Seurapuhe 09.09.2012

Jumalan sanan kohdan arvoin käytetään seuroissa tekstinä, mutta kuitenkin tämä on osa pyhää raamattua ja me uskomme, että näin tämä on myöskin pyhää Jumalan sanaa. Ja sitä on hyvä. Ja tämä on hyvä meidän lukea ja siitä oppia sen, mitä taivaan isä näkee hyväksi.

Ja näin luen tekstin Esterin kirjasta, sen kolmannesta luvusta, jakeesta kahdeksan, tämän jakeen loppuun. Sanat kuuluvat Jeesuksen nimeen. Lait ovat erilaiset kuin minkään muun kansan. Eivätkä sen kansan jäsenet noudata kuninkaan lakeja. Ei ole oikein kuningas, että sinä annat heidän olla rauhassa. Aamen.

Tämä Jumalan sanan kohta on siis Esterin kirjasta. Ajattelen näin, että tässä pyhässä raamatussa on aivan erityisesti kaksi kirjaa, joissa on, voisimme sanoa suorastaan, jännittävä juoni. Ja kun täällä on teitä lapsia ja nuoria, niin aivan kehottaisin teitä joskus, että tarttuisitte siihen raamattuun ja lukisitte tämän Esterin kirjan alusta loppuun saakka.

Ja toinen vastaava, jossa voisimme sanoa, että on aivan kuin jännityskertomus, on uudessa testamentissa apostolien teko raamattu. Tämä Esterin kirja on sellainen, että siitä jotkut raamatun tutkijat ovat vähän kyseenalaistaneetkin sitä, että kuuluisiko sen olla pyhässä raamatussa. On muun muassa todettu, että tässä koko kirjassa, yhdessäkään kohdassa ei mainita Jumalaa.

Tämä on historiallinen kirja, mutta aivan niin kuin alussa totesin, tämä on meidän pyhässä raamatussa. Ja se on Jumalan sanaaja, siksi hyvin arvokas. Ja tässä kirjassa on myöskin sellaista sanomaa, joka on meidän hyvä oppia ja muistaa.

Tämä Esterin kirja on erityisen tärkeä juutalaisille. He viettävät kerran vuodessa puurimijuhlaa. Tämä arvanheittojuhla, tähän palaamme myöhemmin, järjestetään joka vuosi keväisin. Se on siellä helmi-maaliskuun seudussa oleva hyvin iloinen juhla. Ja tuon puurin juhlan aikana juutalaisissa perheissä luetaan tämä Esterin kirja. Esterin kirja kahteen kertaan. Luetaan illalla ja sitten seuraavana aamuna.

Ja ajattelen näin, että tämän puheen aikana käymme läpi niitä tapahtumia, joista tämä Esterin kirja kertoo. Ja sitten sitä, mihin tämä meidän tekstimme liittyy.

Tämä Esterin kirja alkaa sanoilla, tämä tapahtui kuningas Xerxeen aikana. Sen Xerxeen, joka hallitsi 127 maakuntaa Intiasta Nubiaan saakka. Tässä oli siis kysymys suuren valtakunnan kuninkaasta, Persian valtakunnan kuninkaasta. Persiahan on kansa, persialaiset, jotka nykyisin asuttavat Iranin aluetta.

Ja tuo Xerxes kuningas astui kuninkaan tehtäväänsä vuonna 485 ennen Kristuksen syntymää. Ja hän ehti olla vallassa 20 vuotta. Sen jälkeen hänet salamurhattiin. Ja Xerxes, aivan samoin kuin hänen isänsä Dareios ensimmäinen, niin myös tämä Xerxes ensimmäinen oli suuri kuninkainen. Ja se oli kuningas, sodissa hyvin menestynyt.

Ja siitä osoituksena oli tuo, että tuo Persian valtakunta oli noin valtavan laaja. Intiasta sinne Etiopian rajoille saakka. Se oli sen ajan suurvalta. Ja tämä samainen Xerxes kävi sotia, myöskin suuria sotia. Ja hän kävi sotia kreikkalaisia vastaan. Ja valloittikin Ateenan. Mutta lopulta kärsi suuren tappion Kreikan alueella.

Hän komensi miljoona armeijaa. Siitä historiakirjat kertovat, että sillä Kreikan sotamatkalla hänellä oli noin kaksi miljoonaa miestä. Voitte kuvitella. Kaksi miljoonaa miestä. Se oli iso armeija. Nykymittapuussakin.

No sitten tämä Esterin kirja kertoo siitä, että tuo Xerxes piti hoviaan Susaan kaupungissa, joka on siellä nykyisen Iranin alueella. Ja kohti. Ja kolmantena hallitusvuotenaan Xerxes järjesti pidot ruhtinailleen ja ylimmille virkamiehilleen. Ja ne eivät olleetkaan aivan pienet pidot.

Täällä mainitaan, että kuuden kuukauden ajan Xerxes esitteli valtakuntaansa sen mahtia ja aarteita noille virkamiehille ja sotapäälliköille. Ja sitten kun tuo kuuden kuukauden aika oli päättymässä, Xerxes järjesti vielä erikseen pidot, seitsemänpäiväiset, viikon kestävät pidot, tuon Susan kaupungin kaikille asukkaille. Ylhäisistä alhaisiin.

Ja siellä oli todella suuret pidot. Täällä raamatussa kerrotaan esimerkiksi siitä, että valkoisia ja sinipunaisia pellava- ja villaverhoja oli valkoisin ja purpuraisin pellavanauhoin pingotettu katoksiksi hopeatankojen ja marmoripilarien varaan. Ja sitten aukiot oli päällystetty viherkivellä, marmorilla, helmiäisellä ja hohtokivellä.

Juotavaa tarjottiin kultapikareista. Eli hyvin rikkaasta valtakunnasta oli kysymys.

Sitten meille kerrotaan, että seitsemäntenä päivänä, viimeisenä pitopäivänä, Xerxes halusi näyttää noille virkamiehilleen kuningattaren, oman kuningattarensa, puolisonsa, joka oli järjestämässä pitoja naisille palatsin toisessa osassa. Ja kun Xerxes käski tuoda tuon kuningatar Vasti'n luokseen, niin kävikin niin, että kuningatar kieltäytyi. Ei tullutkaan.

Ja te tiedätte, että tuohon aikaan kuninkaan sana oli laki. Jos kuningas määräsi, niin oli parempi toteutua.

No, sitten tämä Xerxes kuningas kääntyi oppineiden ja ennusmerkkien tuntijoiden puoleen. Ja kyseli, että mitä tuolle kuningatar Vastille pitäisi tehdä, kun hän ei totellut miestään.

Ja nämä lain tuntijat ehdottivat, että kuningatar Vasti ei ole loukannut vain kuningasta, vaan myös kaikkia kuningas Xerxeen maakuntien ruhtinaita, ruhtinaita ja kansoja. Ja on parempi, että Xerxes tästä kuun 30 viimeistä sotengasta. Xerxes antaa tuon kuningattaren Vastin kuninkaallisen arvon jollekin toiselle.

Ja näin tapahtui. Eli tuo kuningatar Vasti sai häädön sieltä Xerxeen kuninkaan hovista.

No nyt oli sitten iso valtakunta ja oli kuningas, mahtava kuningas, mutta valtakunnalta ja kuninkaalta puuttui kuningatar. Ja nyt sitten hovimiehet tekivät ehdotuksen kuninkaalle, että kuningasta varten tulisi etsiä kauniita ja koskemattomia nuoria neitoja kaikista tuon valtakunnan eri osista. Ja ne olisi tuotava sinne Susaan kaupunkiin.

Ja näitä kuningatar ehdokkaita sitten kokonainen vuosi hoidettaisiin, heille annettaisiin kauneuden hoitoa. Ja vuoden jälkeen sitten heidät esiteltäisiin vuorollaan tuolle Xerxeen kuninkaalle. Ja näin tapahtui.

Sitten täällä kerrotaan, että siellä Susaan kaupungissa oli uskovainen juutalainen mies nimeltään Mordokai. Hän oli Benjaminin heimoa ja hän oli jäänyt sinne Susaan kaupunkiin.

Tuohon aikaan jo suuri osa pakkosiirtolaisuudessa olleista juutalaisista oli palannut takaisin sinne Jerusalemiin ja Juudan maalle. Mutta tuo Mordokai oli yksi niistä, joka oli jäänyt sinne kauas.

Tällä Mordokailla oli Otto, tytär. Ja tämän tyttären nimi oli Hadar. Hän oli Dassa, toiselta nimeltään Ester. Ja tämä Ester oli tuon Mordokain serkku. Eli Mordokai oli ottanut tuon serkkunsa Oton kasvatti tyttärekseen.

Ja Esteristä sanotaan, että hänellä ei ollut enää isäikäisiä eikä äitiä. Hän oli kaunis ja sorea. Ja kun kuninkaan käsky tuli, että nuo kauniit neidot kerättiin kaikista valtakunnan osista sinne kuninkaan haaremiin, niin sitten tuo uskovainen Ester-tyttö oli yksi näistä neidoista.

Ja tuo Ester Mordokain antaman ohjeen mukaan ei missään vaiheessa paljastanut omaa syntyperäänsä, sitä, että hän on juutalainen.

Sitten kun nämä neidot olivat vuoden saaneet sitä kauneuden hoitoa, tarkasti kerrotaan, että heitä vuosi hoidettiin puoli vuotta mirhamiöljyllä ja puoli vuotta balsamiöljyllä. Ja sitten tuli se aika, että heidät vuorollaan esiteltiin kuninkaalle.

Niin siinä kävi näin, että tuo Xerxes kuningas sitten ihastui tuohon Esteriin enemmän kuin kehenkään muuhun. Rakastui ja nimitti Esterin kuningattareksi.

Ja täällä sanotaan, että järjestettiin suuret hääpidot. Xerxes myönsi maakunnille verohelpotuksia ja jakeli kuninkaan arvonmukaisia lahjoja. Tuollaiset pidot järjestettiin.

No sitten edelleen tapahtui niin, että tuo Ester kuningattaren kasvatti isä Mordokai tuli hovin palvelukseen tuossa vaiheessa. Ja siinä kävi sillä tavalla, että kun tuo Mordokai oli siellä kuninkaan hovissa töissä, niin hän sai kuulla ilmeisesti keskustelun, jossa suunniteltiin kuninkaan salamurhaa.

Ja sitten hän välitti tiedon tästä kuningattare Esterille, ja Ester puolestaan välitti sen tiedon kuninkaalle. Ja tämä asia tutkittiin ja todettiin, että se oli totta.

Ja ne kaksi salamurhaa suunnitellutta saivat kuoleman tuomion, ja sinne hirtettiin. Ja kuninkaan aikakirjoihin merkittiin, että Mordokai oli tämän ilmiannon tehnyt. Mutta Mordokai ei saanut mitään palkintoa tästä teosta.

Myöskin näihin aikoihin valtakunnan, voisimme sanoa varmaan toiseksi tärkeimpään tehtävään, ehkä jos nykyaikaan verrataan, niin pääministeriksi nousi Haman-niminen mies.

Ja tämä Haman oli hyvin vallan ahne, ja ilmeisesti myös rahan ahne mies. Ja ohjeena oli se, että kaikkien ihmisten, kun he näkivät Hamanin, myöskin niiden hovin virkamiesten, tuli kumartua maahan saakka tuon Hamanin edessä.

Ja kaikki muut kumarsivat siellä hovissakin, ne virkamiehet, Hamania, mutta Mordokai juutalaisena ei kumartanut. Ja tästä Haman raivostui silmittömästi.

Ja kun hän tuon näki, niin sen jälkeen hän vain halusi tappaa Mordokain, ja ei ainoastaan Mordokain, vaan myöskin koko Juutalaisen, Juutalaisen kansan, joka asui siellä Persian valtakunnassa.

Ja sen jälkeen Haman heitti arpaa. Tästä tulee nyt se arvanheittojuhla, puurimjuhla, jota juutalaiset tänäkin päivänä viettävät. Heitettiin arpaa siitä päivästä, jona kaikki juutalaiset, miehet ja naiset, vanhat ja lapset, aikuiset, kaikki surmattaisiin.

Ja se arpa lankesi sitten yhdelle tietylle päivälle, kahdennentoista kuukauden, adarkuun kolmannelletoista päivälle. Ja tämä päivä on se puurimjuhlan päivä tänäkin päivänä.

Ja tuo Haman meni kuningas Xerxeen luokse, ja sitten anoi lupaa kuninkaalta, että kansakunnassa, ja nyt sitten tässä oli se meidän tekstimme, että tuossa kansakunnassa, kuningas Xerxeen kansakunnan keskellä, asuu kansa, joka asuu hajallaan sen kaikissa maakunnissa, muiden kansojen seassa, mutta niistä erottautuen.

Sen lait ovat erilaiset. Eivätkä sen kansan jäsenet noudata kuninkaan lakeja. Ei ole oikein, kuningas, että sinä annat heidän olla rauhassa.

Ja huomatkaa, tuossa vaiheessa tuo kuningas Xerxes ei tiennyt, että hänen puolisonsa, kuningatar Ester, on myöskin tuo kansan jäsen, juutalainen.

Ja näin kuningas Xerxes Hamanin pyynnöstä kirjoitti määräyksen, että kaikki juutalaiset on tuhottava. Ja lupasipa vielä kymmenen tuhatta talenttia hopeaa kuninkaan aarrekammion maksuksi.

No, tämä viesti saavutti sitten kaikki nämä kansakunnat siellä Persian alueella, ja myös Mordokai kuuli tästä suunnitelmasta.

Ja täällä kerrotaan siitä, että tuo Mordokai repäisi vaatteensa, ja pukeutui säkkikankaaseen, sirotteli multaa hiuksiinsa, ja lähti kulkemaan pitkin kaupunkia, ääneen huutaa ja valittaa.

Hän meni sinne kuninkaan palatsin portille, mutta häntä ei päästetty sisälle. Oli vähän huonoissa vaatteissa, eikä muutenkaan ollut hovikelpoinen.

Ja kun sitten palvelijat toivat kuningatar Esterille tiedon, että Mordokai on siellä portilla ja on surkean näköinen, niin tuo kuningatar Ester sitten huolestui ja lähetti pussillisen vaatteita tuolle Mordokaille, että pukisi jotakin parempaa yllensä.

Mutta Mordokai palautti ne vaatteet takaisin. Ei kelvannut.

Mordokai pyysi sitten noita palvelijoita viemään viestin sille kuningatar Esterille, joka ei tiennyt tästä suunnitelmasta. Ei tullut tällaista vielä mitään.

Ja Mordokai pyysi, että tuo palvelija kertoisi asiat Esterille ja kehottaisi häntä menemään kuninkaan luo rukoilemaan armoa kansalleen.

Tämähän saattaa kuulostaa, että tämähän on yksinkertainen asia. Kuningatar menee ja rukoilee armoa kansalleen. Eihän se nyt niin vaikea voi olla.

Mutta tuohon aikaan oli sellainen määräys, että kuninkaan luo ei kukaan voinut mennä ilman, että kuningas pyysi häntä tulemaan luokseen. Ja tuo kuningas Xerxes ei ollut kolmeenkymmeneen päivään kutsunut kuningatarta luokseen.

Ja lähtökohta oli se, että jos kuningatar Ester menee lupaa kysymättä kuninkaan tykö, niin hänet tuo kuningas voi tuomita kuolemaan.

Ja tässä oli sellainen poikkeus, että kun kuningas näkee tuollaisen luvattoman sisälle tulijan, jos se kuningas osoittaa kultavaltikallaan sitä sisälle tulijaa, niin hän on pelastettu.

Ja sitten kun Ester välitti tämän tiedon Mordokaille, että hänet varmasti surmataan, jos hän menee kuninkaan tykö, niin Mordokai lähetti viestin takaisin Esterille.

Vaikka asutkin kuninkaan palatsissa, älä kuvittele, että voit juutalaisista ainoana pelastaa henkesi. Jos sinä nyt tässä tilanteessa pysyt vaiti, niin juutalaiset saavat kyllä avun ja pelastuksen.

Mutta sinua ja isäsi sukua kohtaa tuho, ja kuka ties sinusta tulikin kuningatar vain tällaisia aikoja varten.

Sitten kuningatar Ester antoi määräyksen. Kaikkien juutalaisten oli paastottava, rukoiltava kolme päivää hänen puolestaan, ja kolmen päivän jälkeen hän menee kuninkaan luo.

Ja niin tapahtui.

Ja kun Ester ilmaantui sinne kuninkaan sisäpihalle, niin täällä sanotaan, että tuo kuningas Xerxes heltyi, osoitti kuningatarta kultavaltikalla, ja pyysi kuningatarta luokseen kertomaan, minkä takia hän on tullut tapaamaan kuningasta.

Ja tuolla Esterillä oli vain yksi pyyntö. Se pyyntö oli, että kuningatarta on tullut tapaamaan kuningasta. Se pyyntö tuossa vaiheessa oli, että hän arvostaisi sitä, jos kuningas ja Haman, tuon surmakutsun lähettänyt, tai määräyksen lähettänyt pääministeri, tulisivat hänen luokseen pitoihin samana iltana, illalliselle.

Ja kuningashan suostui toki tähän pyyntöön.

Ja noin sitten nuo pidot järjestettiin, ja niistä pidoissa sitten kuningas esitti Esterille ehdotuksen, että mitä tahansa Ester kuningatar pyytää, vaikka puoli valtakuntaa itselleen, niin hän antaa sen tuolle kuningattarelle.

Mitä sinä pyydät kuninkaalta?

Ja Ester vastasi, että hän arvostaisi sitä, jos kuningas ja Haman tulisivat pitoihin huomen illallakin. Se oli hänen ainoa pyyntönsä.

Ja totta kai, Haman ja kuningas olivat hyvin tyytyväisiä, ja lupasivat tulla seuraavanakin iltana illalliselle kuningattaren luo.

Ja tuossa vaiheessa sitten Haman lähti kotiinsa, ja siinä matkalla näki Mordokain.

Ja jälleen kerran kävi niin, että Mordokai ei kumartanut Hamania, ja tuo Haman tuli vielä enemmän täyteen, täynnä vihaa.

Ja silloin hänen Hamanin ystävät ja sukulaiset ehdottivat, että tuo Mordokai kuuluisi hirttää.

Ja näin pystytettiin viisikymmentä kyynärää korkeaa hirsipuuta, ja tarkoitus oli, että Haman pyytää kuninkaalta luvan, että tuo Mordokai saadaan surmata.

Sitten tässä näkyy Jumalan suuri johdatus jälleen, mitä tapahtui sen jälkeen.

Tuli yö, ja kuningas ei saanut unta. Tuo kuningas ajatteli, että hyvä unilääke voisi olla se, että jos hänelle alettaisiin lukemaan niitä virallisia muistiinpanoja, eli aikakirjoja, niin voisi uni tulla paremmin silmään, ja näinpä tapahtuikin.

Eli hänelle luettiin niitä aikakirjoja, ja siellä kerrottiin siitä tapahtumasta, kun kaksi murhayrityksen suunnittelijaa tuomittiin. Ja siellä kerrottiin, kuinka Mordokai oli ilmiantanut nuo kuninkaan murhaa suunnitelleet henkilöt.

Silloin kuningas kysyi niiltä oppineilta ympärillään, että minkälaisen palkinnon tuo Mordokai sai. Niin hänelle sanottiin, että ei minkäänlaista.

No sitten seuraavana päivänä Haman tuli kuninkaan luo, ja tarkoituksena hänellä oli pyytää lupaa Mordokain surmaamiseen.

Silloin tuo kuningas Xerxes kysyi Hamanilta neuvoa. Minkälaisen kunnianosoituksen kuningas voi suoda miehelle, jonka hän haluaa palkita?

Ja Haman ajatteli, että nyt tuo kuningas tarkoittaa varmaan häntä itseään. Mutta hänethän se varmasti haluaa palkita.

Ja antoi sitten hyvän neuvon. Tuolla henkilölle tulee pukea kuninkaallinen puku, jota kuningas itse on käyttänyt. Ja hevonen, joka on ollut kuninkaalla ratsulla, täytyy tuoda hänelle.

Ja sitten tällaista henkilöä kuljetettakoon pitkin kaupungin katuja ja hänen edellään huudettakoon: Näin palkitaan mies, jolle kuninkaallinen kuningas tahtoo osoittaa kunnioitusta.

No, näinhän siinä sitten kävi. Se oli Haman, joka kulki siinä hevosen edellä ja huusi. Ja Mordokai oli ratsailla.

Ja Haman oli hyvin pettynyt tuosta ja hän meni kotiinsa. Ja siellä kotona hänen puolisonsa sitten sanoi: Jos kerran tuo Mordokai, joka nyt on pääsemässä sinusta voitolle, on juutalaista sukua, niin silloin et voi hänelle mitään, vaan kärsit perinpohjaisen tappion.

Ja tuli toisen päivän ilta ja toiset pidot. Ja Haman meni sinne pitoihin. Siellä oli kuningatar Ester, kuningas Xerxes ja Haman.

Ja jälleen kun silloin tuo Ester sanoi: Jos olen sinulle, minut ja kansani on myyty tuhottavaksi, tapettavaksi ja hävitettäväksi.

Nyt tuli ilmi, että tuo Ester onkin juutalainen. Kuningas kysyi Esteriltä, kuka aikoo tehdä tuollaista.

Ja Ester vastasi, se vainoja ja vihollinen on tuo paha Haman.

Ja täällä kerrotaan, kuinka tuo Haman alkoi vavista pelosta kuninkaan ja kuningattaren edessä.

Ja ei kestänyt kuin hetken, niin Hamanin kohtalo oli sinetöity. Hänet hirtettiin siihen samaan hirsipuuhun, jonka hän oli pystyttänyt Mordokaita varten.

Ja Mordokai nostettiin kuninkaan hoviin Hamanin tilalle.

Tuosta Mordokaista voimme sanoa, uskovaisesta miehestä tuli tuo valvokunnan pääministeri, korkein virkamies.

Ja sen jälkeen laadittiin uusi määräys. Ja se määräys oli sen kaltainen, että sinä päivänä kun tuo arpa oli käynyt, eli kun oli tarkoitettu, että kaikki juutalaiset on tuhottava, Adarkuun kolmantena toista päivänä, tuona päivänä kaikki juutalaiset saavat puolustautua vihollisiaan vastaan.

Ja tämä raamattu kertoo siitä, että sitten kun se päivä tuli, niin sen päivän aikana 75 000 ihmistä sai surmansa.

Ja kun tämä oli ohitse, vietettiin ensimmäisen kerran puurin juhla. Sitä juhlaa, jota juutalaiset vielä tänäkin aikana viettävät joka vuosi.

Rakkaat isärit ja veljet, olemme käyneet läpi tämän Esterin kirjan keskeisen sisällön. Mitä tämä kertoo meille tämän ajan Jumalan lapsille?

Ajattelen näin, että se kertoo meille Jumalan huolenpidosta. Siitä, kuinka Jumala pitää omistaan huolen. On aina pitänyt huolen ja pitää tänäkin päivänä.

Pyhä raamattu kertoo meille hyvin paljon esimerkkejä tästä. Rakkaan veljen kautta me kuulimme juuri koettelemuksista. Sitä, miten meitä kaikkia ja kaikkia ennen meitäkin olleita on koeteltu elämässä.

Mutta raamatun sanoma, lohdullinen sanoma on: Älkää pelätkö.

Kerran katselin hakusanalla "Älkää pelätkö" kuinka monta kertaa raamatusta löytyy tämä sana. Älkää pelätkö. Ja se löytyy kuulkaa monta kertaa.

Se on aivan kuin yksi sellainen raamatun keskeinen teema. Teidän ei tarvitse olla peloissanne. Jumala pitää huolen erilaisten vaiheiden ja koettelemusten keskellä.

Meille kerrotaan täällä Israelin kansasta, joka vaelsi korpivaiellusmatkan. Kuinka Jumala piti siellä huolen.

Silloin kun Israelin kansa oli luvattun maan rajalla, ja siellä näytti olevan voittamattomat viholliset edessä, silloinkin Jumala sanoi: Älkää pelätkö heitä. Herra teidän Jumalanne sotii itse teidän puolestanne.

Raamatussa kerrotaan Danielista leijonien luolassa, Sadrakista, Meesakista ja Abed-neikonista tulisessa pätsissä.

Kerrotaan Pietarista, joka oli vankilassa, Paavalista ja Siilaasta vankilassa.

Veljen kautta kuulimme jo Uuden liiton ensimmäisestä marttyyristä, ja se oli Stefanus, joka oli siellä kivisateen alla.

Ja aivan lopuksi tuo Stefanuskin näki, se apostolien teko raamatussa kerrotaan, näki taivaat avoimena edessä, ja mitä siellä taivaassa näkyy.

Siellä näkyy ihmisen poika, Jumalan poika, seisoi Jumalan oikealla puolella. Kyllä siellä pidettiin Stefanuksestakin.

Ja niihin rakkaat Jumalan lapset pidetään huolta meistäkin jokaisesta tänä päivänä.

Tänä päivänä sisaret ja veljet rakkaat, näihin seuroihin olette tulleet erilaisista tilanteista omassa elämässänne, ehkä juurikin niiden koettelemusten ja epäilysten keskeltä.

Jumalan valtakunnassa saa tänäkin päivänä turvallisesti uskoa Jumalasta hyvää, tänäkin päivänä sille paikalla missä istutkin.

Ja jos siellä internetin äärelläkin on sanankuulijoita, niin sinnekin kuuluu tämä sama evankeli.

Ja sinnekin kuuluu tämä sama evankeli. Saatte uskoa kaikki synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja kallissa sovintoveressä.

Jeesuksen nimessä ja veressä on lupa uskoa kaikki synnit anteeksi.

Jeesuksen nimessä ja veressä saa uskoa kaikki synnit anteeksi.

Tämän evankeliumin voimalla, sen turvissa me saamme jatkaa tätä kilvoituksen matkaa eteenpäin, turvallisesti, Jumalaan luottaen. Hän pitää meistä hyvän huolen.

Saanko minäkin jäädä vielä lopuksi uskomaan kaikki omat syntini anteeksi. Näin saamme jäädä nytkin Jumalan ja hänen armonsa siunattuun haltuun.

Ja hiljattuun ja toisenimme lopuksi Lutterin iltarukoukseen.

Kiitän sinua taivaallinen isäni Jeesuksen Kristuksen rakkaan poikasi kautta, kun olet tänäänkin armollisesti suojellut minua.

Rukoilen sinua, anna minulle kaikki syntini anteeksi, kaikki, mitä olen tehnyt väärin, varjele minua tänäkin yönä.

Minä annan itseni, ruumiini ja sieluni ja kaiken sinun käsisi.

Pyhä enkelisi olkoon kanssani, ettei paha vihollinen saisi mitään valtaa minuun.

Aamen.

Kiitos.