Helluntaiseurat/Seurapuhe 20.05.2018

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen. Tämän seurapuheen tekstiksi ajattelin lukea apostolien tekojen toisen luvun jakeita. Tähän sisältyy myös tämän päivän teksti, mutta luen sen vähän laajemmin. Nyt kerron etukäteen teille rakkaat pyhäkoululaiset ja vanhemmat, että tämä teksti on aika pitkä.

Eli kuitenkaan ajatelkaa sillä tavalla, että jos luen kymmenen minuuttia, kohtuuajassa tämän asian tässä käymme läpi. Ja nyt kun te kuuntelette tätä tekstiä, niin minä annan teille muutamia tehtäviä. Ensimmäinen tehtävä on se, että otetaanpa ensimmäinen tehtävä semmoinen, että mitä ihmeellistä tässä tekstissä tapahtuu. Tässä oli monta ihmettä, mutta miettikääpä mitä semmoisia asioita, joita me ehkä emme ole ihan sellaisenaan koskaan kokeneet. Sitten toinen asia voisi olla vaikka semmoinen, että tämä kertoo seuroista.

Kuka oli seuroissa puhujana? Ja kun te muistatte sen puhujan, niin yrittäkääpä miettiä, että mitä sille puhujalle oli runsas viikko aikaisemmin tapahtunut. Sitten kolmas asia on se, että kun tämä oli kuvaus seuroista, niin siellä oli parannuksen tekijöitä. Miettikääpä ja kuunnelkaapa, montako parannuksen tekijää oli näissä seuroissa. Ja sitten neljäs ennakkotehtävä on se, että niin no, olisin se yksi tehtävä vielä, että kun luen tätä tekstiä, yrittäkääpä laskea, että kuinka monesta eri kansallisuudesta tai meidän kielellä eri maasta seuraavaa väkeä oli näissä seuroissa.

Ja viides tehtävä, että mitähän meille tuttua tapahtumaa tämä kuvaus muistuttaa. Siinä oli paljon tehtäviä, ehkä ette muista kaikkia, mutta jos tulee mieleen niin laskeskelkaapa sitä ja jatketaan vähän Pyhäkoulun malliin tätä. Luen Jeesuksen nimeen. Ja kun viisikymmentä päivää täyttyi, olivat he kaikki yksimielisesti koossa.

Ja humaus tapahtui äkisti taivaasta niin kuin suuri tuulispa olisi tullut ja täytti koko huoneen, jossa he olivat istumassa. Heille näkyivät viileskelyt kielet niin kuin tuliset ja istuivat kukin heidän päällensä. He kaikki täyttyivät Pyhällä Hengellä ja rupesivat puhumaan muilla kielillä sen jälkeen, kun Henki antoi heidän puhua. Jerusalemissa asui juutalaisia, Jumalaa pelkääviä miehiä kaikkinaaisista kansoista, jotka taivaan alla on. Kun tämä ääni tapahtui, niin kokoontui suuri kansan paljous ja hämmästyi, sillä kukin kuuli näiden puhuvan omalla kielellään.

He tyhmistyivät kaikki ja ihmettelivät sanoen keskenänsä: Katso, eivätkö nämä kaikki, jotka puhuvat, ole galilealaiset. Ja kuinka me kukin kuulemme heidän puhuvan omalla kielellämme, jossa me syntyneet olimme. Partilaiset ja meditaiset, elamilaiset ja jotka asumme Mesopotamiassa ja Juudeassa ja Kapparagiassa, Hontossa ja Aasiassa, Fryggassa, Pamkreliassa, Egyptissä ja Libyan maan rajoilla liki Kyreeniä ja muukalaiset Roomista, juutalaiset ja uudet juutalaiset, greitalaiset ja arabialaiset. Me kuulemme heidän puhuvan meidän kielellämme Jumalan suuria tekoja.

Niin he kaikki tyhmistyivät ja epäilivät sanoen toinen toiselleen: Mitä luulet tämän olevan?

Vaan muut nauroivat heitä ja sanoivat: He ovat täydennys makeaa viinaa. Pietari sanoi yksitoista:n kanssa, Pietari seisoi yksitoista:n kanssa, korotti äänensä ja puhui heille: Te Juudan miehet ja kaikki te, jotka asutte Jerusalemissa. Tämä olkoon teille tiettävä ja ottakaa minun sanani teidän korviinne. Sillä eivät nämä ole juovuksissa niin kuin te luulette, sillä nyt on kolmas hetki päivästä, vaan tämä on se, mikä ennen sanottu on Joelin profeetan kautta.

Pitää tapahtumaan viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä tahdon vuodattaa minun hengestäni kaiken lihan päälle ja teidän poikanne ja tyttärenne pitää ennustamaan ja teidän nuorukaisenne pitää näkyjä ja näkemän ja teidän vanhempanne pitää unia ulos.

Ja myös minun palvelijani päälle ja minun piikoni päälle niinä päivinä vuodhdan minun hengestäni ja heidän pitää ennustamaan. Annan tunnustähtiä ylhäällä taivaassa ja merkkejä alhaalla maan päällä, veden ja tulen ja savun ja suitsun. Auringon pitää muuttumaan pimeydeksi ja kuun vereksi ennen kuin se suuri päivä on tuleva ja pitää tapahtuma, että jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, se tulee autuaaksi.

Te Israelin miehet kuulkaa näitä sanoja, Jeesuksen nasaretilaisen sen miehen, joka teidän tykönänne on Jumalalta vahvistettu voimallisten tekoin, ihmeiden ja merkkien kanssa, jotka Jumala hänen kauttaan teidän keskellänne teki niin kuin te itsekin tiedätte. Sen, jonka Jumalan aivoidun neuvon ja säännön jälkeen oli annettu ulos, te otitte ja väärien miesten käytön kautta ristiinnaulitte ja surmasitte, jonka Jumala herätti ylös ja päästi kuolemankivuista, että se oli mahdoton, että hän piti siellä pidettämän.

Niin pitää siis totisesti kaiken Israelin huoneen tietämän, että Jumala on tämän Jeesuksen, Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitsitte Herraksi ja Kristukseksi tehnyt. Mutta kun he nämä kuulivat, kävitte läpi heidän sydämensä ja he sanoivat Pietarille ja muille apostoleille: Te miehet, rakkaat veljet, mitä meidän pitää tehdä? Vaan Pietari sanoi heille: Tehkää parannus ja antakaa jokainen itsensä kastaa Jeesuksen nimeen syntien anteeksiantamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjan. Sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu ja kaikille, jotka taempana ovat, kuka ikinä herra meidän Jumalamme kutsuu. Monilla muillakin sanoilla todisti hän ja neuvoi heitä sanoen: antakaa teidän auttaa tästä pahanilkisestä suvusta.

Jotka siis mielellään hänen sanansa ottivat vastaan, ne kastettiin ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta sielua. Amen.

Oli se pitkä teksti, mutta jos jotakin tästä nyt Taivaan Isä sallii, niin keskustellaan tästä ja puhutaan vähän joitakin asioita. Montakohan erilaista kansallisuutta siinä mainittiin. Itse laskin, että niitä erilaisia nimikkeitä oli yhdeksäntoista, jos en väärin laskenut.

Sitten rupesin kiinnostamaan semmoinen asia, että kun me ollaan Suviseuroissa, niin Suviseuroissa nostetaan lippuja tankoon niistä maista, joissa sch tekee lähetystyötä. Ja minä yritin piherata tuosta, oliko se viime vuoden Suviseura-nettisivuilta kuvaa, jossa oli nämä lippurivistö näkyvissä ja minä sitten laskin, että paljonko niitä lippuja on. Jos nämä ei väärin laskeneet niin niitä oli yhdeksäntoista kappaletta. Eli suurin piirtein saman verran mitä tässä on mainittu näitä eri kansallisuuksia. Eli siellä oli kansainvälinen tapahtuma menossa, se oli helluntain juhla joka pidettiin Jerusalemissa.

Nyt tämä helluntain juhla, se on semmoinen juhla tai oli ehkä se on vieläkin semmoinen juutalaisten keskuudessa, että kaikki juutalaiset halusivat päästä helluntaina Jerusalemiin. Niitä sitten kokoontui lähinnä siitä Välimeren ympäristöstä eri paikkakunnilta ja tulivat sinne viettämään tätä helluntain juhlaa. Siellä sitten oli, mitä siellä lienee ollut, minä en niin tarkkaan sitä juhlasisältöä tiedä. Mutta tätä ennen oli tapahtunut semmoinen, että kun Jeesus hela torstaina astui taivaaseen, kymmentä päivää aikaisemmin hän astui taivaaseen, niin Jeesus sanoi omille opetuslapsille, että pysykää täällä Jerusalemissa ja odottakaa kun teidät puetaan voimalla korkeudesta. Kun Jeesus sanoo jonkun lupauksen niin me saadaan ajatella, että se on ihan varma asia että se toteutuu.

Jeesus lupasi, että teidät puetaan voimalla korkeudesta, ja sitten toinen samaan päivään liittyvä lupaus oli se, että kun Jeesus sitten nousi taivaaseen, opetuslapset katselivat Jeesuksen perään ja näkivät, kun hän kohosi sinne korkealle taivaaseen ja lopulta katosi näkyvistä.

Sitten tuli kaksi valkoisiin vaatteisiin puettua miestä, ja he kertoivat Jumalan lupauksia näille miehille ja sanoivat, että mitä te katselette sinne taivaalle. Tämä sama Jeesus, minkä te näette menevän ylös taivaaseen, hän on kerran tuleva takaisin.

Siihen heladostaihin liittyi siis kaksi lupausta: toinen oli semmoinen lupaus, että se vielä odottaa täyttymistä. Jeesus ei ole vielä tullut takaisin maan päälle, mutta hän kyllä varmasti tulee. Ja sitten se toinen lupaus: Jeesus antaa voiman korkeudesta Pyhän Hengen lahjan. Se toteutuu sitten kymmenen päivän perästä, ja niinhän se tapahtui. Tässä kerrottiin siitä, miten voima korkeudesta laskettiin näiden opetuslasten päälle.

Nyt nämä opetuslapset olivat kuuliaisia Jumalan-sanalle, niinku Taivaan Isä tahtoo, että mekin ollaan kuuliaisia Jumalan-sanalle. Niinku pyhäkoulussa meitä opetettiin, niin halutaan olla uskovasti joukossa, eikä haluta lähteä harhailemaan pois siitä joukosta, jossa Jeesus haluaa olla mukana.

Ja nyt nämä opetuslapset sitten jäivät odottamaan, että ne eivät tienneet, miten se tapahtuu, tämä voiman korkeudesta pukeminen, mutta ne jäivät odottamaan, ja siinä niille oli vähän asioita hoidettavana, kun esim. pitkänperjantain tapahtumiin liittyi niin, että yksi kaksitoista opetuslapsesta luopui uskosta, Juudas Iskariot, ja sitten hänelle kävi kovin surkeasti, kun hän sitten päätti päivänsä. Näin yksi kahdestatoista oli pois.

Sitten siinä tilaisuudessa, kun opetuslapset ja muitakin uskovaisia oli koossa, niitä oli yhteensä satakaksikymmentä apostolien tekojen mukaan.

Siinä tilanteessa sitten Pietari, joka oli saanut palamisen armon, mutta oli taas Jumalan valtakunnan työssä, niin hän sitten lahjoille uskollisena halusi heti ruveta toimimaan ja sanoi, että nyt kun on käynyt näin, että yksi joukostamme on pois, ja hän Raamattukin siihen muisteli, mikä oli Juudaksen kohtalo, niin meidän pitäisi nyt valita sitten Juudakselle seuraaja.

En siihen sen enempää mene, mutta he sitten arpoivat ja valitsivat Mattias-nimisen opetuslapsen kaksitoista apostolin joukkoon.

Sitten oli nämä yhteensä satakaksikymmentä ihmistä siellä koossa. Sitten rupesi tapahtumaan ihmeellisiä asioita, ja siitä tämä meidän tekstimme kertoo.

Siinä kun he istuvat, sitten rupesi näkymään näiden uskovaitten pään päällä semmoisia, tuossa jo liekkejä tuossa kynttilässä, kun ei ole sytytetty, ei täällä tarvitsekaan kynttilöitä, täällä näkee oikein hyvin.

Ihan kynttilääkin ikään kuin olisi tullut näiden uskovaisten pään päälle. Ihmeellinen näky, ja me voimme ajatella, että jos Pyhä Henki haluaisi tänä päivänä esiintyä tuollaisessa samassa muodossa, kynttilän liekki tai tuleliekki muotoisena meidän päällä, niin täällä olisi paljon tuleliikkejä tässä huoneessa.

Semmoisia liekkejä, jotka eivät varmasti polttaisi, mutta ne näkyisivät sitten selvästi ja kertoisivat, että täällä Pyhä Henki toimii.

Tämmöset tuli näitten opetuslasten päälle, ja mitä sitten seurauksia tapahtui, niin jos vähän rinnalla pidetään tämä Suviseurakunta, mihin viittasin, niin Suviseuroissa on yksi iso tehtävä se, että kun sinne tulee näitä eri kansallisuuksia, tuleeko niitä nyt kaksitoista maasta tai kahdeksantoista tai kuinka monesta niitä sitten tuleekin, niin kaikki eivät ymmärrä suomen kieltä, eivät osaa puhua yhtään sanaa suomen kieltä.

Ja se on hyvä taito osata puhua suomen kieltä, mutta on se onni, että se ei ole uskomisen ehto.

Ja niinpä Suviseuroissakin järjestetään, että on tämmöinen tulkkaus. Teillä täällä on ruotsin kieli vahvana, osaatte hyvin puhua ruotsia monet teistä ja saattaa olla, että teillä on ruotsinkielisiä seuroja tulkkausta rinnalla. Amerikan veli tulee tänne käymään, niin täällä on tulkkaus sitten.

Me joudumme järjestämään tämän sillä tavalla, että jossakin siellä sivummalla tai nykyään ne taitaa olla erillisessä huoneessa, niin on semmoisia kielenoppineita, jotka osaa kääntää Suomesta vaikka englanniksi, ranskaksi, saksaksi, venäjäksi, joku tämmöinen kieli, joka Suviseuroissa on käytössä. Sitten nämä, jotka ymmärtävät sitä kyseistä kieltä vaikkapa venäjää, niin ne voi sitten kuulokkeilla kuunnella, että tämä saarna venäjäksi on tämmöistä.

Ja nyt minä sanoisin teille, pitäiskö ihan ensin sanoa, teille pojat ja sitten teille tytöt ja sitten teille ikääntyneemmät, niin opiskelkaa kieliä. Se on evankeliumin työn kannalta oikein tärkeä asia. Se on ammatin kannalta oikein tärkeä asia, mutta kun minä oon vähän lueskellut sitä, että miten aivot pysyisi kunnossa kun minulle on suositeltu että otin hajamielisyyden, että lue vähän miten sä saisit aivoja vähän kasattua parempaan kuntoon. Niin ne lukee siellä, että luekkaa opiskelemaan kieliä, se antaa aivoille semmoista terveellistä ajattelua. Tämä kielen opiskelu on tärkeä asia ja näin helluntaina voisi suositella, että käyttäkää ne mahdollisuudet mitä valtavan hyviä mahdollisuuksia on kielen opiskelu.

Jos teillä on ulkomaalaisia kavereita niin käy, ettei se pelkäisi minulle, että mulle tuli vuosikymmeniä sitten ummikkoamerikkalainen, lähes ummikkoamerikkalainen kylä rakas Keat Vääräniemi. Ja minä ajattelin, että no tästähän se englannin kieli sitten tulee itsestään mulle opituksi, kun kiitin kanssa vähän poristaan näin. No tiedättekö miten kävi? Siinä kävi niin, että kiitoppi oikein hyvää suomen kielen ja ei se minun englanninkielisiltä paljon karttunut. Mutta ottakaa se toisinpäin, että käyttäkää se oppimisen mahdollisuutena, koska tätä kielitaitoa tarvitaan tänä päivänä evankeliumin työssä enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

Tuossa apostolien seuroissa niin siellä olikin niin ihmeellinen systeemi, että se Jumala pani sen käännöshommaan käyntiin ja oli sitten ihminen mistä päin tahansa niin kun Pietari rupesi puhumaan. Pietari joka oli kalastaja eikä ollut minkäänlaisia mainittuja Raamatussa, että hän olisi ollut tämmöinen oppinut tai puhumattakaan että kielen oppinut mies. Niin kuin Pietari rupesi puhumaan, niin he kuuntelivat, että mitä nyt tapahtuu, että minä kuulen omalla äidinkielellä tuota puhetta. Ja joku toinen siellä toisesta kansallisuudesta samaa asiaa ihmetteli, että minä kuulin omalla äidinkielellä tuota puhetta.

No miten se Jumala järjesti tämän, niin mehän ei osata sitä nyt oikein ratkaista tässä, mutta Jumala järjesti, että olipa ihmiset mistä päin tahansa niin Pietarin saarna kääntyi heidän omalla kielellään.

Ja se oli Jumalan ihme, mutta oletteko pannut semmoisen asian merkille, että ihmiselle tämmöiselle, mä sanoisin kyllä näin, että epäuskoiselle ihmiselle jos on uskovaisellekin, joskus on vaikea käsittää Jumalan suuria töitä. Ja tässäkin niin nyt ottaen saa selitys tälle asialle, että mitä tässä tapahtuu ja muistatteko miten nuo jotka vilkkasivat uskovaisia, niin miten ne selitti tämän asian. Se selitys oli kovin ontuva kun he sanoivat, että nuo miehet on täynnä makeaa viiniä eli jos me ihan arkikielellä sanotaan niin väitti, että nuo miehet on päissään.

No kyllä me voimme kysyä, että onko alkoholi sitten semmonen joka antaa kielitaitoa, niin kyllä me tiedämme että ei totisesti ole semmoinen. Tai sitten kun Pietari tähän puuttuu, niin hän sanoo että ajatelkaapa nyt.

Nyt on kolmas hetki päivässä eli se tarkoittaisi meidän aikataulusta kello yhdeksän aamulla. Ja erityisesti sinä aikana ja varmaan tänäkin päivänä on aika paljonkin sillä tavalla, että harva vaikkapa alkoholinkäyttäjä, niin harva tuossa tuona aikana on juokuneena, koska silloin tämmöiset paljon alkoholia käyttäytyvät toipuvat edellisestä päivästä ja sitten vasta illalla yleensä sitten aletaan juokua. Näin Pietari sanoo, että järkikin jo sanoo, että ei tästä voi olla kysymys. No miten se Pietari sitten selitti tätä asiaa?

Nyt on taas tässä semmoinen tärkeä asia, että kun meille tämmöisiä uskon elämään liittyviä kysymyksiä tulee, niin kuin tämä pohjimmiltaan kuitenkin oli, että miten tämmöinen voi olla mahdollista? Pietari antaa meille hyvän mallin tässä ja hän sitten sanoo, että tästä on Raamatussa ennustus.

Ja sitten hän alkaa kertoa, että Joel profeetta kertoo tästä ja sehän on tämän päivän Vanhan testamentin tekstiä tuo Joelin toinen luku, jossa kerrotaan siitä, että viimeisinä päivinä Jumala suodattaa henkensä kaiken lihan päälle ja sillä tavalla että nämä jotka saavat sen Pyhän Hengen lahjan niin ne näkevät näkyjä ja tekevät kunnia ja ne ennustavat ja näin, tekevät Pyhän Hengen työtä, profeetoivat ja ennustavat ja tästä nyt oli kyse. Ja tätä Pietari halusi näille sanoa.

Ja sitten hän sanoi, että mikä on kaikista tärkeä asia tässä tilanteessa. Ja niin sanoisin, että tänä päivänä tässäkin tilanteessa, että jokainen, joka avuksi huutaa Herran nimeä, se tulee autuaaksi. Ja nyt Pietari kertoi näille ihmisille, että ne ihmiset jotka olette tulleet tänne, niin hän halusi sanoa varmasti senkin asian, että se ette ole tulleet tänne vahingossa ettekä sattumalta vaan nyt on sattumalta, vaan tämä on nyt Jumalan suunnitelma.

Ja kun Jumala hänen suunnitelmansa oli semmoinen, että niin kuin hän sanoi omille opetlapsille vähän ennen kuin hän astui taivaaseen, että menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Jos me ajattelemme sitä Jeesuksen käskyä tuona aikana, menkää kaikkeen maailmaan saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille. Eikö ollut aika mahdottomantuntuinen tehtävä? Ei ollut nopeita kulkuneuvoja, laivalla saatettiin edetä merimatkoja sitten hevosilla kävellen sitten maamatkoja ja näin edespäin. Koko maailma oli työkenttään ja sinne kaikille pitää sanata evankeliumille.

Tämmöinen oli kuitenkin tehtävä, mutta kun Jumala rupeaa järjestämään evankeliumin työtä, niin hän tekee sen omalla laillaan, ja tässä tapauksessa voidaan sanoa, että hyvin tehokkaasti. Hän järjesti niin, että niitä ihmisiä tuli siis paristakymmenestä eri kansallisuudesta eri puolilta, Välimerta lähinnä, mutta siitä alueelta kuitenkin. Kun nämä tulivat sinne seuroihin ja kuuntelivat tätä evankeliumin sanaa, niin kun Jumala avasi heille heidän sydämensä uskon, niin he olivat sitten taas puolestaan omalta osaltaan viemässä tätä evankeliumia eteenpäin ja näin ensimmäisenä helluntaina evankeliumi lähti nopeasti ja vähän sanottuna tehokkaasti leviämään eri puolille maailmaa.

Tästä Pietari sitten puhui ja sitähän kertoi näille suoraan, että Jeesus, jonka Jumala antoi, niin te olette hänen käsiinne ja ristiinnaulitsitte ja surmasitte hänet, mutta Jumala herätti hänet ylös ja päästi kuoleman kivusta. Se oli mahdollinen, että hänen piti olla siellä kuolemaan haudassa.

Sitten Pietarin jatkosta ja puhetta aika pitkästi, mutta minä sen jätin sen saarnan suurelta osin lukematta. Mutta sitten tulen tähän Pietarin puheen loppukohtaan ja hän sitten sanoi näin, että näin pitää siis totisesti kaiken Israelin huoneen tietävä, että Jumala on tämän Jeesuksen, jonka te ristiinnaulitte, herraksi Kristukseksi tehnyt. Hän siis sanoi suoraan, että te ristiinnaulitte Jeesuksen Kristuksen. Tässä Pietarin saarnan kohdassa on oikeastaan sanatarkasti samanlainen sisältö kuin sitten pikkuisen myöhemmin Stefanoksen apostolin saarnassa. Hän sanoi omille kuulijoille juuri nämä samat sanat, että te ristiinnaulitte Jeesuksen ja tavoittelitte häneen.

No, muistatteko, heitä taidettiin vähän puhuakin siitä, että miten Stepanuksen saarna vaikutti. Kun Stepanus tämän saarna julisti, niin mitä silloin tapahtui? Apostolien tekojen seitsemäs luku kertoo, että ne tuli täyteen vihaa ja ne pari korvat tukkoon, että tuo saarna ei olisi kuulunut, ja hyökkäsivät Stepanuksen kimppuun ja raahasivat hänet kaupungin porttien ulkopuolelle ja tappoivat hänet. Näin vaikutti tuo saarna niistä ihmisistä, jotka kuuntelivat Stepanuksen saarnaa. No ihan tätä samaa rohkeaa saarnaa Pietarikin saarnasi.

Tässä sanotaan sanaa tarkasti jälleen samalla tavalla kuin siellä Stepanuksen kohdalla, että kun he tämän kuulivat, kävi se läpi heidän sydämensä. Tähän asti se meni ihan samalla tavalla. Mutta nyt Jumalan sanaan sillä on kahtalainen vaikutus. Se on terävä Jumalan sananmiekka, se tunkee lävitse ja se joko parantaa tai pahentaa. Stepanuksen kuulijat he pahensivat, mutta Pietarin kuulijoille se vaikutti näin, että nämä rupesivat kyselemään, jos sanoivat Pietarille ja muille apostoleille, ne miehet, rakkaat veljet, mitä meidän pitää tehdä.

Niille tuli hätä, että nyt meidän pitäisi tästä jotenkin päästä eteenpäin, ja mitä tässä tilanteessa auttaisi tehdä. Pietari sitten saarnaa näille ihmisille kallista evankeliumia. Sehän on näin aina, että kun ihminen hätääntyy ja hätääntyneenä tulee kyselemään, mitä pitää tehdä, niin silloin pitää meidän saarnata evankeliumia. Ja niin Pietari sitten, minäpä luen tätä Pietarin saarnaa tässä, niin hän sitten sanoi, että kun he tämän kuulijat kävivät läpi heidän sydämensä ja sanoivat Pietarille ja muille apostoleille, te miehet rakkaat veljet, mitä meidän pitää tehdä. Vaan Pietari sanoi heille: Tehkää parannus ja antakaa jokainen itsensä kastaa Jeesuksen Kristuksen nimeen syntien anteeksiantamiseksi, niin te saatte Pyhän Hengen lahjat, sillä teille ja teidän lapsillenne on tämä lupaus annettu ja kaikille, jotka taaperana ovat, kuka ikinä Herran meidän Jumalamme kutsuu.

Ja monilla muillakin sanoilla todisti hän ja neuvoi heitä sanoen: antakaa teitä auttaa tästä pahanhenkisestä suvusta. Siinä oli saarna, tehkää parannus. Ihan niin kuin Jeesus oli käskenyt. Ja sitten tämä mahtava kuvaus siitä, miten Jumalan sana saattaa vahvasti vaikuttaa. Tässä sanottiin näin, että jotka siis mielellään hänen sanansa potilaat vastaanottivat, ne kastettiin ja sinä päivänä lisääntyi lähes kolmetuhatta ihmistä.

Kolmetuhatta ihmistä sai noissa seuroissa parannuksen arvoisen. Kysyin, että paljonkohan siellä seuroissa oli väkeä, niin sitä ei ole sanottu, mutta on siellä ollut paljon väkeä ja aivan ihmeellinen asia, että kolmetuhatta ihmistä sai siellä parannuksen ar. Ja niinkuin minä tuossa sanoin, että nämä ihmiset kun ne sai parannuksen armon niin ne lähti omille paikkakunnille ja siellä julistivat evankeliumia. Se tämmönen, voisiko sanoa, joskus puhutaan metsäpalosta tuommoisesta latvapalosta, että kun kipinä lähtee täällä puiden latvassa liikkeelle niin se etenee niin, että sitä ei voi mikään pysäyttää. Siinä on kova työ saada se metsäpalo sammumaan.

Tämä evankeliumi tuli, jos se näin ikään kuin tämmöisenä latvapalona lähti leviämään niin kyllä se nopeasti levisi tuon hellunta tapahtumien aikana. Näin se Jumala voi vaikuttaa. Ja Jumala tekee tämmösiä ihmeitä. No vielä haluaisin tähän kertoa sen tapahtuman, mikä minusta on semmonen suomalainen helluntai-ihme jonka minä olen itse kuullut kun siitä on jo pitkästi aikaa, taitaa olla kolmekymmentäkuusi vuotta kun mulla oli semmoinen unohtumaton tilanne josta minä paljon muistelen kun Villen suutarin kanssa sai istua monta tuntia ja nauhurin kanssa ja haastatella häntä. Ja taitaa olla niin, että se haastattelun sisältö on siinä evankeliumihmettä kirjassa, mutta minä pikkusen muistelen yhtä kohtaa siitä haastattelusta, joka liittyy helluntai-tapahtumiin tietyllä tavalla tää on saman tyyppinen.

Kun Ville kertoi, että hän aikoinaan, se oli juuri sotia ennen, oli sitten lähetysmatkalla tuolla Koillismaalla. Te muistatte vanhimmat semmoisen paikkakunnan suviseurat kuin Määttäväara. Saako kysyä, että kuka teistä oli Määttäväaran suviseuroissa? Kenellä teistä oli kuuma siellä Määttäväaran suviseuroissa? Ne olivat semmoiset kylmät suviseurat sillä tavalla, että siellähän vesi oli jäätynyt kuulemaan teltassa olevassa astiapohjalla.

Itsekin muistan, että palelin sen hirveän paljon, mutta seurat näissä olivat lämpimät. En puhu nyt näistä seuroista vaan niistä seuroista, mitä Ville Suutari muisteli silloin juuri ennen talvisotaa. Hän kertoi, että hän oli Kalle Honkala -nimisen saarnamiehen kanssa siellä pitämässä lähetysseuroja, ja siellä sitten Jumala vaikutti sen, että siellä ihmiset saivat tunnon synneistä. Ville kertoi, että eräänä sunnuntaipäivänä siellä Mäntsälän Vaaraseuroissa Jumalan tulleet rupesivat vahvasti, voimakkaasti palaamaan, ja yhtenä sunnuntaipäivänä tai yhden vuorokauden aikana tuli yhteensä yhdeksänkymmentäkolme parannuksen tekijää. Ei niitä ollut kolmekymmentä, mutta yhdeksänkymmentäkolme ihmistä sai parannuksen armon yhtenä päivänä.

Ja Ville kertoi, että se oli niin ihmeellistä aikaa, että kun he olivat pitäneet seuroja ja ihmiset alkoivat tehdä parannusta, niin he saivat evankeliumia niin kauan kun oli parannuksen tekijöitä. Sitten Ville sanoi, että hän kaksitoista aikaan yöllä kysyi sitten, että seurat olivat loppumassa vissiin, että osaisiko sitä lähteä nukkumaan, niin heille sanottiin, että menkää nukkumaan. He menivät nukkumaan, niin kolme aikaan yöllä tullaan koputtelemaan Oulua ja sanotaan, että nouskaa veljet puhumaan, että tuli uusia epäuskoisia seuroihin, kolme aikaan aamuyöstä. Kyllä minä ajattelin itseäni sille paikalle, että jos kolme aikaan tullaan ja sanot, että alapa pitää seuroja, niin jotenkin tuntuisi, että mitenhän se onnistui, mutta eiköhän meidän pidä ajatella, kun Jumala on asian takana, niin se onnistuu. Ja Ville sanoi, että hän sitten nousi puhumaan ja saarnasi evankeliumin ja taas oli parannuksen tekijöitä, ja sitten hän sanoi, että sitten kun parannuksen tekijät loppuivat, niin hän sitten, että saako hän nyt lähteä nukkumaan, niin saa taas mennä nukkumaan.

Sitten Ville kertoi semmoisen asian, jonka haluaisin teille nuorille sanoa, että Villelle oli jäänyt sitä aamulla pitkään nukkumisesta mieleen se, että hän nukkui melkein kahteentoista asti, ja hän sitä vielä vuosikymmenten perästä muisteli, että ajatellaan, että niin pitkään meni sinä päivänä, tuli nukutuksetta melkein kahteentoista asti. Ootteko te nuoret joskus nukkuneet melkein kahteentoista asti, joskus hyvin harvoin. No ehkä siinä on semmonen opetus meille, että herätään aamulla, nukutaan yöllä. No niin se on semmonen sivuopetus siinä. Mutta siinäkin oli semmonen, voidaan jäädä käsi sanoa, että Jumalan selkeä suunnitelma takana siinä Määttävaaran seuroissa, kun Ville kertoi, että sitten kohta näitä nuoria miehiä joutui rintamalle, kun talvisota syttyi, ja hän kertoi, että siellä rintamalla oli näitä juuri uskoon autettuja nuoria miehiä ja niitä kaatui paljon.

Sitten hän kertoi, että rintamalinjoilta kuului, kun nämä haavoittuneet nuoret miehet kiittivät Jumalaa. Kiittivät Jumalaa siitä, että he pääsevät kohta taivaaseen. Ja kun me kaatuneiden muistopäivään vietämme, niin me toki sitä kiitollisena muistelemme sitä uhria, minkä nämä nuoret ja vanhemmat ovat antaneet meidän edestämme tämän isänmaan puolesta. Ja me myöskin Jumalaa kiitämme siitä, että Jumala lähetti evankeliumin juuri oikeaan aikaan, että ne, jotka halusivat ja jotka olivat säädetty iankaikkiseen elämään, saivat kuulla tämän kalliin evankeliumin ja saivat näin evankeliumin turvin silmänsä punnistaa. Nämä ihmeet ovat Pyhän Hengen voima ja Pyhän Hengen työ.

Vaikka tänä päivänä me emme tämmöisiä suuria herätyksen aikoja näe, toki kuulemme aina silloin tällöin terveisiä Suomesta ja ulkomailta, että siellä on parannuksen tekijöitä ja Jumalan Henki näin tekee työtänsä. Niin se Jumalan Henki tekee työtä meidän keskuudessa monesti hiljaisesti ihmisen sydämessä, mutta se opettaa, neuvoo, ohjaa, oikeaa.

Ja tuossa äsken kun me lauloimme tuota upeaa virttä, Pyhä Henki - lohduttaja, niin laskekaapa, jos teillä on virsikirja siinä saapuvalla tai jossakin yhteisössä, laskekaapa, kuinka monta tehtävää Pyhälle Hengelle siinä virressä sanotaan. Se oli lohduttaja, opettaja ja kirkastaja ja näin edespäin, niitä oli paljon niitä tehtäviä. Ja tätä kaikkea työtä Pyhä Henki tekee meidän sydämessämme.

Eikö ole tärkeä asia, että se Pyhä Henki saa säilyä siellä meidän sydämessä, ja että me ollaan Pyhän Hengen omistajia sitten kun meidän matka päättyy. Siksi me aina seuroissa haluamme uudestaan ja uudestaan kuulla sitä kallista vakuutusta, että sinä saat omistaa Jumalan lapsen kallista nimeä, kalleinta nimeä taivaan alla ja maan päällä. Tuon nimen omistajana sinä säilöt, kun sinä säilöt uskovaisena ja evankeliumin armo-osallisuudessa.

Ja niin nytkin kun me näitä seuroja päättelemme, niin rakkaat veljet ja sisaret saatte turvallisesti ylentää sydämenne uskomaan. Kaikki synnit ja matkapiat ja epäilykset ja kiusaukset anteeksi Herran, Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä, Jeesuksen nimessä jääveressä, Jeesuksen nimessä jääveressä, Jeesuksen nimessä jääveressä, Jeesuksen nimessä jäävereissä saatte uskoa synnit anteeksi ja nämä evankeliumin voimat ei tee kantaa ja se vie meidät perille taivaaseen.

Se on ihan varma asia tämä, kun Jumalan sanaa näin vakuuttaa. Ja Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset, niin kuin Paavali roomalaiskirjeestä meille muistuttaa.

Näin onnellista taivasmatkaa teille veli sisar täällä Vaasassa ja annetaan Jumalan Hengen tehdä työtä ja ollaan, onko täälläkin seuroissa sitä muistuteltu, että me saamme olla avoimia kirjoja, että ihmiset näkisivät, että tuossa on ihminen joka haluaa kilvoitella taivasta kohti ja näin syttyisi sydämessä semmoinen kaipuu, että minäkin haluan tuohon joukkoon kuulua.

Jääkää muistamaan meitä sanan palvelijoita ja jäämme toinen toisiamme muistamaan. Lopuksi vielä haluan kysyä, että annatteko minulle vielä synnit ja kiusauksista anteeksi.

Näin haluan uskoa teidän kanssanne Jeesuksen nimeen, aamen.

Pyydämme loppukokouksen. Rakas Taivaan Isä. Me kiitämme sinua Pyhän Hengen lahjasta, jonka olet antanut meille oppaaksi ja tueksi taivasmatkalle. Me pyydämme, että varjelemme meidän jokainen askel täällä maan päällä niin, että se jokainen askel on johtamassa meitä taivaan kotia kohti.

Ja sitten kun meidän matkamme päättyy, lähetä Pyhä enkeli noutamaan meitä. Herra siunaa meitä ja varjele meitä, Herra kirkasta kasvosi meille ja ole meille armollinen. Herra käännä kasvosi meidän puolemme ja anna meille sinun rauhasi Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.