Se Fi Predikan I Dalarnas Fridsförening 13.11.2011

I Fadern, Sonen och den Heliga Andens namn. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Vi ställer oss till en början till gemensam tacksägelse och bön. Haluamme hiljentyä yhteiseen kiitokseen ja rukoukseen.

Kära Himmelske Fader. Rakas taivaallinen Isä!

Vi tackar dig för denna dag du har gett oss. Me kiitämme sinua tästä päivästä, jonka olet meille antanut. Det är ännu en nådens dag för oss. Joka on taas uusi armon päivä meille. Vi tackar för att vi får bo i ditt rike. Ja kiitämme siitä, että saamme asua sinun valtakunnassasi. Vi tackar för alla pappor, vars dag vi firar i dag. Ja kiitämme kaikista isistä, joiden päivää tänään vietetään. Tack också för alla våra familjer. Ja kiitämme myös kaikista perheistämme.

Men vårt allra största tack i dag vill vi ge för din son, Jesus Kristus. Mutta kaikista suurimman kiitoksen tahdomme antaa sinulle Pojastasi, Jeesuksesta Kristuksesta. Som du har offrat för våra synders skull. Joka olet uhrannut meidän syntiemme tähden. Och öppnat så vägen till himlen. Ja näin avannut meille tien taivaaseen.

Vi ber idag, käre Far. Ja Isä, rakas Isä, me rukoilemme tänään. Att du skulle vara med oss på detta möte. Että olisit läsnä kanssamme näissä seuroissamme. Att du skulle ge ordet efter din vilja. Ja että antaisit meille sanastasi, tahtosi mukaan. Till styrka för dina kära barn. Sinun rakkaitten lastesi voimaksi. Och till en sådan, om det finns någon som ännu är odelaktig av nåden, om sådan lyssnar. Ja myös sellaiselle kuulijalle, jos sellainen olisi, joka vielä on armosta osaton.

Vi ber så som din son har lärt oss. Ja rukoilemme, kuten sinun Poikasi on meitä opettanut.

Fader vår, som är i himmelen. Helgat varde ditt namn. Tillkomme ditt rike. Ske din vilja såsom i himmelen, så ock på jorden. Vårt dagliga bröd, giv oss i dag och förlåt oss våra skulder, såsom ock vi förlåta dem oss skyldiga äro. Och inled oss icke i frestelse, utan fräls oss ifrån ondo. Ty riket är ditt och makten och härligheten i evighet. Amen.

Isä meidän, joka olet taivaissa! Pyhitetty olkoon sinun nimesi. Tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi myös maan päällä, niin kuin taivaissa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin annamme niille, jotka meitä vastaan ovat rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti. Aamen.

I Jesu namn, vi läser ett stycke Guds ord som är ämnat för denna söndag. Jeesuksen nimeen luemme kappaleen Jumalan sanaa, joka on osoitettu tälle sunnuntaille. Och det finns i profeten Daniels bok, dess tolfte kapitel. Profeetta Danielin kirjasta, sen kahdennestatoista luvusta. Och verserna ett till och med tre. Kolme ensimmäistä jaetta. Och orden lyder i Jesu namn. Ja sanat kuuluvat Jeesuksen nimeen.

Då träder Mikael fram, den store änglaförsten, han som beskyddar ditt folk. Det blir en tid av betryck som aldrig förr, från det att folket föddes och intill den tiden. Men nu ska ditt folk bli räddat, alla som är skrivna i boken. Många av dem som sover i mullen ska vakna, några till evigt liv, andra till skam och evig fasa. De som nått insikt ska lysa som det ljusa himlavalvet. De som fört många till rättfärdighet ska stråla som stjärnorna, alltid och evigt. Amen.

Silloin nousee suuri päämies, Mikael, joka sinun kansan lasten edessä seisoo. Sillä surkea aika on tuleva, jonka kaltaista ei ikänä ole ollut, sitten kuin ihmiset rupesivat olemaan hamaan tähän aikaan asti. Sillä ajalla sinun kansasi vapaahdetaan, kaikki, jotka kirjassa kirjoitetut ovat ja monta, jotka maan tomussa makaavat, heräävät muutamat iankaikkiseen elämään ja muutamat iankaikkiseen pilkkaan ja häpeään. Mutta opettajat paistavat niin kuin taivaan kirkkaus ja jotka monta opettavat vanhurskauteen niin kuin tähdet alati ja iankaikkisesti. Aamen.

Kära bröder och systrar! Rakkaat veljet ja sisaret. Jag känner mig så tom på den här platsen. Tunnen itseni niin tyhjäksi tällä paikalla. Jag känner hur synderna tynger mig. Tunnen, miten synnit painavat. Jag skulle behöva bli stark med evangelium. Tarvitsisin evankeliumin vahvistusta. Och jag vill fråga om jag får tro alla mina synder förlåtna. Ja kysyisin, uskoa syntini anteeksi. Jag vill tro så här tillsammans med er. Tahdon uskoa näin teidän kanssanne yhdessä.

I kyrkoåret i dag så är vi inne i den näst sista söndagen. Kirkkovuodessa tänä päivänä olemme tulleet toiseksi viimeiseen sunnuntaihin. Nästa söndag är domsöndag. Seuraava sunnuntai on tuomiosunnuntai. Förra helgen har vi firat alla helgons helg. Ja edellisenä viikonloppuna olimme viettäneet pyhäinpäivää. Denna söndag, då är temat vaksamhet och väntan. Tämän sunnuntain teema on valvominen ja odotus.

Jag tänker så här: Ajattelen näin. Att om vi skulle ställas inför det faktum – Jos meidät asetettaisiin sen tosiasian eteen – Att detta, just denna dag och denna stund skulle vara den sista för oss. Että tämä päivä ja tämä hetki olisi meidän viimeisemme. Att just den här stunden skulle bli vår sista. Että juuri tämä hetki olisi meidän viimeinen. Vad skulle då vara det allra viktigaste för dig och mig, som sitter här i dag på mötet? Mikä asia olisi silloin tärkein sinulle ja minulle, meille, jotka täällä seuroissa istumme?

Skulle det vara att skaffa en lite bättre bil? Olisiko se vähän paremman auton hankkiminen? Eller skulle det vara någonting annat i den här världen som skulle vara viktigt för oss då? Tai olisiko se jokin muu seikka tässä maailmassa, joka olisi meille tärkein? Vad är det viktigaste för oss? Mikä on meille tärkeintä? Är det inte just den frågan, att vi är troende? Eikö se ole juuri tämä kysymys siitä, että olemme uskovaisia?

Den här texten, som vi läste, talar dels om den yttersta tiden. Tämä lukemamme teksti puhuu viimeisestä ajasta. Men det talar också om den sista dagen. Ja myös viimeisestä päivästä. Om vad som kommer att hända. Siitä, mikä tapahtuu.

Vad säger då Bibeln om när den här dagen kommer att inträffa? Mitä Raamattu sitten sanoo tästä päivästä, koska se tulee tapahtumaan? I Markus evangeliet kan vi läsa i dess trettonde kapitel. Markuksen evankeliumin kolmannessatoista luvussa voimme lukea i dess trettioandra och trettiotredje vers. Sen jakeissa kolmekymmentäkaksi ja kolmekymmentäkolme.

Dagen och timmen känner ingen, inte ens änglarna i himlen, inte ens Sonen, ingen utom Fadern. Mutta siitä päivästä ja hetkestä ei tiedä kenkään, ei enkelitkään, jotka ovat taivaassa, ei Poikakaan, vaan Isä. Se till att ni håller er vakna. Ni vet inte när tiden är inne. Kavahtakaa, valvokaa ja rukoilkaa, sillä ette tiedä, koska se aika tulee.

Bibeln säger att ingen vet när den sista dagen kommer att komma. Raamattu sanoo, että kukaan ei tiedä, koska viimeinen päivä tulee. Och Bibeln uppmanar oss att vi skulle vaka. Ja Raamattu kehottaa meitä valvomaan. Att vi skulle vaka i vår tro. Valvomaan uskossamme. Och för den som är inte ännu troende. Ja se, joka ei vielä uskovainen ole. Så vill Gud att man skulle göra bättring. Se on Jumalan tahto, että hän tekisi parannuksen.

Den sista dagen är enligt Bibeln sådan att ingen vet när den kommer. Raamatun mukaan viimeinen päivä on sellainen, että kukaan ei tiedä, milloin se tulee. Inte ens änglarna eller Sonen, alltså Jesus själv, vet när den dagen kommer. Eivät edes enkelit, eikä Poika, Jeesus tiedä, milloin se päivä tulee.

Det kanske är en helt vanlig dag när vi går upp på morgonen. Se on ehkä aivan tavallinen päivä, jolloin nousemme aamulla. Vi gör oss klara till att bege oss väg till skolan. Ja valmistaudumme kouluun lähtöön. Skoldagen börjar. Koulupäivä alkaa. Det kanske är en dag när jag vaknar och packar min väska för att bege mig till jobbet. Tai se on ehkä päivä, jolloin minä herään ja valmistelen laukkuni töihin lähtöä varten. Jag beger mig i väg till jobbet och sätter i gång att arbeta. Ja lähden töihin, jossa sitten käyn työhön. Eller för den som redan är pensionerad, kanske. Ja tai ehkä jollekin eläkeläiselle. Man stiger upp och läser morgontidningen. Herätään ja luetaan aamulehti. En helt vanlig dag. Aivan tavallinen päivä.

För Bibeln säger: Sillä Raamattu sanoo: Att ingen vet när den dagen kommer. Että siitä päivästä, sen tulemisesta, ei kukaan tiedä. Utan istället är det så viktigt för oss att vi skulle vaka. Ja sen sijaan on niin tärkeää meille tämä valvominen. Att vi skulle vara beredda var dag och var stund. Että olisimme valmiit joka päivä ja joka hetki.

Hur kan vi vara beredda? Miten me sitten olisimme valmiit? Om vi visste när den dagen kom, kanske man rent mänskligt skulle kunna förbereda sig. Jos tietäisimme, milloin se päivä tulee, niin näin inhimillisesti katsoen ehkä voisimme siihen valmistautua. Men när vi inte vet och ingen vet. Mutta kun emme tiedä, eikä kukaan tiedä. Så finns det bara ett sätt att vara förberedd på när det är den dagen att det är dags för oss att bege oss härifrån. Niin silloin on vain yksi tapa valmistautua siihen päivään, jolloin meidän tulee täältä lähteä. Och det är precis det vi talade om tidigare. Ja se on juuri se, mistä vasta sanoimme. Att vi är troende. Että olemme uskovaisia.

Den här texten är från profeten Daniels bok. Tämä teksti on profeetta Danielin kirjasta. Och den här Daniel känner vi säkert många redan. Ja monet meistä varmaan tuntevat ja tietävät tämän Danielin. Daniel, den unge mannen som blev tillsammans med många andra bortförd ifrån Israel och Jerusalem. Daniel oli nuori mies, joka yhdessä monen muun kanssa vietiin Israelista sotavankeuteen. Till fångenskapet i Babylon. Babylonin vankeuteen.

Vi minns hur Daniel tillsammans med hans vänner. Muistamme, miten Daniel ystäviensä kanssa. Hans tre övriga vänner hamnade i konungen Nebukadnessars hov. Hän ja hänen kolme muuta ystäväänsä päätyivät Nebukadnessarin hoviin. Och hur de skulle utbildas där under tre år. Ja täällä heitä koulutettiin kolmen vuoden ajan. För att de skulle träda i tjänst hos konungen. Kuninkaan virkoihin astumista varten. Och i den här utbildningen så ingick också att man skulle äta den maten och dricka det vinet som konungen erbjöd. Ja näiden opiskelijoiden tuli syödä sitä ruokaa ja juoda sitä juomaa, jota kuningas tarjosi.

Men de här är troende männen, Daniel med sina vänner. Mutta nämä uskovaiset miehet, Daniel ja hänen ystävänsä. De kunde inte ta av det som var orent eller dricka det vinet som inte passade dem. Eivät voineet koskea siihen, mikä oli saastaista, eikä juoda sitä viiniä, sillä se ei heille sopinut. Utan istället så bekände de sin tro. Vaan sen sijaan he tunnustivat uskonsa. Och bad den som var ansvarig för den här utbildningen om att de skulle få slippa. Vaan pyysivät henkilöltä, joka oli vastuussa tästä koulutuksesta, vapautusta. Och att de istället skulle få, som den svenska bibeln säger, äta grönsaker och dricka vatten. Ja sen sijaan, niin kuin ruotsalainen käännös sanoo, syödä vihanneksia ja juoda vettä.

Och de fick tillstånd att göra det här provet under tio dagar. Ja he saivat luvan tehdä näin kokeeksi kymmenen päivän ajan. Och det visade sig att de utvecklades bättre än de övriga. Ja osoittautui, että he kehittyivät paremmin kuin muut. Så de fick fortsätta så under hela utbildningstiden. Ja näin he saivat jatkaa samaan tapaan koko koulutusajan. Det var så Daniel ville bekänna sin tro och leva som troende. Näin Daniel tahtoi tunnustaa uskonsa ja elää uskovaisena.

Ni minns också samme Daniel. Muistatte myös saman Danielin. Han som hamnade i lejongropen. Hän, joka joutui leijonien luolaan. Hur det uppstod en maktkamp där i Babel. Kuinka Babelissa tuli valtataistelu. Konungen hade gett Daniel ett viktigt ämbete. Kuningas oli antanut Danielille tärkeän viran. Han var en av tre ministrar som ansvarade för etthundratjugo satraper eller landshövdingar. Hän oli yksi kolmesta ministeristä, jotka oli asetettu vastaamaan sadastakahdestakymmenestä satraapista elikkä maaherrasta. Och konungen gillade Daniel. Han var klok. Ja kuningas piti Danielista, hän oli viisas. Och han visade sig också ta ett stort ansvar över konungens angelägenheter. Ja hän otti myös suuren vastuun kuninkaan asioista.

Så att de två övriga ministrarna och alla satraperna blev avundsjuka på honom. Ja näin nämä kaksi muuta ministeriä ja nämä satraapit tulivat hänelle kateellisiksi. Så då gjorde de en slug plan. Ja silloin nämä laativat viekkaan suunnitelman. Att konungen skulle instifta en lag som sa att ingen fick tjäna någon annan utom konungen. Että saivat kuninkaan säätämään lain, jonka mukaan ketään muuta ei tullut palvoa kuin kuningasta. Och de fick den här lagen igenom hos kungen. Ja saivat kuninkaan säätämään tämän lain. Man fick inte heller tillbe någon annan än konungen. Ei saanut myöskään rukoilla ketään muuta kuin kuningasta.

Men Daniel, han ville leva som en troende ung man. Mutta Daniel tahtoi elää kuten uskovainen nuori mies. Så att när han gick hem till sitt hus... Ja kun hän meni kotiin, taloonsa. Så ville han fortfarande be till sin Gud. Niin hän tahtoi edelleen rukoilla Jumalaansa. Så han bad till Gud både morgon, middag och kväll. Ja hän rukoili Jumalaa aamuisin, päivisin ja iltaisin. Och därpå, de här övriga männen följde vad han gjorde. Ja tällöin nämä muut miehet seurasivat hänen tekemisiään.

Och gick så till konungen och sa: Ja menivät sitten kuninkaan luo sanoen. Har inte du sagt att vi inte får tillbedja någon annan? Etkö sinä ole sanonut, ettei ketään muuta saa rukoilla? Och den lagen som vi har är ju sådan att man ska kastas i lejongropen om man gör det. Ja tämä laki on sellainen, että jos joku näin tekee, että toista rukoilee, niin hänet heitetään leijonien luolaan. Varpå de berättade att den här Daniel, han fortfarande tillber sin Gud. Ja he kertoivat, että tämä Daniel edelleen Jumalaansa rukoilee.

Det var ingen vacker plan. Ei, tämä ei ollut mikään kaunis suunnitelma. Men de kunde röja undan honom för att själva kunna få bättre yrke. Mutta näin hänet voisi raivata tieltä ja näin tie avautui näille toisille parempiin asemiin. Och vi minns vad som hände. Han kastades, Daniel, i lejongropen. Ja muistamme, mitä tapahtui. Daniel heitettiin leijonien luolaan. Kungen som gillade Daniel. Ja tämä kuningas, joka Danielista piti. Hade försatt sig i en situation att han var tvungen. Oli asettanut itsensä tilanteeseen, jossa hänen oli pakko tehdä näin. Och när de kastar honom i lejongropen så säger han: "Den Gud som du dyrkar må rädda dig." Ja kun Daniel heitettiin leijonien luolaan, kuningas sanoi: "Se Jumala, jota sinä rukoilet, hän suojelkoon sinua."

Daniel var i lejongropen. Daniel oli sitten leijonien luolassa. Och vi minns vad som hände. Ja muistamme, mitä tapahtui. Lejonen gjorde ingenting på honom. Leijonat eivät tehneet hänelle mitään pahaa. Utan han klarade sig helt oskadd. Vaan hän selvisi sieltä täysin vahingoittumattomana. Och det är ju helt omöjligt om inte Gud hade hjälpt. Ja sehän olisi ollut täysin mahdotonta, jollei Jumala olisi häntä auttanut.

Så när konungen morgonen därpå kommer till den här lejongropen. Ja kun kuningas seuraavana aamuna tulee tänne leijonien luolan suulle. Så hoppas han och säger: Niin hän on toiveikas ja sanoo. "Har den Gud som du ständigt dyrkar kunnat rädda dig från lejonen?" Onko se Jumala, jota sinä lakkaamatta palvot, varjellut sinut leijonilta? Minns ni vad Daniel svarar? Muistatteko, mitä Daniel vastasi? "Konungen, må du länge leva!" Kauan eläköön kuningas.

Daniel, han var en troende ung man. Daniel oli uskovainen nuori mies. Han ville leva som troende. Hän tahtoi elää uskovaisena. Han hade samma mål som du och jag har i dag på det här mötet. Ja hänellä oli sama päämäärä kuin se, mikä sinulla ja minulla, jotka olemme täällä seuroissa. Han ville bekänna sin tro. Hän tahtoi tunnustaa uskonsa. Han ville leva som troende, fastän det var svårt. Hän tahtoi elää uskovaisena, vaikka se oli vaikeaa. Det var inte lätt att få en treårig utbildning och skilja sig så mycket ifrån sina vänner. Ei ollut helppoa suorittaa tätä kolmivuotista koulutusta ja poiketa niin paljon ystävistään.

Känns det bekant? Tuntuuko tämä tutulta? Har vi några treåriga gymnasieelever här? Onko meillä täällä lukio-oppilaita, jotka käyvät kolmivuotista lukiota? Det är inte alltid så lätt att vara troende. Uskovaisena oleminen ei ole aina niin helppoa. Han hade säkert kunnat dra timlig fördel på många sätt, helt kortsiktigt, om han hade valt en annan väg. Hän olisi varmasti voinut saada ajallisia etuja, lyhytnäköisiä etuisuuksia, jos hän olisi valinnut toisen tien. Han till och med utsatte sig för den faran att han hamnade i lejongropen. Hän jopa antoi itsensä siihen vaaraan, että hän joutui leijonien luolaan. För att han inte kunde tillbe någon annan gud än just den Guden som vi också tillber. Kun hän ei voinut mitään muuta jumalaa rukoilla kuin sitä Jumalaa, jota mekin rukoilemme.

Daniel ville leva som troende. Daniel tahtoi elää uskovaisena. Visst, kära broder och syster, såväl yngre som äldre i dag, vill vi också vara troende. Varmaan sinä uskovainen veli ja sisar, nuorempi ja vanhempi, haluat myös elää uskovaisena. Så att när den dagen kommer för vår del, att vi ska bege oss härifrån, att vi skulle vara beredda. Niin että kun se päivä tulee meidän kohdallemme, jolloin meidän täytyy täältä lähteä, että me olisimme siihen valmiit. För visst är det så att till syvende och sist så är det bara en sak som räknas. Sillä onhan niin, että loppujen lopuksi on vain yksi asia, jolla on merkitystä. Att vi är troende. Sillä, että olemme uskovaisia.

Jag minns ifrån min egen barn och ungdom. Muistan omasta lapsuudestani ja nuoruudestani. Att det var svårt. Että oli vaikeaa. Det var väldigt, väldigt svårt ofta. Että usein oli tavattoman vaikeaa. Och om man hade skrivit en bok om mitt liv... Ja jos olisi kirjoitettu kirja minun elämästäni. Så hade, som jag känner, jag inte kunnat vara ett lika gott exempel som Daniel var. Niin en olisi, ainakin niin tunnen, voinut olla niin hyvä esimerkki kuin Daniel oli. Men trots att det var svårt. Mutta vaikka se oli vaikeaa. Trots att världen lockade så mycket. Ja vaikka maailma houkutteli niin paljon. Så har jag fått bevaras i den här tron. Niin olen varjeltunut tässä uskossa. Inte av egna krafter. Ei omin voimin. Gud har hjälpt från en dag till nästa. Jumala on auttanut päivästä toiseen. Jag har inte vågat nekas min tro. En ole rohjennut kieltää uskoani. Varför? Miksi? Jag vill komma till himlen. Tahdon päästä taivaaseen. Dit vi alla är på väg. Sinne me kaikki olemme menossa.

Den här texten började: Då träder Mikael fram, den store änglaförsten, han som beskyddar ditt folk. Det blir en tid av betryck, som aldrig förr, från det att folket föddes och in till den tiden. Men nu ska ditt folk bli räddat, alla som är skrivna i boken. Silloin nousee suuri päämies Miikael, joka sinun kansan lasten edessä seisoo, sillä surkea aika on tuleva, jonka kaltaista ei ikänä ole ollut. Sitten kuin ihmiset rupesivat olemaan hamaan tähän aikaan asti. Sillä ajalla sinun kansasi vapaahdetaan, kaikki, jotka kirjassa kirjoitetut ovat.

Bibeln talar om vid namn om två olika änglar. Raamattu puhuu mainiten nimeltä kaksi enkeliä. Dels ängeln Gabriel. Yhtäältä enkeli Gabrielin. Som var budbärare. Joka oli sanansaattaja. Minns ni honom? Muistatteko hänet? Det var han som kom med bud till Maria om att hon skulle föda Jesusbarnet. Hän, joka toi Marialle sanan, että tämä tuli synnyttämään Jeesus-lapsen. Och den andra är ängeln Mikael, som vi hörde här i vår text då. Ja toinen on enkeli Mikael, josta kuulimme tässä tekstissämme.

Ängeln Mikael, så som jag läste, är en skyddsängel. Enkeli Mikael on, kuten luin, suojelusenkeli. Den store änglaförsten och skyddsängeln. Enkelien suuri päämies ja suojelusenkeli. Det sägs om ängeln Mikael att han skulle vara det förlovade folkets särskilda skyddsängel. Ja on sanottu enkeli Mikaelista, että hän olisi luvatun kansan erityinen suojelija. Och Bibeln lovar här att Gud ska sända sin ängel Mikael till beskydd för sitt folk. Ja Raamattu lupaa tässä, että Jumala lähettää enkelinsä Mikaelin kansansa suojelemaan. Och säger också att det ska bli en svår tid. Sanoo myös, että on oleva vaikea aika. En så svår tid att det har inte varit så svårt tidigare. Jollaista ei niin vaikeaa ole aiemmin ollut.

Å andra sidan har man sagt om ängel Mikael, vars namn betyder... Toisaalta enkeli Mikaelista on sanottu, hänen nimensä tarkoittaa – I det här sammanhanget. Tässä yhteydessä. Att hans namn betyder den som är som Gud. Hänen nimensä tarkoittaa se, joka on Jumalan kaltainen. Och menar då att skulle det kunna betyda Jesus Kristus, som Gud sände hit till jorden? On sanottu, että voisiko se tarkoittaa Jeesusta Kristusta, jonka Jumala lähetti tänne maan päälle?

Jag tänker så här. Ajattelen näin. Att Gud tar väl hand om sitt folk. Että Jumala huolehtii hyvin kansastaan. Fastän tiderna är svåra. Että vaikka ajat ovat vaikeita. Så har Gud sina skyddsänglar här bland oss. Niin Jumalalla on suojelusenkelit täällä meidän joukossamme. Han skyddar oss. Hän suojelee meitä. Han har lovat ta bra hand om oss. Ja hän on luvannut huolehtia meistä hyvin.

Vet ni, kära Guds barn? Tiedättekö, rakkaat Jumalan lapset? Vi behöver inte vara rädda. Meidän ei tarvitse olla peloissamme. Bibeln lovar att Gud sänder sina änglar. Han tar väl hand om oss. Raamattu lupaa, että Jumala lähettää enkelinsä. Hän pitää meistä huolen. Och den som bara vill vara troende har Gud lovat ta väl hand om. Ja siitä, joka haluaa uskoa ja olla uskovaisena, siitä Jumala on luvannut huolehtia. Det kommer aldrig att vara så svåra tider att man inte kan vara troende. Ei koskaan tule niin vaikeita aikoja, etteikö voisi olla uskovainen. Och om så skulle bli, så har Gud lovat hämta hem oss. Ja jos niin kävisi, niin tapahtuisi, niin Jumala on luvannut hakea meidät kotiin.

Visst är det tryggt att läsa Bibeln? Onhan turvallista lukea Raamattua. Och se hur väl Gud tar hand om oss. Ja nähdä siinä Jumalan hyvä huolenpito. Hur Gud tog hand om Daniel på sin tid. Miten Jumala muisti ja huolehti Danielista hänen aikanaan? Och hur väl Gud tar också hand om oss i vår tid. Ja miten hyvin Jumala huolehtii myös meistä meidän aikanamme. Och det är ju så som vi tidigare mindes, så att ingen känner den dagen. Ja nythän on niin, kuten muistelimme, että kukaan ei siitä päivästä tiedä.

Jag minns att när jag var liten så tänkte jag att vi pratade ofta om det här, att hur svåra tider det skulle bli enligt Bibeln. Muistan, kun olin pienempi ja puhuttiin tästä, miten Raamatun mukaan tulee vaikeat ajat. Vi satt och bläddrade i Uppenbarelseboken och förstod inte mycket. Istuimme ja lehteilimme Ilmestyskirjaa. Emme paljon ymmärtäneet. Och jag förstår inte så mycket i dag heller när jag bläddrar i den boken. Ja en ymmärrä tänäänkään paljoa, kun sitä lehteilen. Men det känns som att det kunde bli svåra tider. Mutta vaikuttaa siltä, että vaikeita aikoja saattaa tulla.

Men jag tänker så här. Mutta ajattelen näin. Att den tid vi nu lever i. Tämä aika, jota me nyt elämme. Och att vi rent mänskligt ibland tänker att tiderna skulle vara svåra på något synbart sätt. Niin inhimillisesti ajatellen, jos ajatellaan, että aika olisi vaikea jollakin tietyllä tavalla. Krig och kanske förföljelse av troende. Että olisi sotaa ja uskovaisten vainoa. Precis som det har varit under tidernas gång. Sellaista, joka on aikojen saatossa tapahtunut. Men det behöver nog inte vara riktigt så. Näin ei välttämättä tarvitse olla. Det kan vara så. Voisi olla niin.

Men den tid vi nu lever i. Mutta se aika, jota me nyt elämme. Med människans frigörelse. Ihmisen vapaus ja vapautumispyrkimykset. Där människan är så egoistisk och självisk. Jolloin ihminen on niin itsekäs ja egoistinen. Och människor, de kommer allt längre bort ifrån Gud. Jolloin ihmiset loitontuvat ja ajautuvat aina kauemmaksi Jumalasta. Och det som är skrivet i Guds ord ifrågasätter man så mycket. Ja Jumalan sanaa ja sitä, mitä siihen on kirjoitettu, asetetaan niin suuressa määrin kyseenalaiseksi. Kan det verkligen vara att någon kan tro sådär gammalmodigt? Voiko tosiaan joku uskoa noin vanhanaikaisesti? Det är ju inte ens förnuftigt att tro och tänka så som ni gör. Eihän ole edes järkevää ajatella ja uskoa, kuten te teette.

Eller den tid som vi lever i, där synden kommer så nära. Tai tämä aika, jossa elämme, jolloin synti tulee niin lähelle. Med internet och musiken som finns överallt. Internetin ja sen musiikin myötä, jota joka paikassa on. Och många andra saker. Ja monia muita asioita. Det är en svår tid för mig. Tämä on minulle vaikea aika. Kanske det är så att den yttersta tiden är precis som den tid vi lever i nu. Ehkä on niin, että viimeinen aika on juuri sellainen aika, jota me nyt elämme. Det är den svåra tiden. Ja sellainen on se vaikea aika.

Men Guds folk har alltid väntat på Jesu andra tillkommelse. Mutta Jumalan kansa on aina odottanut Jeesuksen toista tulemista. Redan under den tidiga församlingens tid i Jerusalem. Jo Jerusalemin alkuseurakunnan aikana. Så sålde de troende allt vad de ägde. Uskovaiset myivät kaiken, minkä he omistivat. Och tjänade Gud. Ja palvelivat Jumalaa. Och väntade på att Jesus skulle komma. Ja odottivat Jeesuksen tulemista.

Jag satt och bläddrade i Martin Luthers huspostilla. Istuin ja katselin Martti Lutherin huonepostillaa. Och där han förklarar det bibelstället där Jesus talar om den yttersta tiden. Jossa hän selittää sitä raamatunkohtaa, jossa Jeesus puhuu viimeisestä ajasta. I Matteus evangeliet, tjugofemte kapiteln. Matteuksen evankeliumin luvussa kaksikymmentäviisi. Och han börjar med att säga att vi lever i den yttersta tiden. Ja hän aloittaa sanomalla: "Me elämme viimeistä aikaa." Redan på femtonhundratalet var den yttersta tiden här. 1500-luvulla viimeinen aika oli käsillä. Guds folk har alltid väntat på att Jesus ska komma den andra gången. Jumalan kansa on aina odottanut Jeesuksen toista tulemista.

Men det viktigaste för oss, det är att vi vakar. Mutta meille tärkeintä on valvominen. Och så står det här att, men nu ska ditt folk bli räddat. Alla som är skrivna i boken. Ja sitten tässä sanotaan: "Sillä ajalla sinun kansasi vapaahdetaan kaikki, jotka kirjassa kirjoitetut ovat." Många av dem som sover i mullen ska vakna, några till evigt liv, andra till skam och evig fasa. Ja monta, jotka maan tomussa makaavat, heräävät muutamat iankaikkiseen elämään ja muutamat iankaikkiseen pilkkaan ja häpeään. Alla som är skrivna i boken ska bli räddade. Kaikki, jotka kirjassa kirjoitetut ovat, ne vapaahdetaan.

Här i Uppenbarelsebokens tredje kapitel berättas om församlingsängeln i Sardes. Täällä Ilmestyskirjan kolmannessa luvussa puhutaan Sardeen seurakunnan enkelistä. Och det står så i det första kapitlet, första versen: Jag känner dina gärningar. Ja kolmannen luvun ensimmäisessä jakeessa sanotaan: "Minä tiedän sinun tekosi." Det heter om dig att du lever, men du är död. Sillä sinulla on nimi, että elät, ja olet kuollut.

Församlingsängeln, alltså predikanten i Sardes. Sardeen seurakunnan enkeli, saarnaaja. Det heter om honom att han lever, men är död. Hänellä oli nimi, mutta hän oli kuollut. Det räckte inte för honom att han kallade sig för troende. Ei riittänyt, että hän sanoi itseään uskovaiseksi. Eller att många höll honom för troende för att han gick med de troende. Tai että monet pitivät häntä uskovaisena, koska hän oli uskovaisten joukossa. För det Jesus ber Johannes skriva till honom är att det står att du lever, men du är död. Sillä Jeesus käskee Johanneksen kirjoittaa, että sinulla on nimi, mutta olet kuollut.

Visst är det viktigt att vi vakar i tron? Eikö ole tärkeää, että valvomme uskossamme? Att vi kämpar för att hålla ett gott samvete. Ja kilvoittelemme hyvän omantunnon kantajina. Och att vi lägger bort synden när den fastnar. Ja että otamme pois synnin silloin, kun synti tarttuu. Att vi bara vill vara troende. Ja että vain tahdomme olla uskovaisia. Då har Gud lovat ta väl hand om oss. Silloin Jumala on luvannut myös huolehtia meistä.

Jag minns för många år sedan när jag var på resa. Muistan vuosien takaa, kun olin matkalla. Tillsammans med en annan god troende vän. Yhdessä erään toisen hyvän uskovaisen ystävän kanssa. Och vi skulle ut och äta med en person som tidigare hade varit troende. Ja lähdimme syömään erään aiemmin uskovaisena olleen henkilön kanssa. Och trots att den här personen vet att vi inte dricker sprit eller vin. Ja vaikka tämä henkilö tiesi, että emme juo viinaa emmekä viiniä. Så ville han att vi skulle pröva, vi skulle dricka där. Niin hän tahtoi, että kokeilisimme ja maistaisimme. Och jag sa till honom att nej, men vi är troende, vi dricker inte sprit. Ja kun minä sanoin, että me olemme uskovaisia, emme me juo viinaa. Då sa han att nej, men ni är så långt borta, ingen ser ju vad ni gör här borta. Niin hän sanoi, että te olette nyt niin kaukana, etteihän tätä kukaan näe. Din plats i himlen går inte bort om du dricker det här. Ei se vie sinun taivasosuuttasi, jos sinä juot tämän.

Jag var tvungen att säga till honom att det gör den. Minun oli sanottava hänelle, että kyllä, se siinä menee, jos minä teen sen. Om jag öppenbart bryter mot Guds vilja, jag syndar öppenbart. Jos minä tieten tahtoen rikon Jumalan tahdon ja teen syntiä julkisesti. Så kan jag inte heller vara troende. Niin enhän minä voi olla myöskään uskovainen. Visst är det en helt annan sak att man faller i synd? On aivan toinen asia langeta syntiin. Gud hjälper oss tillbaka. Jumala auttaa meidät takaisin. Bara vi vill lägga bort synden. Kunhan vain tahdomme panna synnin pois. Men vi kan inte leva i synd. Mutta emme voi elää synnissä.

Gud ser oss vart vi än befinner oss. Jumala näkee meidät, missä me olemmekin. Och Gud känner oss vid namn. Ja Jumala tuntee meidät nimeltä. Han känner både dig och mig. Hän tuntee sekä sinut että minut. Han vet vad du heter. Hän tietää sinun nimesi. Han vet och känner dina bekymmer. Ja hän tietää sinun ongelmasi ja murheesi. Och vill man bara vara troende så har Gud lovat ta hand om oss. Ja kunhan vain tahdomme olla uskovaisia, niin Jumala on luvannut pitää meistä huolen.

Det stod att boken där namnen finns skulle öppnas på den yttersta dagen. Ja sanottiin, että kirja, joihin nimet oli kirjoitetut, avattiin viimeisenä päivänä. Och det står så här i tredje kapitlet i Uppenbarelseboken, i den femte versen. Ja Ilmestyskirjan kolmannen luvun viidennessä jakeessa sanotaan: Den som segrar skall alltså kläs i vita kläder och jag ska inte stryka hans namn ur livets bok. Joka voittaa, se pitää valkeilla vaatteilla puettaman ja en minä pyyhi hänen nimeänsä elämän kirjasta. Och jag ska kännas vid hans namn inför min Fader och inför hans änglar. Ja minä tahdon tunnustaa hänen nimensä minun Isäni edessä ja hänen enkeliensä edessä.

Genom att vaka så har vi vårt namn i livets bok. Kun valvomme, niin meidän nimemme on elämän kirjassa. Och vi kommer att vakna. Vi kommer att vakna till ett evigt liv, liksom det står här. Ja heräämme iankaikkiseen elämään, niin kuin tässä sanotaan. Och det är ju himlen dit vi strävar. Ja me olemme matkalla taivaaseen. Och det vill vi alla. Sinnehän kaikki tahdomme.

Och så står det här i sista versen i vår text. Ja täällä tekstimme viimeisessä jakeessa sanotaan: De som nått insikt ska lysa som det ljusa himlavalvet. De som fört många till rättfärdighet ska stråla som stjärnorna, alltid och evigt. Mutta opettajat paistavat niin kuin taivaan kirkkaus ja jotka monta opettavat vanhurskauteen, niin kuin tähdet alati ja iankaikkisesti.

Du käre förälder, mor och far som är här i dag. Sinä rakas vanhempi, isä ja äiti. Tröttas inte ut i din strävan. Älä uuvu kilvoituksessasi. Behåll din tro. Vaan pidä usko. Ta med barnen till mötet. Ota mukaasi lapset seuroihin. Ta med dem till söndagsskola och bibelklassen. Ja vie heidät pyhäkouluun ja raamattuluokkaan. Det lönar sig. Se kannattaa. Det finns de som har barn som har förnekat sin tro. On niitä, joilla on lapsia, jotka ovat kieltäneet uskon. Det finns de som har andra, det har vi alla, andra nära och kära som inte är troende. Ja muita, joilla on sellaisia, joilla on muita läheisiä, jotka eivät ole uskovaisia. Det kan ibland vara svårt att påminna dem om vad som är viktigast i livet. Voi olla vaikea muistuttaa heitä elämän tärkeimmästä asiasta. Men genom vårt liv och vårt sätt att vara, så påminner vi dem. Mutta elämällämme ja elämisemme tavalla me muistutamme kuitenkin heitä.

Låt oss kämpa för att hålla ett gott samvete. Kilvoitelkaamme hyvän omantunnon kantajina. Låt oss när vi får tillfälle, tala om tron för dem som är otroende. Ja puhukaamme, kun tilaisuus tulee, uskonasiasta epäuskoisille. För den finska, det står så att den som fått insikt ska lysa som det ljusa himlavalvet. Ja tuossa kun sanotaan, että opettajat paistavat niin kuin taivaan kirkkaus. Den finska översättningen talar om lärarna. Tämä suomalainen käännös puhuu opettajista. Att, ibland får vi i den här världen känna skam och förföljelse? Voi tosin olla, että tässä maailmassa saamme tuntea häpeää ja vainoa. Men en dag kommer vi att lysa som stjärnorna. Mutta kerran me loistamme, paistamme kuin taivaan kirkkaus. Och människor säger: "Är det dem där som är de rätta troendena?" Ja ihmiset sanovat: "Nuoko ovat ne oikeat uskovaiset?" Att jag inte lyssnade. Että minä en kuunnellut. Men den dagen är det för sent att göra bättring. Silloin on jo liian myöhäistä tehdä parannus.

För den skull uppmanar Bibeln: När du hör Guds ord, gör bättring. Siksi Raamattu kehottaa, kun kuulet hänen äänensä, tee parannus. Och det är så enkelt. Ja se on niin yksinkertaista. Att när man bara vill tro sina synder förlåtna. Että kun vaan tahtoo uskoa syntinsä anteeksi. Så kan man få dem förlåtna. Niin ne saa anteeksi. Genom syndernas förlåtelses predikan. Syntien anteeksiantamuksen saarnan kautta. I Jesu namn och blod, alla synder är förlåtna. Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit ovat anteeksi.

Och jag vill säga till er kära bröder och systrar. Ja tahdon sanoa teille rakkaat veljet ja sisaret. Det är tryggt att vara troende. On turvallista olla uskomassa. Vi behöver aldrig vara rädda. Meidän ei tarvitse koskaan pelätä. Gud har lovat ta så väl hand om oss. Jumala on luvannut pitää meistä huolen. Om synden har fastnat, så får vi lägga bort den. Jos synti on tarttunut, me saamme panna synnin pois. Så också i denna stund. Myös tällä hetkellä. Jag vill säga: Tro alla synder förlåtna i Jesu namn och blod. Tahdon sanoa: usko kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Jesu namn och blod, alla synder är förlåtna. Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit ovat anteeksi.

Det är inte så lätt att se alla här framifrån. Täältä edestä ei niin helposti näe kaikkia. Om det finns någon som jag inte såg. Ja jos olisi joku, jota en nähnyt. Eller om det finns någon här som känner att jag skulle så gärna vilja tro mina synder förlåtna, jag också. Tai jos täällä olisi joku, joka ajattelisi, että minä tahtoisin myös uskoa syntini anteeksi. Du behöver inte ens lyfta din hand. Ei tarvitse nostaa kättään. Utan du får tro här och nu. Vaan saat uskoa tässä ja nyt. Även dina synder är förlåtna i Jesu namn och blod. Myös sinun syntisi ovat anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

När vi tror såhär, kan vi lugnt vänta på den yttersta dagen. Ja kun uskomme näin, me voimme odottaa viimeistä päivää levollisin mielin. Oavsett när den kommer. Tulipa se sitten milloin tahansa. Och vi får komma till himlen. Ja pääsemme taivaaseen. I Jesu namn. Amen. Jeesuksen nimeen. Aamen!