Nuortenpäivät/Alustus 08.03.2015

Näiden nuorten päivien alustuksen aiheeksi on valittu omakohtainen usko muuttuman ajan keskellä. Olen jakanut tämän alustuksen viiteen toista lyhyehköön alalukuun, joita tässä alustuksen lukemisen yhteydessä en kokonaisuuden kannalta nyt lue. Mutta puheenjohtaja veli sitten nämä otsikot teille lukee.

Näille nuorten päiville on saattanut tulla joku kiusattu, vähävoimainen ja monien epäilysten keskellä oleva matkaystävä. Profeetta Jesaja kertoo, miten Jeesus tahtoo lähestyä sinua. Ja hän ei sammuta. Sinkimättä hän toteuttaa oikeuden, eikä hän murru, ei himmene hänen liekkinsä. Vaan hän saattaa kaikkialla oikeuden voimaan hänen opetustaan ikävöivät kaukaiset rannat.

Teille interessein äärellä oleville ja läsnä oleville kuulijoille on lohdun sanaa myös se, mitä profeetta Elialle sanottiin. Sanottiin, mene ulos ja seiso vuorella Herran edessä. Herra kulkee siellä ohitsesi. Ja kun Elia kuuli sen, hän peitti kasvonsa viitallaan. Meni ulos ja jäi seisomaan luolan suulle. Jumala puhui Elialle hiljaisessa tuulen hyminässä.

Jobin kirjassa sanotaan näin. Mutta kaikki tämä antaa vain aavistuksen hänen mahdistaan. Me kuulemme hänestä vain hiljaisen kuiskauksen. Kuka voisi tajuta hänen koko mahtinsa pauhun.

Profeetta Jesaja kirjoittaa. Näin sanoo Herra Jumala Israelin pyhää. Jos käännytte ja pysytte levollisina, te pelastutte. Hiljainen luottamus on teidän voimanne.

Jumala puhui yksittäiselle ihmiselle ja omalle kansalleen vanhan testamentin aikana useimmiten lempiästi. Kuuliaisille lapsilleen hän tahtoi antaa rauhan ja ilon. Usko on siis turvallinen asia.

Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen kautta. Mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perillisiksi. Ja jonka välityksellä hän on myös luonut maailmat.

Poika on Jumalan sätehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva. Ja hän ylläpitää kaikkia olemassa olevaa sanansa voimalla.

Tiedätkö, rakas Jumalan lapsi, että Jumala puhuu sinulle tänään poikansa, Jeesuksen, Kristuksen kautta. Muistatko vielä, mitä Jesaja hänestä ennusti? Ei hän huuda eikä melua, ei kuulu hänen äänensä kaduilla. Murtunutta ruokoa hän ei muserra, lampun hiipuvaa liekkiä hän ei sammuta.

Jumala on puhunut kuuliaisille lapsilleen lempeästi, koska hän tietää, että me olemme heikkoja ja muserrumme, jos meille puhutaan kovasti. Jumala on rakkauden Jumala, joka antaa meille rakkaudessaan neuvot ja opastaa meitä ikuisen elämäntiellä.

Seuroissa ja muissa rauhan yhdistysten tilaisuuksissa selitetään Jumalan sanaa, puhutaan ja keskustellaan siitä, mitä kyseinen Jumalan sanan kohta meille tällä hetkellä merkitsee, mitä voimme siitä oppia. Tänäänkin saamme yhdessä oppia paremmin tuntemaan armahtavaa Jumalaa, kysellä hänen tahtoansa ja ylistää häntä hänen suuresta armostaan.

Jumala puhui profeettojen kautta vanhan testamentin uskovaiselle ihmiselle. Uuden testamentin aikana, jota aikaa me nyt juuri elämme, Jumala on puhunut esimerkiksi apostolien kautta. Heitä olivat Jeesuksen opetuslapset, joista tunnetuimpia ovat Raamatun kirjoistakin tutut Pietari ja Johannes.

Apostoli tarkoittaa lähettilästä. Apostolit olivat itse saaneet nähdä Jeesuksen ja hänen ihmeensä ja kuulla hänen opetustaan. Jeesus lähetti nämä opetuslapsensa saarnaamaan Jumalan valtakunnan evankeliumia. Kaikille kansoille Jerusalemista alkaen on hänen nimessään saarnattava parannosta ja syntien anteeksi antamista.

Tätä tehtävää toteuttavat meidän aikanamme erityisesti uskovaiset puhujat. Puhujan kautta Jumala puhuu Jumalan lapsille. Puhujat eivät puhu omia sanojaan, vaan niitä sanoja, joita Jumala antaa heille puhuttavaksi.

Yhteistä profeetoille, apostoleille ja meidän aikamme puhujille on se, että heissä on vaikuttanut ja vaikuttaa Jumalan pyhä henki. Jokaisella Jumalan lapsella on sydämessään pyhä henki, joka opettaa meitä elämään Jumalan tahdon mukaisesti.

Vain sellainen ihminen, jolla itsellään on sydämessä pyhä henki, voi antaa synnit anteeksi. Jeesus sanoi opetuslapsilleen, ottakaa pyhä henki, jolle te annatte synnit anteeksi, hänelle ne ovat anteeksi annetut. Jolta te kiellätte anteeksiannon, hän ei saa syntejään anteeksi.

On tärkeää, että hoidamme omaa tuntoamme, jotta Jumalan pyhän hengen ääni kuuluisi sydämessämme. Jumalan pyhää henkeä on verrattu arkaan kyyhkyiseen, joka ei voi asua synnin kovettamassa, levottomassa sydämessä.

Omaa tuntoa on kuin herkkä kello, joka lakkaa näyttämästä oikeaa aikaa, jos kellon koneistoa ei puhdisteta ja pidetä toiminnassa kunnossa. Usein oman tuntonsa ääni kuuluu hiljaisen kuiskauksen tavoin.

Jos tunnolle kertyy syntejä, emme enää erotakaan oikeaa ääntä sielun vihollisen äänestä. Sekin saattaa hyvin hiljaa kuiskutella ja kehottaa meitä syntiin. Kukaan Jumalan lapsi ei ole suojassa vihollisen houkutuksilta.

Lasten laulussa laulamme, en ole liian pieni synnin vaaroille. Kiusaaja kun kuiskaa, älä tottele.

Jumalan lapsi joutuu käymään taistelua sielun vihollisen houkutuksia vastaan. Jumalan valtakunnasta on aina neuvottu kuuntelemaan enemmän Jumalan pyhän hengen ääntä kuin sielun vihollisen ääntä.

Kukaan ihminen ei voi olla erehtymätön. Jumala ei ole antanut kenellekään yksittäiselle Jumalan lapselle kaikkea viisautta. Silloin, jos emme ymmärrä jotakin asiaa, meidän kannattaa kysyä neuvoa Jumalan valtakunnasta.

Raamatussa sanotaan, että elävä Jumalan seurakunta on totuuden pylväs ja perustus. Jumalan valtakunta on erehtymätön sen vuoksi, että sen kuninkaana on Jeesus, Jumalan poika.

Jeesukseen on kätketty kaikki viisauden ja tiedon aarteet. Jumalan lapsen on vaarallista alkaa ajatella niin, että hän on oikeassa ja Jumalan seurakunta on väärässä.

Jos Jumalan lapsi alkaa pitää Jumalan valtakuntaa vanhanaikaisena joukkona, joka ei ymmärrä nykyajan ihmistä, silloin sielunvihollinen on saanut eksyttää Jumalan lapsen tottelemattomuuden syntiin, josta kannattaa tehdä parannus.

Jos olemme tottelemattomia Jumalan valtakunnan neuvoille, emmekä nöyrry korjaamaan asioitamme, niin käy lopulta niin, että Jumalan ääni omassa tunnossamme lakkaa kuulumasta. Omaa tuntomme paatuu, emmekä enää näe syntiä syntinä.

Jumalan valtakuntaa on sanottu kuningaskunnaksi. Kaikki asukkaat ovat yhtä tärkeitä, mutta kuninkaan sana ratkaisee. Jumalan sana on uskon ja elämän korkein ohje.

Uskon asioissa ei pitäydytä yleiseen mielipiteeseen eikä enemmistöpäätöksiin. Alkuseurakunnassakin luotettiin siihen, mikä sopii pyhälle hengelle ja meille.

Uskominen ei ole tapa kristillisyyttä, vaan uskon vanhurskautta seuraa elämän vanhurskaus. Emme käy seuroissa, emmekä muissakaan Jumalan lasten tilaisuuksissa tavan vuoksi, vaan haluamme käydä kuuntelemassa, mitä henki seurakunnalle sanoo.

Pidämme kiinni siitä, minkä Jumala on sanassaan ilmoittanut, emmekä murenna sitä. Raamatun kannanottoja ei voi sivuuttaa kulttuurimuutoksiin tai tieteen tutkimustuloksiin viitaten.

Jumalan valtakunnalla on selvät rajat. Ihminen voi olla vain uskovainen tai epäuskoinen. Välimuotoja ei ole. Jumala on piirtänyt valtakuntansa rajat, siksi me ihmiset emme voi niitä siirtää.

Emme halua myöskään ylittää niitä, sillä Jumalan valtakunnan ulkopuolella ollaan pimeyden vallassa ja ilman Jumalaa. Jumalan lasten ei kannata ryhtyä kokeilemaan, miten kauas kärsii mennä, ennen kuin joutuu ulos Jumalan valtakunnasta.

Jumalan lasta on verrattu lampaaseen. Arkalammastahtoo pysytellä mahdollisimman lähellä hyvää paimenta, Herraa Jeesusta, ja olla hänen ruokittavana ja kaitsettavana.

Johannes näki Jumalan istuimen ja karitsan edessä suuren joukon, jota ei yksikään lukea taitanut. Kaikista pakanoista ja sukukunnista ja kansoista ja kielistä.

Pyhä henki on liittänyt meidät samaan Jumalan valtakuntaan. Olemme erilaisia ja kuitenkin yhtä Kristuksessa. Joukossamme on nuoria ja vanhoja, terveitä ja sairaita, ammattiin valmistuneita ja opiskelijoita, työssäkäyviä ja työttömiä.

Kaikista pakanoista ja kuitenkin on minut saattanut ja siihen liittänyt siten, että olen kuullut ja yhä kuulen Jumalan sanaa.

Apostoli Pietari kehottaa. Raamattu kehottaa meitäkin yksimielisyyteen. Veljet, Herramme Jeesuksen Kristuksen nimeen kehotan kaikkia pitämään keskenänne yhtä, välttämään hajaannusta ja elämään yksimielisinä.

Jumalan rakkauden vastavoimia ovat sielun vihollinen, maailma ja oma turmeltunut osamme. Kalatalaiskirjassa sanotaan, liha himoitsee henkeä vastaan ja henki lihaa vastaan. Hengen mieli siis taistelee lihan mieltä vastaan ja päinvastoin.

Lihan mieli saattaa päästä voitolle. Silloin veljellinen ja yhteinen rakkaus särkyy. Sielun vihollisen tavoite onkin Jumalan lasten välisen rakkauden särkeminen.

Kun vihollinen saa kylvettyä eripuraa Jumalan lasten välille, sen on helpompi saada Jumalan lapsi elämään Jumalan sanan neuvojen vastaisesti.

Raamattu kertoo korjaamaan asiat mahdollisimman nopeasti. Jumala antaa ajan ja tilaisuuden tehdä synnistä parannus.

Jumalan lasten välistä keskustelua vielä laajemmin uskovaisten kanssa. Tällaisia laajempia keskusteluja on käyty kristillisyydessä varsinkin silloin, kun on ilmennyt veljellistä ja yhteistä rakkautta särkevää väärää oppia ja henkeä.

Jumalan valtakunta on armon ja anteeksiantamuksen valtakunta. Ympäröivää maailmaamme hallitsevat sen sijaan armottomuus, itsekkyys ja kovuus.

Jeesuksen mukaan on mahdotonta olla itse armahdettu ja samalla armoton veljelleen. Tätä Jeesus opetti vertauksellaan armottomasta palvelijasta.

Jeesus myös opetti, että miten voit ottaa roskan veljesi silmästä, jos omassa silmässäsi on hirsi. Keskinäinen anteeksianto tuo täyden sovituksen sinne, missä on tapahtunut loukkaamisia ja loukkaantumisia.

Kristuksen veri puhdistaa kaikesta synnistä. Jumalan valtakunta muodostuu armahdetuista syntisistä.

Jumalan valtakunnassa on erilainen arvojärjestys kuin maailmassa. Ensisijaista ei ole olla suurin, paras, etevin tai eniten tietävä.

Seuraajilleen Jeesus asetti esikuvaksi lapsen ja sanoi, että elette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, ette pääse taivasten valtakuntaan.

Saamme rukoilla itsellemme ja toinen toisellemme oikeaa arvojärjestystä elämäämme. Saamme pyytää, että Jumalan valtakunta ja sen työ pysyisi ensimmäisellä sijalla elämässämme.

Mikään Jumalan lapselle ei saisi olla tärkeämpää kuin Jumalan valtakunta. Jumalan valtakunta on Kristuksen ruumis, jossa Jumalan henki opettaa uskoon ja elämään liittyvissä asioissa.

Jumalan valtakunta on kuitenkin. Jumalan valtakunta on kuitenkin. Jumalan lainsaarnalta, koska se koskee omaan tuntoon.

Raamattu osoittaa, että Jumalan lapset ovat aina tarvinneet evankeliumin neuvoja. Maailman muuttuessa tulee uusia synnin houkutuksia. Jumalan henki opettaa karttamaan niitä.

Raamatun mukaista on puhua Herran Sionissa niistä ajankohtaisista asioista, jotka aiheuttavat huolta ja murhetta ja joiden kautta vihollinen on viemässä epäuskoon eroon Jumalasta.

Lihalle ja verelle olisi helpompaa vaieta ongelmallisista asioista, mutta sellainen ei ole oikeaa rakkautta.

Jumalan seurakunta on elävä seurakunta, jossa Jumalan rakkaus vaatii meitä rakastamaan lähimmäistämme niin kuin itseämme.

Aina ajankohtaisia ovat Kalatalaiskirjeen sanat, kantakaa toinen toisenne kuormaa ja niin Kristuksen lakia täyttäkäät.

Viime aikoina Suomessa on keskusteltu paljon naispappeudesta. Jumalan valtakunnassa on tukeuduttu selvään Jumalan sanaan. Uskomme raamatun mukaisesti, että pappeus on miehen virka.

Paljon on keskusteltu myös samaa sukupuolta olevien parisuhteesta, samaa sukupuolta olevien avioliiton mahdollistamisesta ja sen kirkollisesta siunaamisesta. Samalla on puhuttu laajemminkin sukupuolisen suuntautumisen muoreesta.

Oletko joutunut ottamaan kantaa näihin kysymyksiin? Onko helppo perustella vakaumustaan maailmassa, jossa avoliitto on miltei virallisesti hyväksytty ja mielipiteet kirkonkin piirissä käyvät laidasta laitaan?

Jaksammeko vedota raamattuun, kun tutkijat ja kirkonmiehet päätyvät toisenlaisiin lopputuloksiin pyhää kirjaa tulkitessaan?

Haluamme pitäytyä raamattuun kaikissa uskon ja elämän kysymyksissä. Pidämme kiinni Jumalan sanan selkeistä neuvoista. Hän on luojamme, emmekä tohdi missään asioissa poiketa luomisjärjestyksestä.

Avioliitto ja naisen ja miehen välillä on Jumalan säätämä järjestys. Jumala antoi miehelle ja naiselle tehtäväksi lisääntyä ja täyttää maa.

Uskovaisena emme hyväksy avoliittoja eri sukupuolten, emmekä samaa sukupuolta olevien välillä. Nämä ovat Jumalalle kauhistus.

Uskovaisena tahdomme seurustella puhtaasti ja siveästi, jos Jumala suo, nainen ja mies voivat solmia avioliiton. Seksuaalinen kanssakäyminen alkaa vasta avioliiton solmimisesta.

Avioliitossa haluamme uskovaisena ottaa vastaan kaikki lapset, jos Jumala meille lapsia siunaa.

Tähän kaikkeen tarvitsemme evankeliumia, jonka turvin ymmärrämme nämä kysymykset uskon kautta.

Usko ei ole meille elämäntapa. Emme perustele uskon käsityksiämme lestadiolaisella kulttuuriperinteellä. Sen sijaan tahdomme uskoa niin kuin ennenkin on uskottu.

Jumalan lasten kokoontumisissa on hyvä keskustella, miten Jumalan valtakunnassa uskotaan. Kaikkiin asioihin ei löydy suoraa vastausta raamatusta.

Mutta silloinkin Jumalan henki voi kirkastaa Jumalan valtakunnassa oikealta tuntuvan ymmärryksen.

Vaikka yksittäisenä Jumalan lapsina emme aina ymmärtäisikään jotakin asiaa, niin silloinkin tahdomme olla kuuliaisia Jumalan valtakunnan neuvoille.

Jumalan henki ei koskaan ole opettanut kyseenalaistamaan Jumalan valtakunnan neuvoja, vaan lapsen kaltaisena uskomaan yhteisessä rakkaudessa toisten Jumalan lasten kanssa.

Minua on syvästi puhutellut erään uskovaisen nuoren sisaren toivomus. Rippikoululeirin talvijaksolle tullessaan hän tervehti minua Jumalan terveellä, katsoi silmiin ja sanoi.

Hän toivoo, että tällä rippikoululeirillä uskottaisiin ja opetettaisiin samalla tavalla kuin ennenkin on uskottu ja opetettu.

Vastasin tälle sisarelle, että tällainen sydämen halu on koko leirin henkilökunnalla.

Jumalan lapsella eksyminen on todellinen vaara. Kirjeessä hebrealaisille kirjoitetaan. Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia niin kuin muutamilla on tapana.

Vaan meidän tulee rohkaista toisiamme sitä enemmän, mitä lähempänä näette Herranpäivän olevan.

Aina emme pääse seuroihin, vaikka haluaisimmekin. Meillä voi olla todellisia esteitä, kuten sairaus, perhetilanne tai seurakyydin puuttuminen.

Sen sijaan, jos ehdoin tahdon jättäydymme toistuvasti pois seuroista, annamme sielunviholliselle hyvän mahdollisuuden kiusaamiseen ja uskosta eksyttämiseen.

Vihollinen voi sanoa, että voithan kuunnella seuroja radiosta tai netistä. Jumalan lapsen on kuitenkin hyvä käydä seuroissa, koska silloin säilyy yhteys ja rakkaus elävään Jumalan seurakuntaan.

Eräältä kuurolta mieheltä kerran kysyttiin, että miksi sinä aina haluat lähteä seuroihin, vaikka aina ei seuroissa ole tulkkia, joka voisi tulkata sinulle seurakuheet.

Kuuromies vastasi, jos se vahvistaa uskoani, kun näen Jumalan lasten joukon, jotka ovat kanssani kilvoittelemassa kohti taivaan kotia.

Kuuromies halusi säilyttää rakkauden ja yhteyden toisiin Jumalan lapsiin.

Jos uskovainen ihminen joutuu sielunvihollisen valtaan, hän menettää uskon ja hyvän oman tunnon. Jumalan pyhä henki ei asu saastaisessa sydämessä.

Lankeemuksen tilassa hän saattaa viettää joko ulkonaisesti hurskasta elämää tai joutua julkijumalattomuuteen ja maailman syntimenoon.

Maailman ja Jumalan valtakunnan raja alkaa hämärtyä ja saattaa kadota kokonaan. Samalla synti voittaa ja rakkaus uskovaisiin kylmenee.

Syntielämä saattaa ilmetä monella muullakin tavalla. Maailman hengen omaksunut uskossaan horjuva ihminen voi joutua monenlaisiin kiusauksiin.

Hän saattaa mukautua tämän maailman menoon, jotta erottautuisi mahdollisimman vähän. Meikkaaminen tulee luvalliseksi, maailmallinen musiikki kiehtoo ja internetistä hän voi katsoa sellaistakin, mitä toiset Jumalan lapset pitävät syntinä.

Uskovaisten seura voi vaihtua epäuskoiseen toveripiiriin. Asianomainen tietää tunnossaan tekevänsä väärin, mutta jatkaa silti syntielämäänsä.

Kun epäuskon puu alkaa kasvaa synnin pahoja hedelmiä, saattaa Jumalan seurakunnan arvo kadota. Se ei enää ole totuuden patsas ja perustus, jota kannattaisi kuunnella.

Langennutta ei haittaa sekään, että hän käytöksellään rikkoo uskovaisten rakkauden. Hän ei halua nöyrtyä parannukseen, vaikka häntä neuvotaan siihen.

Hän pitää itseään uskovaisena, vaikka ymmärtää uskon asiat toisin kuin muut Jumalan lapset.

Murheellista on sekin, että vaikka langennut tekee parannusta, se ei kanna hedelmää. Hän ei halua luopua pahasta menosta. Hän on oma lakinen.

Hän ymmärtää asiat omalla tavallaan ja ehkä eksyttää toisiakin mukaansa. Kovaa korvaisen ihmisen on vaikea hyväksyä evankeliumin neuvoja. Tällaiset ihmiset tuottavat suurta murhetta Jumalan seurakunnassa.

Rukoilemme, että Jumala vielä kutsuisi lankeemukseen joutuneita takaisin armovaltakuntaansa.

Jumala, rakkauden isä, puhuttelee langennutta hänen omaantuntonsa kautta. Muista, mistä lankesit ja tee parannus. Synti ja tottelemattomuus vievät ulos Jumalan valtakunnasta.

Silloin kun Jumalan lapsi elää oikealla sydämen tilalla, hänen omaantuntonsa on herkkä. Jumalan lapsella on halua kuunnella omaantunnon ääntä.

Sydämestään uskovainen ihminen haluaa varoittaa ystäväänsäkin synnin teille lähtemisestä. On hyvä rukoilla Jumalalta voimaa sanoa ääneen ystävilleenkin, mitä sydämessään tuntee.

Jos kokee esimerkiksi sillä tavalla, että tämä musiikki, jota nyt kuuntelemme, tuntuu minusta pahalta ja väärältä, olisi tärkeää jaksaa sanoa se ystävälleen.

Ystäväsi saattaa tuntea aivan samalla tavalla, mutta ei rohkene ottaa asiaa esille.

Jumalan lasten olisi hyvä keskustella keskenään esimerkiksi musiikista, internetin käytöstä, pukeutumisesta, käyttäytymisestä ja muistakin asioista.

Olisi hyvä välillä pysähtyä miettimään, mikä on elämässäni tärkeää, mihin olen matkalla.

Uskovainen ihminen kokee uskonsa usein hyvin heikoksi tämän maailman houkutusten keskellä. Sielun vihollinen saa joskus voiton ja tulee lankeemuksia.

Silloin oman tuntonsa ääni kehottaa synnistä parannukseen. Toivottavasti sinulla on hyvä ystävä, jolle voit puhua omaa tuntoasi painavista asioista.

Jumalan valtakunnassa oman tunnon asioista puhumista nimitetään ripiksi. Kun puhut luotettavalla ystävälläsi, perheenjäsenellesi tai vaikkapa puhujaveljelle tuntoasi painavasta synneistäsi ja pyydät niitä anteeksi, hän saarnaa sinulle kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Silloin voit olla vakuuttunut siitä, että Jumalakin on antanut ne taivaassa anteeksi eikä enää muista niitä.

Myöskään se ihminen, jolle asiasi puhuit, haluaa unohtaa ne asiat ja hänen velvollisuutenaan on pitää ne täysin luottamuksellisina. Niistä ei saa kertoa kenellekään toiselle ihmiselle.

Anteeksi annettuja asioita ei enää ole olemassa. Toki muistamme sen, että sydämestään uskovainen ihminen haluaa sovittaa rikkomuksensa myös maallisen lain mukaisesti siinä tapauksessa, että lakia on rikottu.

Saat pyytää Jumalalta, että hän osoittaisi sinulle sellaisen uskovaisen ihmisen, jolle voit puhua sydämestäsi painavista asioistasi.

Sionin laulun runoilijan tavoin pyydämme, kun mieltä joskus painaa elämä raskaana ja sydämeni kaipaa hoivaa ja lohtua. Suo, että silloin kulkee saattaja lähellä ja siunaukseen sulkee armosi lähteellä.

Jeesus opetti aikansa ihmisiä. Joka ei ota ristiään ja seuraa minua, se ei kelpaa minulle. Joka varjelee elämäänsä, karottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähtäni karottaa, on sen löytävä.

Uskominen Jumalan sanan mukaisesti on myönteinen asia. Eläminen Kristuksen yhteydessä Jumalan valtakunnassa on turvallista.

Jeesuksen seuraaja saa satakertaisesti nyt tässä maailman ajassa taloja, veljiä ja sisaria, äitejä ja lapsia ja peltoja. Tosin myös vainoa ja tulevassa ajassa hän saa iankaikkisen elämän.

Jumalan lapsen päämäärä on iankaikkinen elämä taivaassa. Vaikka saatamme tuntea uskomisessa vaivaa ja väsymystäkin, niin emmekö kuitenkin ajattele niin kuin Jeesus sanoi, Minun ikeeni on hyvää kantaa ja minun kuormani on kevyt.

Emme elä ja usko tätä aikaa varten. Kristus kuolemanvallan voittaneena ja ylösnouseena vapahtajana on seurakunnan pää. Me olemme Kristuksen ruumiin jäseniä.

Kunniaan päässyt puhujaveli usein esitti saarnassaan pyynnön, että kumpa saisi olla Kristuksen ruumiissa, vaikka pikkuvarpaan kyntenä. Kun pää nousee kunniaan, niin nousee pikkuvarvaskin.

Tänäänkin saat uskoa synnit, kiusaukset ja epäilykset anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Tämä evankeliumi pyhän hengen vaikutuksesta synnyttää uskon, vahvistaa uskoa ja liittää rakkauden kautta toisiin uskovaisiin.

Tätä yhteyttä koetaan väkevästi seuroissa, Jumalan sanan kuulossa ja laulettaessa sekä keskusteluissa ystävien kanssa.

Pidä usko ja hyvä omatunto. Kerran saamme olla iankaikkisesti ja täydellisesti Kristuksen ja Jumalan yhteydessä.

Tässä oli alustukseni. Puheenjohtaja veli ehkäpä lukee nuo keskustelukysymykset ja nuo väliotsakkeet, joista saatte ehkä virikkeitä mahdolliseen keskusteluun.

Veli sisarit, tämä alustus sisälsi paljon neuvoja, jotka koskivat minuakin. Minä koen, että minä olen syntinen ihminen. Siksi kysyin, että saanko uskoa omat syntini, kiusaukseni ja epäilykseni anteeksi. Ja tahdon uskoa yhdessä teidän kanssa.