseksi pelastuksesta.

Apostolien teoissa tässä aikaisemmin hyvin pitkästikin kerrotaan tuosta tilanteesta, joka päättyi sitten Pietarin saarnaan tuolla Korneeliuksen kodissa.

Alkuseurakunnassa oli kysymys ja pohdinta siitä, että voiko pakanat, eli ei-juutalaiset, pelastua, eli voiko heille julistaa evankeliumia. Ja Korneelius oli tällainen pakana. Hän oli Rooman armeijassa sadanpäällikkönä.

Apostoli Luukas kertoo, että Korneelius oli hurskas ja Jumalaa pelkäävä, niin kuin koko hänen perhekuntansakin. Tämä kertoo myös siitä, kuinka Korneelius antoi runsaasti almuja juutalaisille ja rukoili alati Jumalaa.

Eikö tuossa ole tarpeeksi? Noin hyvä mies antoi almuja, eli hurskaasti rukoili alati Jumalaa. Kyllähän tuollainen mies pelastuu. Sehän on ihan selvä.

Usein me arvioimme ihmisinä toisiamme, toistemme uskoa ulkoa päin. Kuitenkin Jumala ainoastaan tuntee meidän sisimpämme, meidän sydämemme tilan.

Korneelius eli hurskaasti. Varmasti monet hänen ympärillään elävät tutut ja läheiset ajattelivat, että kyllä tuo mies on osallinen Jumalan armosta ja pelastuksesta. Mutta ei Korneelius ollut. Ei hän rukouksellaan saanut pyhää henkeä ja Jumalan armoa.

Nimittäin kun Korneelius oli rukoilemassa, Jumalan enkeli ilmestyi hänelle. No, Korneelius näki ja sai kokea ilmestyksen itse Jumalalta.

Nyt Jumala häntä varmasti ainakin on pelastanut, kun hän on tuollaisen ilmestyksenkin saanut.

Tänäkin päivänä usein kuulee ihmisiltä todistuksia siitä, kuinka Jumala on heille ilmestynyt hyvin monenlaisilla tavoilla. He ovat saattaneet rukoilla pitkiä aikoja ja sitten he kertovat, kuinka Jumala on heille ilmestynyt. Ja he ovat vakuuttuneet, että kun Jumala kerta heille puhui jollakin erikoisella tavalla ilmestyksessä, niin kyllä he sitten uskovat Jumalaan.

Korneelius, hyvä ja hurskas mies, hänkin sai ilmestyksen, mutta mitä tuossa Jumalan enkelin ilmestyksessä enkeli hänelle sanoi? Enkeli ohjasi Korneeliusta oikeaan suuntaan. Hän antoi Korneeliukselle neuvon.

Kun Korneelius peloissaan tuijotti enkeliä ja kysyi, että mitä tahdot, Herra? Enkeli vastasi: "Rukouksesi ja almosi ovat uhrina nousseet Jumalan eteen ja hän on muistanut sinut. Lähetä nyt miehiä Jooppeen noutamaan tänne Simon, jota kutsutaan myös Pietariksi. Hän asuu Simon-nimisen nahkurin luona, jonka talo on meren rannalla."

Korneelius sai neuvon. Korneeliuksen rukous kuultiin. Jumala kuuli Korneeliuksen rukouksen. Varmasti Jumala oli pysäyttänyt Korneeliuksen. Korneelius etsi Jumalaa. Ehkä hän rukoili, että Jumala, anna minun löytää valtakuntasi. Jumala, missä sinä olet? Jumala, vaikka teen paljon hyvää, annan almoja köyhille. Minulta puuttuu jotakin. Minulla ei ole rauhaa. Minä kaipaan sisimpääni jotakin. Sisimpäni on tyhjä, vaikka eläisin kuinka hyvin täällä maailmassa.

Tuon rukouksen Jumala kuuli ja lähetti enkelin Korneeliuksen luo. Ja enkeli taas kehotti Korneeliusta noutamaan Pietarin, Jumalan lapsen apostolin paikalle.

Korneeliuksella, jolla oli käskyvaltaa ja varmasti rikkauttakin, lähetti palvelijansa hakemaan Pietaria paikalle.

Seuraavasti tässä apostolien teossa kerrotaan Pietarista, kuinka Pietari saa näyn. Siinä näyssä Pietarin eteen laskettiin purjekangas, jota kannateltiin neljästä kulmasta. Ja tuon kankaan päällä oli kaikenlaisia eläimiä.

Näin täällä kerrotaan, että nelijalkaisia ja matelijoita sekä taivaan lintuja. Ja sitten Pietari kuulee äänen: "Nouse, Pietari, teurasta ja syö."

No, tämä on ehkä vähän kummallinen näky meistä, kuinka Pietari siihen vastaa. Hän sanoo, että ei, ei Herra, en ole koskaan syönyt mitään epäpuhdasta tai kiellettyä.

Eli tällä kuvataan sitä, kun juutalaisilla oli tarkat puhtaussäännökset ja toiset ruoat olivat puhtaita ja toiset olivat epäpuhdaita. Ja tässä Pietarille laskettiin epäpuhdaita eläimiä, sellaisia, joita juutalaisten ei ollut lupa syödä.

Ja mitä Jumala vastaa Pietarin estelyihin? Hän sanoo, että minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi.

Ja tämä sama näky toistui kolmesti.

Kun Pietari vielä ihmetteli tuota, mitä tuo hänen näkynsä oikein tarkoitti, Korneeliuksen lähettämät miehet ilmaantuivat Pietarin talon portille.

Ja kun Pietari sitten edelleen pohti tuota näkyään, apostoli Luukas kirjoittaa, että henki, pyhä henki, sanoi Pietarille: "Mene alas ja lähde epäröimättä heidän mukaansa. Minä olen lähettänyt heidät."

Tuo näky, jonka Pietari sai, annettiin viitteeksi siitä Pietarille ja vahvistukseksi, että myös pakanat, ei-juutalaiset, voivat saada pyhän hengen.

Pelastus ja Jumalan armo kuuluu kaikille ihmisille maailmassa.

Evankelista Markus kirjoittaa Jeesuksen sanat lähetyskäskyssä: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu, mutta joka ei usko, se kadotetaan."

Ainoastaan usko. Usko Kristukseen on merkitsevää. Usko elävään Jumalaan, joka on meidät luonut, joka meidän elämäämme johdattaa. Usko pyhään henkeen, joka synnyttää meidän sydämissämme elämää. Ainoastaan se on merkitsevää pelastumisen kannalta.

Mutta palataan tähän apostolien tekojen kertomukseen.

Pietarihan lähti sitten Korneeliuksen palvelijoiden mukana, kun henki kertoi hänelle ja hän oli saanut myös tuon näyn.

Ja sitten Pietari, kun hän tulee tuonne Korneeliuksen luokse, Korneelius oli kutsunut koolle sukulaisensa ja lähimmät ystävänsä ja odotti tulijoita.

Kun Pietari sitten astui sisään, Korneelius tuli häntä vastaan ja kumartui hänen edessään maahan saakka.

Mitäs Pietari tuosta meinaa, kun isäntä ensimmäisenä kumartuu hänen jalkojensa eteen? Pietari, ajattelen, että Pietariäkin oli monella tavalla koulittu elämässä. Hän oli hyvin impulsiivinen, innokas ihminen.

Muistatte, kuinka Pietari muun muassa vakuutti, että vaikka kaikki muut sinut hylkäisivät, minä en sinua hylkää Jeesukselle ennen kuolemaansa. Muistatte myös, kuinka Pietari kolmesti kielsi Jeesuksen ennen kuin kukko lauloi pitkäperjantain yönä.

Muistatte, kuinka Pietari keskusteli Jeesuksen kanssa Tiberian järven rannalla Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen. Kolme kertaa Jeesus kysyi, että rakastatko sinä minua? Kolme kertaa Pietari vastasi, että Herra, sinä tiedät, minä rakastan sinua.

Tuossa Jumalan koulussa Pietari oli opetettu ja varmasti Jumala oli koulunut häntä niin, että hän oli saanut nöyryyttä tuohon palvelustehtäväänsä.

Hän ymmärsi, että vaikka Jumala hänen kauttansa teki voimakkaita tekoja, vaikka Jumala synnytti elämää ihmisissä, vaikka Jumala hänen kauttaan varasi, se oli Jumala. Se ei ollut hänestä itsestään. Hän itse oli vain Jumalan työkalu, savinen astia.

Jumala käytti suurien tekojensa välikappaleina.

Ja niinpä tuossa Korneeliuksen huoneessakin, kun Korneelius heittäytyy Pietarin eteen, Pietari sanoo Korneeliukselle: "Nouse. Minä olen vain ihminen niin kuin sinäkin."

Ja sen jälkeen Pietari auttaa Korneeliuksen ylös.

"Nouse. Minä olen vain ihminen niin kuin sinäkin."

Tämä on se asenne, mikä syntyy Pyhän Hengen ymmärryksestä.

Jumala, Jumala, Jumala. Täällä maailmassa on vain ihmisiä. Kaikki ihmiset ovat Jumalan luomia. Kaikki ovat Jumalan edessä ihmisinä samanarvoisia. Kaikki. Kaikki ovat Jumalan edessä syntisiä omalta puoleltaan.

Ero on vain siinä, että toiset ovat armahdettuja syntisiä ja toiset ovat sellaisia syntisiä, jotka eivät ole kuulleet Jumalan kutsua, eivät ole katuneet ja saaneet Jumalan armahdusta.

Ja tuo suhtautuminen, jota Pietari osoitti Korneeliusta kohtaan, se saa olla meillekin esimerkkinä, kun suhtaudumme lähimmäisiimme, toisiin ihmisiin, ihmisiin, myös niihin armosta osattomiin, rakkaisiin, ystäviimme.

No niin. Pietari ja Korneelius pääsivät yhdessä sisään. Ja tuolla Korneeliuksen kodissa alkoivat sitten seurat.

Pietari rupesi puhumaan. Hän julisti evankeliumia. Hän kertoi siitä, kuinka Jumala oli toiminut Israelin kansan keskellä. Hän kertoi siitä, kuinka profeetat olivat julistaneet elävää Jumalan sanaa vanhan liiton aikana.

Hän kertoi siitä, kuinka Johannes Kastaja saarnasi ja kastoi. Hän kertoi lopulta myös Nasaretilaisesta, Nasaretin miehestä, Jeesuksesta Kristuksesta, jonka Jumala oli voidellut pyhällä hengellä ja voimalla.

Hän kertoi, kuinka Jumala oli hänen kanssaan. Hän kertoi, kuinka juutalaiset ripustivat hänet ristille ja surmasivat. Hän kertoi, kuinka Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä omille opetuslapsille.

Hän kertoi, kuinka Jeesus oli lähettänyt hänet ja kaikki muut opetuslapsensa saarnaamaan ja todistamaan, että Jeesuksen Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi.

Ja vielä hän julisti, että hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä voimasta syntinsä anteeksi.

Niin se vain on, että tässä on se Jumalan pelastavan työn ydin. Sitä julisti Pietari kerran Korneeliuksen seuroissa.

Ja tuon julistuksen alla Korneelius ja hänen läheisensä saivat kokea kaikista suurimman ihmeen. He saivat uskoa tuon Pietarin julistaman evankeliumin. He saivat syntinsä anteeksi. He saivat pyhän hengen lahjan. He löysivät elävän Jumalan valtakunnan siinä elävässä julistetussa Jumalan sanassa, joka Pietarin kautta heille julistettiin.

He löysivät pyhän hengen kokoaman pyhien yhteisön, pyhien yhteyden, yhteyden.

Kun tuo suuri Jumalan ihme oli tapahtunut, Pietari totesi, että ei mikään estä kastamasta näitä, jotka ovat pyhän hengen saaneet.

He saivat ja pääsivät osalliseksi kasteen armoliitosta, kasteen liitosta, joka on elämää varten, kasteen liitosta, joka on taistelua syntiä ja pahaa vastaan joka päivä.

Hyvän omautunut liitosta Jumalan kanssa, niin kuin Pietari siitä kirjeissään kirjoittaa.

Kerran Pietari julisti elävää Jumalan sanaa. Tuo sama Jumalan sana on siis tänäkin päivänä läsnä. Jumala edelleen henkensä kautta samalla tavalla vanhurskauttaa ihmisiä.

Jos kuulolla on ihminen, joka on rukoillut Jumalaa. Jos kuulolla on ihminen, joka on etsinyt elävää Jumalaa. Jos kuulolla on ihminen, joka on saanut näyn Jumalalta, mutta edelleen tuntee, että jotakin puuttuu, ei ole rauhaa, ei ole todellista iloa, ei ole sisältöä elämässä.

Sinulle kuuluu tuo sama julistus, jota Pietari kerran Korneeliuksen huoneessa julisti.

Samaan hengen vaikutuksesta haluan julistaa sinulle kaikki syntisi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä: anteeksi. Kristus kuoli Korneeliuksen puolesta, mutta hän kuoli myös sinun puolestasi.

Hänen nimensä voimasta sinä saat uskoa syntisi anteeksi.

Ja sinulle, sisareni ja veljeni, kuuluu tuo sama evankeliumi. Ole edelleen uskomassa. Ammenna voimaa elävästä Jumalan sanasta.

Kun saat armosta olla uskomassa, Jumalan armo myös opettaa elämään Jumalan tahdon mukaisesti.

Pyhä henki sinun sydämessäsi kertoo, mikä on oikein ja Jumalan mielen mukaista. Pyhä henki sinua ohjaa elämässä eteenpäin.

Pyhä henki liittää sinut sisariin ja veljiin. Saat tuntea yhteyttä kaikkien pyhien kanssa.

Pyhä henki sinulle antaa myös toivon iankaikkisesta elämästä.

Täällä monesti kamppailemme inhimillisyyttämme vastaan. Tunnemme, että olemme kelpaamattomia Jumalalle. Emme näe enää Kristusta. Emme tunne Jumalan evankeliumin voimaa. Meitä ahdistetaan, mutta me saamme kuivallakin sydämellä astua armoalttarin eteen ja Kristuksen hoidettavaksi turvautua evankeliumin sanaan.

Usko syntisi Jeesuksen nimessä sovintoveressä anteeksi, tuota iankaikkisen elämän vettä.

Minäkin janoan ja kysyn, että saarnatteko minullekin vielä kaikki syntini anteeksi. Haluan uskoa yhdessä teidän kanssa.

Yritetään vielä loppusiunaukseen.

Herra siunaa meitä ja varjele meitä. Herra kirkasta kasvosi meille ja ole meille armollinen. Herra käännä kasvosi meidän puoleemme ja anna meille sinun rauhasi.

Isän ja pojan ja pyhän hengen nimeen. Aamen.

Kiitos. Kiitos.