Seurapuhe 22.11.2009

Koneet kunnossa. Armo, laupeus ja rauha lisääntyköön meille meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tuntemisen kautta.

Me aluksi hiljennymme kiitokseen ja rukoukseen. Rakas taivaan Isämme, kiitämme siitä, että olemme saaneet tilaisuuden tulla Jumalan lasten seuroihin ja sanan kuuloon. Me kiitämme siitä, että olet meitä säilyttänyt elävinä lapsinasi sinun valtakunnassasi.

Kun me nyt hiljennymme ennen kirjoitetun Jumalan sanan äärelle, me pyydämme, että henkesi kautta avaisit sanaasi niin, että se lohduttaisi ja turvaisi meitä Jumalan lapsia. Mutta myöskin kutsuisi armon nälkäisiä, evankeliumin nälkäisiä Jumalan valtakuntaan. Siunaa taivaan Isä henkesi kautta seuramme. Jeesuksen nimeen, aamen.

Tämä sunnuntai päättää kirkkovuoden. Tässä on kaksi vähän samaan sisältöistä aihetta peräkkäin jossain mielessä. Tämä päivä puhuu Jeesuksen toisesta tulemisesta maan päälle. Eli tämä on tuomiosunnuntain nimellä. Ja viikon päästä alkaa adventti, joka johtaa niihin juhliin, kun Jeesus tulee ensimmäisen kerran tänne maan päälle.

Tänään on tuomiosunnuntai. Ja tämän päivän tekstit puhuvat tämän ajan lopusta ja viimeisestä tuomiosta. Tämä teksti, jonka aion lukea, on Johanneksen evankeliumin viidennestä luvusta. Ja tämä on toisen vuosikerran mukaisia tekstejä. Eli jos kuuntelitte esimerkiksi Euria Järviradiosta, niin ne tekstit, mitä siellä luettiin, niin ne olivat tämän vuoden vuosikerran mukaisia tekstejä. Mutta aihe näissä on suurin piirtein samaa.

Nämä sanat, jotka on kirjoitettu Johanneksen evankeliumin viidennen luvun 21. jakeesta 30. jakeeseen, kuuluvat Jeesuksen nimeen:

"Sillä ei Isä ketään tuomitse, vaan antoi kaiken tuomion Pojalle, että kaikki Poikaa kunnioittaisivat, niin kuin he Isää kunnioittavat. Joka ei Poikaa kunnioita, ei se kunnioita Isää, joka hänen lähetti. Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo sen, joka minut lähetti, hänellä on iankaikkinen elämä, eikä hän tule tuomioon, vaan menee kuolemasta elämään. Totisesti, totisesti sanon minä teille: hetki tulee ja nyt jo on, että kuolleet saavat kuulla Jumalan Pojan äänen, ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää. Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessään, niin antoi hän myös elämän Pojalle itsessään olemaan. Ja on hänelle myös antanut vallan tuomita, että hän on Ihmisen Poika. Älkää tätä ihmetelkö, sillä hetki tulee, jona kaikki ne, jotka haudoissa ovat, saavat kuulla hänen äänensä. Ja pitää tuleman edes ne, jotka hyvää tehneet, ovat elämän ylösnousemiseen, mutta jotka pahaa tehneet, ovat tuomion ylösnousemiseen. En minä itsestäni taida mitään tehdä, vaan niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen, ja minun tuomioni on oikea. Sillä en minä etsi minun tahtoani, vaan isän tahtoa, joka minut lähetti."

Aamen.

Nämä tekstit siis, niin kuin kuulitte, puhuvat viimeisestä tuomiosta ja maailman lopusta. Aamen.

Ja täällä kun on paljon lapsia ja nuoria, jotka olette olleet tänään, ehkä osa pyhäkoulussakin jo, niin siellä on saattanut olla tämä sama aihe. Ja tämä aihe on joskus vähän, saattaa olla meitä pelottavakin ja jotenkin semmoinen surullinen aihe, mutta tämä on ihan turvallinen aihe. Ja me rukoilemme, että taivaan Isä meille henkensä kautta tämän tekstin kautta kirkastaisi sitä turvaa ja rakkautta, mikä taivaan Isällä on ihmisiä kohtaan ja Jumalan lapsia kohtaan.

Ja kun Jumala on elämän ja kuoleman Herra, taivaan Jumala on luonut tämän maailman, kaiken elävän mitä täällä on. Ja on niin ihmeellisesti luonut tämän elämän, että tämän maailman viisaat eivät tänäkään päivänä saa siementä itämään eikä kasvamaan. Eli Jumala vieläkin sitä luomistyötä jatkaa täällä maailmassa. Jumala on alusta alkaen ollut elämänantaja. Ja on vielä tänäkin päivänä.

Mutta sen lisäksi, että Jumala loi tämän elävän maailman luojana, niin Jumala myöskin puhalsi, niin kuin Raamatussa alkulehdillä. Me nyt ollaan siellä ihan alkulehdillä, kun Jumala loi. Niin Jumala loi ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elävän hengen. Ja Jumala antoi näin ihmiselle elämän lahjan tänne maailmaan ja jatkumisen lahjan, että jyvä itää. Mutta se antoi myöskin pyhän hengen puhalsi ihmisen sieraimiin ja teki siitä elävän lapsen. Ja Jumala antoi myöskin tämän iankaikkisen elämän lahjan jo silloin. Ja se on Jumalan työtä ja se on pitänyt sen voimassa tähän päivään asti.

Ja nyt kun me puhutaan tästä tekstiosasta, kun sanotaan, että alussa Jumala loi taivaan ja maan, niin Jumala sanallaan tämän lopettaa. Mutta se on Jumalalla koko ajan hyvin hallinnassa. Ei ole, että meillä ei ole minkäänlaista hätää tai huolta siinä mielessä, että Jumalalta jotenkin karkaisi käsistä tämä asia lopussa. Jumala hoitaa tämän ihmiskunnan ja Jumalan lapset erikoisesti. Siitä Raamattu kertoo, niin kuin viimeisillä ajoilla Jumala pitää hyvin lapsistaan huolta. Eli se on tällainen turvallinen teksti tämä, että Jumala pitää loppuun asti huolen. Se ei niin kuin jää kesken se.

Ja tässä kun puhutaan paljon tässä tekstissä Jeesuksesta, Jumalan Pojasta, niin Jeesushan myöskin sanoo, että minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti. Eli tähän tuomiopäivään asti. Tämä on tällainen katkeamaton ketju.

Ja täällä sitten kun Jumala loi tänne maailmaan ihmisen, niin tuli turmelus ja lankemus ihmiselle. Ja sieluvihollinen oli alussa hirveän vihainen siitä, että ihminen pääsee taivaaseen. Kun Jumala sen vanhurskauden tien valmisti, niin se on hirveän pahalla päällä sieluvihollinen tänäkin päivänä ihmiselle siitä, että se pääsee sinne Jumalan luo taivaaseen. Haluaisi, että jokainen meistä luopuisi siitä elävästä uskosta. Se on sieluvihollisen tarkoitus.

Mutta Jumalalla on eri tarkoitus. Se täällä kerää ja kutsuu tänäkin päivänä ihmisiä sisälle Jumalan valtakuntaan. Niin kuin Pietari kirjoittaa, että ei Herra viivytä lupaustansa niin kuin muutamat sen viipyvän luulevat, vaan hän on kärsivällinen teidän kanssanne. Ja toivoisi, että jokainen ihminen itsensä parannukseen kääntäisi.

Tässä tekstissä, jota luettiin, niin tässä alkupuolella Herra Jeesus omilla sanoillaan puhuu siitä, miten Isä hänet lähetti. Ja hän tekee sitä, mitä Isä käski. Ja ne suuttuivat hirveästi nämä fariseukset siitä, ja ne menivät tappamaan Jeesuksen. Jeesus sanoi, että hän on Jumalan Poika. Se on tässä tekstissä aikaisemmin siitä kerrottu, että ne siitä suuttuivat.

Niin Jeesus tästä tekstissä sitten, mikä luettiin, jatkaa tätä, että niin kuin Isä herättää ja virvoittaa kuolleita, niin myös Poika virvoittaa joitakin tahtoo. Sillä ei Isä ketään tuomitse, vaan antoi kaiken tuomion Pojalle. Tämä korostaa, niin kuin tämä teksti, tämä Herra Jeesusta, meidän Vapahtajaamme. Ja että kaikki Poikaa kunnioittaisivat, niin kuin Isää kunnioittavat. Joka ei Poikaa kunnioita, ei se kunnioita Isää, joka hänen lähetti.

Tämä Jumalan sana edelleen puhuu siitä, että Isä ja Poika ovat sama. Isä lähetti Pojan. Ja sitten Jeesus sanoi, että niin kuin Isä lähetti minut, niin minä lähetän teidät. Ottakaa Pyhä Henki. Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne on anteeksi annetut. Tämä jatkuu tänne näihin aikoihin asti.

Täällä on taisteleva seurakunta, jossa saarnataan Kristuksen evankeliumia. Tänne viimeiseen tuomioon asti, joka on siis tämän päivän aihe.

"Totisesti, totisesti sanon minä teille: joka kuulee minun sanani ja uskoo sen, joka minut lähetti, hänellä on iankaikkinen elämä, eikä hän tule tuomioon, vaan menee kuolemasta elämään."

Tähän liittyy tämä Jeesuksen työ täällä maailmassa. Joka on täällä Johanneksen evankeliumin kolmannessa luvussa, tämä kuuluisimpia raamatunkohtia:

"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainoan Poikansa, että jokainen, joka uskoo hänen päällensä, ei pidä hukkuman, vaan iankaikkisen elämän saamaan."

Eikö ole mukavia tekstejä näin tuomiosunnuntaina? Ajattelin sitäkin, kun tämän sunnuntain nimi on tuomiosunnuntai, niin se on tavallaan se tuomio, sanaa silleen, että tähän voidaan tuomita eri lailla. Tuomitaan niin kuin vapaaksi, niin kuin Jumalan lapset tuomitaan siellä viimeisellä tuomiolla.

"Armo, että ne ovat tulkaa minun Isäni siunatut, kun he ovat uskoneet, kun me olemme uskoneet."

Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaa tuomitsemaan maailmaa, mutta että maailma pitää hänen kauttansa vapahdettaman. Herra Jeesus on Vapahtaja. Sinun Vapahtaja. Ei tarvitse pelätä. Kuolemaa kai tarvitse pelätä. On synnit anteeksi. Joka hänen päällensä uskoo, ei häntä tuomita. Mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, sillä ei hän uskonut Jumalan ainoan Pojan nimeen.

Näin Raamattu kertoo, miten Herra Jeesus on paljon tehnyt ja jonka päälle sinä ja minä saamme uskoa. Ei tarvitse pelätä. On tuttu tuomari siellä ottamassa vastaan. Herra Jeesus, rakas Vapahtaja.

"Totisesti, totisesti sanon minä teille: hetki tulee ja nyt jo on, että kuolleet saavat kuulla Jumalan Pojan äänen. Ja jotka sen kuulevat, ne saavat elää."

Ja Jeesus sanoi Lasaruksen kuoleman jälkeen, että joka uskoo minuun, hän elää, vaikka olisi kuollut. Jumalan lapsi tietyllä lailla on jo taivaassa täällä. Mä oon täällä. Uskon kautta. Erootettu tästä. Jumalan lapsena. Morsiamena. Täällä odottamassa ylkää. Valmiina valkoisessa vaatteessa.

Sillä niin kuin Isällä on elämä itsessään, niin antoi hän myös elämän Pojalleen itsessään olemaan. Ja on hänelle myös antanut vallan tuomita, että hän on Ihmisen Poika. Älkää tätä ihmetelkö, sillä hetki tulee, jona kaikki ne, jotka haudoissa ovat, saavat kuulla hänen äänensä. Ja pitää tuleman edes ne, jotka hyvää tehneet, ovat elämän ylösnousemiseen. Mutta jotka pahaa tehneet, ovat tuomion ylösnousemiseen.

Tällainen Raamattu kertoo tällaisesta, että tämä aika loppuu. Tämä on näitä Jumalan sanan totuuksia, joita me saadaan tätä lukea. Nämä on kirjoitettu moneen raamatunkohtaan. Tämä, joka me luettiin, ei ole ainoa.

Niin kuin tiedätte hyvin, esimerkiksi Johanneksen ilmestyskirjassa, joka on yksi tämän päivän teksteistä, on kirjoitettu tästä viimeisestä tuomiosta, että:

"Minä näin suuren valkean istuimen ja sen päällä istuvan, jonka kasvojen edessä maa ja taivas pakeni, eikä heillä löydetty sijaa. Ja minä näin kuolleet, sekä pienet että suuret, seisovan Jumalan kasvojen edessä. Ja kirjat avattiin, ja toinen kirja avattiin, joka on elämän. Ja kuolleet tuomittiin niistä, mitkä kirjoista kirjoitettu olivat töitten sen jälkeen."

Tällä tavalla Johanneksen ilmestyskirjassa puhutaan siitä, että avataan nämä kirjat. Kirjat avataan. Mitä on tehty. Ja siinä on sinun ja minunkin nimet. Ja nyt kun me ollaan uskovia, niin meillä on siellä elämän kirjassa se nimi. Sinun nimi siellä. Ja Herra Jeesus varmaan sitä kirjaa katselee ja rukoilee siellä, että sinä taivaan Isä pahasta varjeleisit nämä, joiden nimet on täällä kirjoitettu noin tänne elämän kirjaan.

Siellä, näin vanhat ovat saarnanneet, että on siellä syntiä paljon. Jokaisen kirja on kirjoitettu, mutta ne on niin kuitattu ne synnit. Ne on anteeksi. Synnit on anteeksi. Niissä on se verinen kuittaus, että kaikki on anteeksi Jumalan lapsen elämän kirjassa.

Ne kirjat avataan. Ja tänne tällainen loppu tälle maailmalle tulee. Raamattu ei siitä hirveän paljon kerro, mutta se Jumala sanallaan sen sitten päättää. Että ei se ihmisten ydinpommeihin eikä saasteisiin eikä ruoan loppumiseen eikä pääty sellaisiin asioihin eikä kansanpaljouteen. Se päättää sitten kun Jumalan aika tulee.

Jumalalla on tarkka lukujärjestys siinä. Niin kuin teillä lapsillakin on koulussa tarkat lukujärjestykset, mitä on seuraavalla tunnilla, niin Jumalakin on tästä maailmasta tehnyt sellaisen tarkan lukujärjestyksen. Että se menee tiettynä järjestyksenä ja Jumala on sen tarkoittanut.

Ja sitten kun Jumala oli oma aikansa, niin se loi tämän maailman, niin kuin alussa muisteltiin. Ja sitten kun se aika on kulunut, niin Jumala lopettaa tämän ajan. Se on Jumalalla hallinnassa. Ja Raamattu siitä kertookin, miten hyvin silloin Jumalan lapsista huolehtii, joita on täällä maailmassa.

Kun Raamattu silleen myöskin kertoo, että täällä maailmassa on uskovaisia silloin, kun tämä aika loppuu. Näin tälle koko maailmalle on alku ja loppu. Mutta myöskin on alku ja loppu sinun elämässä.

Meillä on jokaisella tämä luomiskertomus. Alussa Jumala loi sinut, puhalsi sinun sieraimiisi elävän hengen, niin kuin minunkin. Ja sinusta tuli jo minusta elävä sielu. Ja sitten kun Jumalan aika tulee, niin se korjaa täältä pois. Ja hyvin valmistaa, niin kuin tästä maailman lopusta kirjoittaa Jumalan sana, että Jumala lapsiaan valmistaa siihen hyvin, että siinä ei ole mitään tämmöistä sekavuutta.

Niin myöskin tähän ajalliseen, täältä yksittäiseen pois lähtöön Raamattu sanoo, että se, joka valmistaa meitä siihenkin, niin se on Jumala. Ja se on Jumalan kädessä sekin. Se syntymä on sillä tavalla, että me ei siihen mitenkään voida vaikuttaa, niin niin on myöskin kuolema. Ja se on Jumalan aika ja meidän elämä on aina täysielämä. Ja oli se sitten päivän taikka kaksi, kun Jumala korjaa täältä pois. Taikka oli se sata vuotta, niin se on täysi Jumalan elämään.

Tällä ei Jumala joka päivä pidä meistä hyvää huolta. Tällainen aika tulee, se on Raamattuun kirjoitettu, Jumala on nähnyt hyväksi. Siitä pikkusen rauhoitusta Jumalan lapsille.

Ja sinulle sanankuulija, joka koet, että evankeliumi ei ole sinun sydäntä saanut lämmittää, ja koet jotenkin, että Jumalan elävä seurakunta ei ole sinun kotisi, niin tämä tekstihän kutsuu sinua Jumalan valtakuntaan. Että täällä maan päällä on tämä Jumalan elävä seurakunta, jonka tehtävänä on saarnata anteeksi syntejä, epäuskonkin syntejä ja kaikkia syntejä anteeksi.

Se meidän on hyvä Jumalan lapset muistaa aina. Jos joskus tuli semmoinen aika, jota me toivotaan, että ei tule, että evankeliumi olisi jotenkin kortilla. Että se ei niin kuin kuuluisi se evankeliumin ääni huonolle tai vialliselle. Että tämä Jumalan valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta aina. Ja Jumala aina nostaa myöskin langennutta, ja vaikka olisi puoli kuolleena ja riikuntien varressa, niin sen nostaa.

Että sille ei saa olla hyvässä turvassa ja huonona ja puuttuvaisina. Sähän evankeliumia ja Jumalan lapsi oikeutta omistaa. Sille ei oteta löysästi jollain lailla lapsen mielellä uskoa. Eli taivaan Isä pitää huolen. Se on luvannut. Eihän taivaan Isä ole valehdellut. Eli se on luvannut pitää huolen lapsista.

Näin me. Tätä tekstiä vielä. Tässä on tämä viimeinen jae:

"En minä itsestäni taida mitään tehdä, vaan niin kuin minä kuulen, niin minä tuomitsen, ja minun tuomioni on oikea. Sillä en minä etsi minun tahtoani, vaan isän tahtoa, joka minut lähetti. Jos minä itsestäni todistaisin, niin ei minun todistukseni olisi tosi."

Tämä on vaan tähän tekstiyhteyteen, kun koko ajan Jeesus puhuu siitä, miten Isä minut lähetti. Jumalan työ jatkui silloin, mutta Jeesus jätti tämän saman tehtävän, minkä se... Niin kuin Jeesus sanoo niille opetuslapsille, että te olette minun ystäviäni. Ja perusteli sen sillä, että minä olen ilmoittanut kaikki salaisuudet teille. Te olette minun ystäviäni.

Ja niin kuin aikaisemmin muistin, niin tämän synnin anteeksiantamuksen saarnan ikään kuin lähetti. Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa parannusta. Tämä jatkuu tänne tuomiopäivään asti, mutta sittenhän se loppuu tämä saarna, kun tämä aika loppuu. Niin kuin se loppuu meiltä itseltäkin, kun tälle maailmalle silmät ummistetaan.

Meille, teille kotipapeille ja isille ja äideille ja mummoille ja papoille, niin se saarna, vaikka kylväkää, jää tänne meiltä. Mutta se Jumalan valtakunnan työ jatkuu ja täällä Laukaassakin se jatkuu. Niin minä kun olen näitä niin sanottuja vanhoja laukaalaisia, niin ei ollut paljon uskovaisia, kun minä olin lapsi. Mutta Jumalalla, joka on Kaikki-valtias, niin on ollut. Se on niin hoitanut, että on kuitenkin siinä pienessäkin sijunnissa. Ja käytiin sitä aina sitten muuallakin seuroissa. Ja uskovaisia perheitä oli.

Oliin, mutta nyt kun on niin paljon täällä lapsia ja nuoria, se ei ole minkäänlaisia maailmanlopun tunnelmia Jumalan valtakunnassa. Se vaan viheriöitsee ja kasvaa ja elää voimissaan. Mutta samalla Jumalan sanaa, kun luetaan, niin tiedetään, että se on Jumalan käsissä tämä aika, että milloin se loppuu.

Mutta koko Herran Jeesuksen elämä on jossain mielessä lopun aika, viimeinen aika. Ja ainahan se lähestyy, kun tämä aika loppuu. Mutta ei me sitä tiedetä. Eikä meidän tarvitse tietää.

Pannaan niin kuin Lutheri omenapuita, mutta täällä Suomessa voisi jotain muitakin. Myöskin omenapuita ei sitten, mutta ne aina kuolleet ja osaa. Vaikka on tämä Lutherin oppi niin kuin yritetty. Mutta se tarkoittaa sitä, että täällä edetään iloisella mielellä ja tietää, että taivaan Isän käsissä on. On tämä meidän lähtömme täältä pois.

Jumalan lapsellehan se on semmoinen iloinenkin asia. Se on tämä poislähtö, se on kaksijakoinen asia. Siinä on toivoa ja surua. Mutta näin täältä lähdetään yhdessä tai erikseen. Ja saadaan uusi ruumis sitten. Siitä Raamattu kertoo, että tämä turmeluksen maja jää tänne kirkkomaan. Ja Herran Jeesuksen sovintotyön perusteella sinä ja minä, kun ollaan Jumalan lapsia, niin meidän kuolematon sielu saa uuden ruumiin taivaan kodissa tuomiopäivänä.

Minä luen täältä vielä korinttilaiskirjeestä tästä asiasta:

"Mutta minä sanon, rakkaat veljet, ei liha ja veri taida Jumalan valtakuntaa periä. Ja ei turmeltu pidä turmelematonta periä. Katso, minä sanon teille salaisuuden: emme tosin kaikki nuku, vaan kaikki me muutetaan ajan rahdussa, silmänräpäyksessä, viimeisellä pasunalla, sillä pasuna soi, ja kuolleet pitää turmelemattomina nousta ylös, ja me tulemme muutetuksi. Sillä tämä katoava pitää pukemaan päällensä katoamattomuuden, ja kuoleva pukee päällensä kuolemattomuuden."

Näin Jumalan sana puhuu tästä turvallisesti, ja myöskin vielä lyhyesti luen tuosta vielä tämän päivän evankeliumitekstistä, joka on varsinaisesti tälle päivälle kirjoitettu tästä viimeisestä tuomiosta, ja asettaa, tämä on Matteuksen evankeliumin 25. luku. Hän asettaa lampaat tosin oikealle puolelle ja vuohet vasemmalle. Tämä on sitä samasta, mistä me on tässä yritetty puhua. Samasta tilanteesta.

Silloin sanoo kuningas niille, jotka ovat oikealla puolella, ovat:

"Tulkaa minun Isäni siunatut, ja omistakaa se valtakunta, joka teille on valmistettu maailman alusta."

Tämä on tuomiosunnuntain evankeliumi sinulle ja minulle. Tulkaa minun Isäni siunatut. Siunattu Jumalan valtakunnassa, siunattu evankeliumilla. Näin kutsutaan Jumalan lasta viimeisellä tuomiolla. Tulee isäni siunattu. Omistatte valtakunnan, joka on perustettu jo maailman alusta. Eli se on nyt jo perustettu.

Tämäkin on sellainen jää mukava asia, että sitä ei ruveta rakentamaan niin kuin sitten tuomiopäivänä. Se on maailman alusta perustettu tämä taivaan koti jo. Se on valmis. Sen takia ei tarvitse siirtää mitään aikoja. Että ei olisi valmiina vielä taivaan kotiin. Se on odottamassa.

Isän siunattu sinne pääsevät, ja sinä, rakas matkaystävä, yhdessä minun kanssani olet tämän siunauksen omistaja. Isän siunattu. Haluat sinä olla isän siunattu ja ottaa siunauksen vastaan ja uskoa evankeliumin siunauksen. Uskoa syntien anteeksiantamukseen. Evankeliumin.

Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikki synnit anteeksi. Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikki synnit anteeksi. Tämä on niin kuin se siunaus, mikä on Jumalan valtakunnassa. Evankeliumin siunaus. Isän siunaus. Sä eten evankeliumin uskot, niin olet isän siunattu. Näin yksinkertaisesti saat uskoa omalla osoitteella.

Siinä tilanteessa, missä oletkin, ehkä kiusattuna, epäilevänä, hyvänä, että olenko isän siunattu. Ei liha ja veri oikein ole lähessä matkaa. Se ei ole niin kuin samaa mieltä siinä asiassa. Se sanoo, että oletkohan Jumalan valtakunnan evankeliumissa sinulle sanotaan, että olet siunattu. Saat uskoa. Yleensä sydämesi uskomaan.

Tälläkin hetkellä kaikki kiusaukset ja epäilykset ja pelon aiheet anteeksi. Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikki synnit anteeksi. Näin me saadaan jokainen uskoa. Saanko minäkin uskoa omat synnit anteeksi. Haluan uskoa yhdessä teidän kanssanne ja teidän lasten kanssa. Pienten lasten ja vähän isompienkin lasten.

Olkaa lapset hyvällä ja turvallisella mielellä ja uskokaa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Rauhaa, vapauteen ja iloa. Se on pojat kiusaukset. Jeesuksen nimeen. Aamen.