Nettiseurojen valitsema mainos:
Hyvää itsenäisyyspäivää! - Veteraanin iltahuuto 3-vuotiaan Luukaksen laulamana .
← Takaisin

Pääsiäisseurat 31.03.2013

Puhuja: Timo Aitto-oja

Paikka: Rauhanyhdistys Tornio

Vuosi: 2013

Kirja: 1. Mooseksen kirja Jesajan kirja Markuksen evankeliumi Danielin kirja

Raamatunkohta: Mark 16:1-8 Isaiah.25 Daniel.12 Genesis.3 1 Corinthians.15

Avainsana: usko armo toivo ylösnousemus pelastus parannus lunastus sovitus Jeesus Kristus vanhurskauttaminen Pyhä Raamattu


Kuuntele
Tämä saarna on litteroitu automaattisesti tekoälyn avulla. Voit korjata selviä virheitä muokkaamalla tekstiä lause kerrallaan.
Jumalan sanat seuraavasti. Kun he katsoivat, näkivät he kiven vieritettyksi, sillä se oli sangen suuri. Kun he olivat hautaan menneet sisälle, näkivät he yhden nuorukaisen istuvan oikealla puolella, joka oli vaatetettu pitkällä valkoisella vaatteella, ja he hämmästyivät.

Mutta hän sanoi heille, älkää hämmästykö te sitten Jeesusta, Nasaretilaista, joka ristiinnahti. Hän nousi ylös, ei hän ole enää täällä. Katsokaa sijaa, kuhunka he hänet panivat. Mutta menkää ja sanokaa hänen opetuslapsillensa ja Pietarille, että hän käy heidän edellänne Galileaan. Sillä te hänen näette, niin kuin hän sanoi teille.

Ja he menivät nopeasti ulos ja pakenivat haudalta. Sillä vavistus ja suurempi hämmästys oli heidän päällensä tullut. Ei he myöskään kellekään mitään sanoneet, sillä he pelkäsivät. Aamen. Aamen. Aamen.

Rohkenin lukea tämän Jumalan sanan paikan, vaikka tämä teksti puhuu samasta. Samasta. Vähän lyhyen. Tekstimme kertoo tässä uskovaisista ihmisistä, jotka olivat Jeesuksen seurassa kulkeneet. Tässä on muutamia heidän nimiään.

Kun näitä evankeliumitekstejä katselee, niin siellähän on monia muitakin uskovaisen ihmisten nimiä ja opetuslapsien nimiä, kun he ovat katselleet näitä kärsimysviikon tapahtumia. Opetuslapsille ja noille uskovaisille ihmisille nuo kärsimysviikon tapahtumat ja tämä pääsiäisen aamu, niin nehän olivat semmoisia hyvin hämmentäviä asioita.

Ja sen voi hyvin lukea näistä evankeliumiteksteistä, että miten tavallaan sen ajan Jumalan lapset kokivat noita asioita ihan siellä arkielämän keskellä, piinaviikon keskellä ja niin edelleen. Näiden opetuslasten kärsimysviikkoja.

Opetuslasten osaltahan toteutui se, ne Jeesuksen sanat, että Jeesushan oli opetuslapsille sanonut, että kun paimenta lyödään, niin lauma hajoaa. Ja voi sanoa, että kyllä aivan näin tapahtui myös, että näitä uskovaisia ihmisiä sitten oli vähän siellä ja täällä tuon viikon aikana ja he olivat hyvin hämmästyksissään ja niin kuin tämäkin teksti kertoo, niin jopa pelokkaita ja peloissaan, että mitä tulee tapahtumaan.

Osa oli siellä lukittujen ovien takana ja jotkut olivat matkalla Emmaus-nimiseen kylään ja niin edelleen. Oikeastaan opetuslapsethan lähtivät pakoon jo siellä Getsemanessa, kun Jeesus tultiin ottamaan siellä kiinni, niin Jeesushan sanoi näille kiinniottajille, että antakaa näiden mennä. Ja evankeliumitekstit kertovat, että nämä opetuslapset lähtivät pakoon tuossa tilanteessa.

Mutta sitten kuitenkin osa näistä opetuslapsista seurasi Herraa Jeesusta Kristusta, Jumalan poikaa, sinne minne hän meni. Johannes oli yksi näistä opetuslapsista. Opetuslapsista hän seurasi Jeesusta ja myös Pietari.

Ja tässä tekstissä, jonka me luimme, niin täällä on yksi sellainen ihminen, joka myös seurasi Jeesusta. Tämä Maria Magdalena, josta rakas veli jo tuossa puhui. Tämä oli myös siellä Kolkatanmäellä, silloin kun Jeesus oli ristiinnaulittuna, niin tämä Maria Magdalena oli yksi niistä naisista, jotka siellä katselivat Jumalan poikaa ristin puulla.

Kyllähän nuo kärsimysviikon tapahtumat olivat varmasti noille uskovaisille ihmisille ja opetuslapsille tuona aikana, niin ne olivat varmasti surullisia tapahtumia. Ja he olivat varmasti hyvin ahtaalla oman uskonsa kanssa, että siihen Jumalan poikaan, johon he olivat uskoneet, ja jonka seurassa, johon he olivat olleet ja jonka jalanjälkiä he olivat kulkeneet ja kuunnelleet hänen opetuksiaan, niin olikin nyt sitten otettu kiinni ja hänet oli ristiinnaulittu.

Ja Jumalan poika oli heittänyt henkensä tuolla pääkallon paikalla kahden pahantekijän keskellä. Mutta kun me katselemme ihmisen pelastushistorian näkökulmasta näitä asioita, niin näinen piti käydäkin, että Jumalan pojan piti kärsiä kaikki ne tuskat, mitä tuli näistäkin.

Kun hän siellä ylipappien luona, Kaivaksen luonakin, koki sellaista kylmää kopeutta ja väkivaltaa ja sitten hän myös sai kuulla tämän Pilatuksen tuomion. Ja kuinka hän siellä myös Jeesusta ruoskittiin ja niin edelleen.

Ja Jeesus kantoi myös tuon raskaan ristin vaivalloisesti, mutta voin sanoa kuitenkin urhollisesti sinne Kolkatanmäelle. Ja siellä hän sitten kuoli ja antoi henkensä. Sanoi, että isä, sinun käsiisi minä annan henkeni.

Ja siellä myös Jumalan pojan kylki pistettiin ja sieltä vuosi vettä ja verta. Elikkä Jumalan poika vuodatti tuon kalliin pyhän sovintoverensä ihmisten syntien vuoksi.

Loppujen lopuksi kuitenkin tuolla Kolkatanmäellä voidaan sanoa näin, että niin kuin tässä laulussa jo lauloimme, että aurinkomme ylösnousi ja paistaa voittovuorella.

Niin voidaan sanoa näin, että vaikka tuo piinaviikko oli murheellinen, niin kuitenkin siellä Kolkatanmäellä loppujen lopuksi siellä paistoi kuitenkin tuo armon aurinko ja siellä liehui tuo voittolippu, josta pääsiäisen laulutkin laulavat, että kun Jumalan poika kuoli meidän kaikkien turmeltuneiden ihmisten syntiemme vuoksi, näin pitikin tapahtua, että meillä olisi mahdollisuus pelastua.

Tästä Jeesuksen kuolemastahan ja ylösnousemuksesta, niin siitähän Vanhan testamentin profeetatkin puhuivat. Muun muassa Jesaja puhuu siitä, että kuinka kuolema on nielty voitossa ja Daniel puhuu myös siitä kuolleiden ylösnousemuksesta, että kuinka tämä Jumalan pojan lunastustyö liittyy myös tähän ylösnousemuksen suureen aamuun, joka on meille kaikille Jumalan lapselle valmistettu.

Ja kun me katselemme Pyhää Raamattua aivan alusta, niin siellähän heti Raamatun alkulehdillä puhutaan siitä, että kuinka silloin kun tapahtui tämä syntiinlankeemus, elikkä ensimmäinen Aadama lankesi syntiin, niin Jumala lupasi silloin, että se on tämä kärmeen pää, joka on kerran rikottava ja antoi näin lupauksen Jumalan pojasta, joka on syntyvä tänne maan päälle ihmisten sielujen pelastamiseksi.

Ja aivan kuin tuon ensimmäisen vahingon korvaamaan, mikä tapahtui Aadamille, niin piti tulla tämän toisen Aadamin, että me ihmiset kerran saisimme osaksemme iankaikkisen elämän Jumalan pojan uskomisen kautta.

Tässä tekstissä nämä naiset olivat tulleet tuonne Jeesuksen haudalle. Jesushan oli pantu tuollaisen kallioluolaan ja suuri kivi oli vieritetty haudan suulle.

Näillä naisilla oli sitten sellainen ongelma, että miten he saavat tämän kiven vieritettyä pois tuosta haudan suulta, mutta he sitten toteavatkin, että se kivi on jo vieritetty pois.

Täällä on teitä pieniä lapsia ja tyttöjä ja poikia täällä seurassa. Olette varmaan laulaneet semmoista laulua kuin "Lensimäen enkeli". Siinäkinhän puhutaan tästä samasta asiasta, että Lensimäen enkeli, houtuisampi tuulta, suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta.

Suuren kiven vieritti hän syrjään haudan suulta. Se oli todellakin enkeli, joka oli vierittänyt tuon ison kiven pois. Ja enkeli oli myös ilmoittamassa tuossa hetkessä näille naisille, että ei Jeesus ole enää täällä, että tämä hauta on tyhjä. Että hän on noussut ylös.

Tässä on jotakin samankaltaista, että kun silloin jouluyönä, kun niille kedon vaimenille ilmoitettiin Jesuksen syntymästä, ja sielläkin hän enkeli ilmoitti niille kedon vaimenille, että on syntynyt Jumalan poika, jonka te löydätte Beetlehemistä seimestä makaamasta.

Ja niin tässäkin nämä enkelit ilmoittavat tämän viestin näille naisille ja käskevät mennä kertomaan tästä suuresta iloisesta uutisesta opetuslapsille ja erityisesti Pietarille, että Jeesus on noussut ylös, että hän ei ole enää kuollut vaan hän on noussut ylös.

Tämä tapahtuma, että Jeesus nousi ylös, niin se on suuri tapahtuma ihmisen pelastussuunnitelmassa. Me voimme ajatella näin, että ja ymmärretään Jumalan sanasta näin, että ihmisellä on tällainen kuolematon sielu.

Vaikka tässä ajassa, missä me elämme, niin ehkä monet ihmiset ajattelevat sillä tavalla, että ei ihmisellä ole kuolematonta sielua, että me täällä itse kukin hetken elämme täällä maan päällä ja sitten me kuolemme pois ja se on sitten ihmisen elämä, se on siinä.

Kyllä tällaista ajattelua tapaa hyvin paljon tässä ajassa, missä me elämme. Ja ei ole kauan, kun itse tapasi henkilö, joka sanoi näin, että ihmisen pitää elää tämä elämä, lyhyt elämä, mikä täällä maan päällä on, niin niin täysillä kuin vain suinkin voi, että kun ei ole mitään muuta sen jälkeen.

Mutta elävä usko se on, se ei ole tällaista. Elävä usko on ylösnousemususkoa. Siinä on aina toivon sanoma ja siinä on aina tällainen iankaikkisen elämän toivo, että ihmisellä on todellakin olemassa kuolematon sielu ja iankaikkinen elämä on valmistettu kaikille niille, jotka uskovat Herran Jeesuksen Kristuksen päälle.

Raamatussahan kirjoitetaan tästä, kylläkin tästä ihmisen ajallisesta kuolemasta muun muassa Salmissa puhutaan siitä, että palatkaa tomuun Aadamin lapset, ja siitä voisi aivan kuin päätellä niin, että ihmisellä ei ole enää kuoleman jälkeen muuta kuin se, että hän palaa tomuun.

Mutta monet eivät lue sitä loppuun, sitä salmin kohtaa, sillä lukee sillä tavalla, että Jeesus Kristus, vapahtajamme, on sinut viimeisenä päivänä herättävä.

Ja meidän luterilainen kirkkokin kyllä tämän tunnustuksen yhä edelleen on pitänyt voimassa, kun ihmisiä kuolee ja heitä haudataan, niin heille sanotaan näin, että maasta sinä olet tullut ja maaksi pitää sinun jälleen tuleman.

Mutta Jeesus Kristus, vapahtajamme, on sinut viimeisenä päivänä herättävä. Ja juuri tämä, että Jeesus nousi ylös kolmantena päivänä, niin tuo meidän eteemme tämän suuren näkökulman, että ihmisellä on kuolematon sielu.

Jeesushan puhui ajallansa ihmisille, muun muassa näin, että minä olen niin kuin nisun jyvä, että minun pitää kuolla ja että ja ylösnousta, että niin kuin nisun jyvä kuolee, niin siitä kasvaa uusi.

Ja Jeesus aivan kuin tällä tällaisella ajallisella kuvalla kertoi, halusi kertoa ihmisille, että näin pitää tapahtuakin, että hän kuolee ja hän ylösnousee.

Mutta tuo ylösnousemusruumis, niin se onkin sellainen aivan uusi ruumis. Siinä ei ole yhtään turmelusta. Eikä siinä ole mitään vajavaisuutta. Eikä siinä ole myöskään mitään sairautta ja niin edelleen.

Paavali puhuu korinttolaiskirjassa tästä ihmisen ihmeellisestä osasta. Hän puhuu täällä viidennentoista luvussa muun muassa näin. Hän puhuu tästä samasta nisunjyvästä, jonka sinä kylvät, ei se ole se ruumis, joka tuleva on, vaan paljas jyvä.

Nimittäin nisunjyvä, eli joku muu. Niin myös kuolleiden ylösnousemus se kylvetään turmeluksessa ja nousee ylös turmelemattomana. Se kylvetään huonona ja se nousee ylös kunniassa. Se kylvetään heikkoudessa ja se nousee ylös väkevyydessä.

Se kylvetään luonnollisena ruumiina ja nousee hengellisenä ruumiina. Meillä on luonnollinen ruumis, mutta myös hengellinen ruumis.

Niin kuin myös kirjoitettu on, ensimmäinen ihminen Aadam on tehty eläväksi sieluksi. Ja viimeinen Aadam eläväksi tekeväksi hengeksi.

Sillä tämä katoava pitää pukeman päällensä katoamattomuuden ja kuoleva pukee päällensä kuolemattomuuden.

Näin Paavali avaa kuin meille tämän päivänkin ihmisille ja Jumalan lapsille sen, että meillä ihmisillä on kuolematon sielu ja meillä on mahdollisuus iankaikkiseen elämään, kun me uskomme Herran Jeesuksen Kristuksen lunastustyön päälle.

Jumalan poikahan tuli sitä varten tänne maan päälle, että hän todellakin tuli pelastamaan langenneen ihmis-sukukunnan ja ihmisen, että kaikki, jotka häneen uskovat, voisivat kerran saavuttaa iankaikkisen elämän.

Ja näin myös tämä pääsiäisen sanoma meille todellakin kertoo tämän suuren ja valtavan asian, että Jeesus on ylösnoussut ja kuolemallaan voittanut kuoleman ja mahdollistanut myös syntiselle ihmiselle pääsyn iankaikkiseen elämään.

Ja meille maan matosille ihmisille, turmeltuneille ihmisille, niin jää vaan tänäkin päivänä se osa, että me uskoisimme tämän lunastustyön päälle.

Nämä ovat semmoisia ihmeellisiä asioita, mitä pääsiäisen aamussakin on tapahtunut ja se, että me näitä asioita ihmettelemme, mutta nimenomaan meidän tulisi uskoa omalle kohdallemme tänäkin päivänä, se, että Herra Jeesus Kristus on noussut ylös ja näin valmistanut meille lahjavanhurskauden, joka Jumalan edessä kelpaa.

Saamme jäädä nytkin uskomaan omat syntimme anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä ja kiittämään taivaallista Isää siitä suuresta rakkaudesta, että Hän antoi poikansa käydä ristin tieni ja katkeraan kuolemaan ja että Hän myös antoi tapahtua niin, että Hänen poikansa nousi kolmantena päivänä kuolleista ja että näin tämä pelastussuunnitelma aivan kuin toteutui täydellisesti minun, minun, ihraikin rakas seuraaviedas omistettavaksi tälläkin hetkellä.

Jääkää näin uskomaan turvattuina kaikki syntinne ja kaikki useukset anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Jeesuksen nimessä ja veressä. Jeesuksen nimessä ja veressä. Jeesuksen nimessä ja veressä. Jeesuksen nimessä ja veressä. Jeesuksen nimessä ja veressä. Jeesuksen nimessä ja veressä. Jeesuksen nimessä ja veressä. Jeesuksen nimessä ja veressä.

Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikki syntimme ja kaikki kiusaukset ja kaikki epäilykset anteeksi. Täällä on teitä rakkaita nuoria täällä paljon pääsiäisseuroissa. Vaikka on näin kaunis ilma tuolla ulkona, niin olette kuitenkin tänne tulleet.

Ja voimme sanoa näin, että oli hyvä kun tänne lähditte. Saatte jäädä uskomaan kaikki syntinne ja kaikki kiusaukset anteeksi ja epäilyksetkin anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä.

Minä haluan omalle kohdalle kysyä, että saanko minä jäädä uskomaan kaikki syntini ja epäilykset ja kiusaukset anteeksi. Haluan yhdessä teidän kanssanne jäädä uskomaan Jeesuksen nimeen. Aamen. Kiitos.