Googlen valitsema mainos:
← Takaisin

Seurapuhe Jyväskylän RY:llä 09.01.2019 19.04

Puhuja: Jouko Haapsaari

Paikka: Rauhanyhdistys Jyväskylä

Vuosi: 2019

Raamatunkohta: 2 Moses 3:1-14

Avainsana: usko armo kuuliaisuus pelastus parannus rukous Jumalan johdatus jumalallinen johdatus pyhä pelko Jumalan nimi


Kuuntele
Tämä saarna on litteroitu automaattisesti tekoälyn avulla. Voit korjata selviä virheitä muokkaamalla tekstiä lause kerrallaan.
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen, Aamen. Rakkaat veljet ja sisaret, ennen kuin alamme seuranpitoon, minä tuon ilolla teille terveisiä valtameren toiselta puolelta. Siellä Amerikassa on siion, jota aika usein kuvaa tunnusluku kymmenesosa väkimäärän ja puhujien määrän ja monen muun tunnusluvun suhteen. Siellä on kymmenesosa siitä, mitä Suomessa.

Kun puhumme Amerikasta, niin puhumme itse asiassa kahdesta maasta: Pohjois-Amerikan Yhdysvalloista ja Kanadasta. Kun Yhdysvallat on jo maa-alaltaan ja väkiluvultaan viisikymmentä Suomea, ja sitten siihen pannaan Kanada päälle, niin me olemme siellä Pisarameressä. Siellä ei uskovaisten pelätä kuin aivan muutamalla paikkakunnalla, jossa on enempi uskovaisia. Amerikka on kirkkojen maa, siellä on paljon erilaisia kirkkoja, kirkkokuntia. Siellähän on valtio ja kirkko sillä tavalla erillään, ei uskonnon vastaisuuden vuoksi, vaan jos tutkitte Amerikan historiaa, niin sieltä löytyy perusteet siihen.

Siellä on kristillisyys järjestäytynyt omaksi kirkokseen. Sen takia, jos joku ihmettelee, miten maallikko voi olla siellä pappina, niin tästä se johtuu. Siellä valtiovalta on antanut oikeuden kunkin uskonnollisen yhdyskunnan järjestäytyä tarpeelliseksi ja sopivaksi katsomallaan tavalla. Tietenkinhän se oli minulle järkytys ja hämmästys, kun siitä on nyt kaksitoista vuotta aikaa, kun minua pyydettiin harkitsemaan muuttoa, niin se tuntui aivan mahdottomalta, mutta se on yksitoista pilkku viisi vuotta siellä asuttu. Siellä on meidän koti, siellä on meidän kotisiioni ja kallis Herran seurakunta yhtä kallis kuin Suomessakin.

Siellä uskotaan samalla tavalla, ja kun minä sinne muutin, niin ei minun tarvinnut sanoja vaihtaa eikä muuttaa. Ei sillä sanottu, että nuo painotukset ei oikein tähän kulttuuriin istu. Siellä on ollut aivan hyvä olla nämä vuodet. Joku on kysynyt, että aiotteko te tulla Suomeen, niin minä en tiedä. Jumala on minut sinne vienyt minua sitä suunnittelematta, ja minä en osaa suunnitella eteenkään päin.

Jumala johtokoon niin kuin hän hyväksi näkee. Uskovaiset sieltä lähettävät paljon terveisiä. Suomen ja Amerikan ja Ruotsin yhteys on erittäin tärkeä siellä. Opistotyö on suuri asia, yli viisisataa amerikkalaista nuorta on jo käynyt talven opistossa. Asun vuoden Suomessa ja puhuvat osa aika hyvääkin Suomea.

Lähetystyötä tehdään koko ajan. Yksi puhuja Suomesta, toinen puhuja Amerikasta menee, ja kun ne 10–12 päivää pelkäävät ja saarnaavat tuolla lähetysmaissa, niin ne tulevat hyvin tutuiksi keskenään. Lähetystyö, tämä puhujien vaihtohan on vanhaa perua ja täältä käy Amerikassa kolme puhujaa vuodessa ja sieltä samoin täällä kolme puhujaa vuodessa. Se on pääsääntö. Yhteistyö tehdään julkaisutyössä, leirityössä, nuorisotyössä, koti- ja perhetyössä, rippikoulutyössä jne.

Se yhteistyön määrä on aivan hämmästyttävän laajaa. Yhteydet ovat kiinteät, luottamukselliset ja hyvät. Hymeliöt ja sisaret sieltä lähettävät terveisensä. Semmoisetkin, jotka eivät tunne yhtään suomalaista uskovaista. Ne olivat aika liikuttuneita, kun ne tiesivät, että olemme lähössä, kun ne ottivat yhteyttä ja ne sanoivat, että vie uskovaisille terveiset.

Ei me tunneta sieltä ketään, mutta sanovat uskovaisille meidän terveiset. Olkaa hyvä ja ottakaa näistä terveisistä oman osan ja lankaa sydämeen. Käymme seura aluksi kiitokseen ja rukoukseen.

Vanhuskas Jumala, rakas Taivaan Isä. Me kiitämme sinua sinun hyvästä varjeluksestasi ja siunauksestasi, jota olemme elämämme aikana saaneet niin monin eri muodoin, että emme niistä ymmärrä kuin pienen osan.

Rakas Isä, me kiitämme sinua sanastasi, jota saamme lukea ja oppia. Sinä hyvin tiedät meidän heikkoutemme ja ymmärryksemme vähäisyyden. Sen takia me nöyrästi pyydämme, että sinä Henkkesi kautta meitä palvelisit. Rakas Jumala, avaa korvamme kuuntelemaan ja sydämemme uskomaan. Näitä kaikkia me pyydämme sinun rakkaan poikasi Herran Jeesuksen nimeen.

Kun tiedämme, että se, mitä hänen nimessään pyydämme, sinä sen kuulet ja annat. Aamen.

Ajattelin koittaa lukea toisen Mooseksen kirjan kolmannen luvun alusta, kun Jumala kutsui Moosesta. Kuulemme sanat Jeesuksen nimeen. Mooses paimensi apensa Jetron, mediaanilaisen papin lampaita.

Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren Horevin juurelle. Siellä hänelle ilmestyi Herran enkeli tulen liekissä, joka nousi orjantappurapensaasta. Mooses huomasi, ettei tuli kuluttanut pensasta, vaikka se oli liekeissä. Silloin hän ajatteli: Mennäänpä katsomaan tuota ihmettä, minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?

Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan, hän huusi pensaasta: "Mooses, Mooses."

Mooses vastasi: "Tässä olen."

Herra sanoi: "Älä tule lähemmäksi. Riisukengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä."

Herra sanoi vielä: "Minä olen sinun isäsi Jumala, Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala."

Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.

Herra sanoi: "Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta. Minä tiedän kyllä heidän hätänsä. Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara, ja tulvii maitoa ja hunajaa. Maahan, jossa nyt asuvat kanalaiset, heettiläiset, amorilaiset, perissiläiset, himviläiset ja jepussilaiset. Israilaisten hätähuuto on nyt kantautunut minun korviini, ja olen nähnyt, kuinka kovasti egyptiläiset heitä sortavat."

"Mene siis: Minä lähetän sinut Vaaron luo. Sinun on vietävä minun kansani, israelilaiset, pois Egyptistä."

Mutta Mooses sanoo Jumalalle: "Mikä minä olen menemään Vaaron luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä?"

Jumala sanoi: "Minä olen sinun kanssasi ja annan sinulle merkin siitä, että minä olen lähettänyt sinut. Kun olet vienyt kansani pois Egyptistä, te saatte palvella Jumalaa tämän vuoren juurella."

Mooses sanoo Jumalalle: "Kun minä menen israelilaisten luo ja sanon heille, että heidän isiensä Jumala on lähettänyt minut heidän luokseen, he kysyvät minulta: 'Mikä on hänen nimensä?' Mitä minä heille silloin sanon?"

Jumala sanoi Moosekselle: "Minä olen se, joka olen."

Hän sanoi vielä: "Näin sinun tulee sanoa israelilaisille: 'Minä olen, olen lähettänyt minut teidän luoksenne.'" Aamen.

Mooses oli kahdeksankymmenen vuoden ikäinen. Hän oli käynyt sekä yliopiston että ammattikoulun. Yliopisto oli neljäkymmentä ensimmäistä vuotta, Vaara on hovissa. Vaara on tyttären poikana. Siellä hän, niin kuin Stefanu siinä puheessaan ennen kuin hänet kivitettiin, sanoi, että hänet opetettiin kaikessa egyptiläisten viisaudessa.

Kyllä egyptiläiset viisaita olivatkin. Se maa oli sen ajan suurvalta. Muistan vieläkin, miltä tuntui, kun ensimmäisen kerran bussin ikkunasta näin Keopsin pyramidin muutaman kilometrin päästä. Tuntuu käsittämättömältä, että semmoinen vuori on ihmisten rakentama pyramidi.

Kun olette tutkineet egyptiläisten uskontoa ja viisautta ja rakennustiedettä ja taidetta ja kaikkea, mitä he tekivät, niin kyllä se on käsittämätöntä, että niin kauan sitten on kyetty rakentamaan sellaista, jota eivät kai vieläkään oikein tutkijat, arkkitehdit ja insinöörit ole pystyneet ratkaisemaan, että miten sekin pyramidi on rakennettu.

Kyllä siellä tuntee semmoisen ikuisuuden kosketuksen, kun ajattelee, että tässä on vuosituhansia sitten ihmiset kulkeneet ja tämän rakennuksen rakentaneet ja paljon muuta. Kyllähän me Raamatustakin näemme, kuinka suuri oli heidän mahtinsa ja valtansa.

Abrahamille jo Jumala ilmoitti tämän etukäteen ja antoi semmoisen pyöreän ajankin, kuinka monta sataa vuotta siellä israelilaiset ovat orjina. Ja sitten vielä ennen kuin tätä auki rupeamme katsomaan, niin minusta sekin on ihmeellinen asia, että kuinka Jumala oli jo, no, ennen kuin maailma alkoi, niin se alkoi yhdestä ihmisparista. Oli Aatami ja Eeva.

Sitten heille syntyi lapsia ja niin edelleen. Sitten kun Jumala hävitti vedenpaisumuksella jumalattoman maailman, niin kylläpä kutistui jälleen ihmiskunta vähäksi. Oli yksi perhe enää jäljellä: isä, äiti, kolme poikaa ja heidän kolme vaimoaan, kahdeksan ihmistä. Ihmiskunta kutistui niin pieneksi ja Jumalan valtakunta kutistui niin pieneksi.

Sitten kun Joosef joutui Egyptiin, niin jälleen Jumalan kansa kutistui aivan pieneksi. Yksi perhe. Jaakobin perhe muutti Egyptiin. Kun he lähtivät, niin sinne jäi muut saman kansan jäsenet asumaan tähän maahan, joka nyt sitten tunnetaan luvuttuna maana tai Israelina. Eihän se maa jäänyt tyhjäksi, sieltä päätti vain yksi perhe.

Jaakob, joka sai Jumalalta nimen Israel, joka on nyt tämän kansan nimi, joka siellä asuu. Nyt tämä Jaakobin perhe, seitsemänkymmentä sielua, seitsemänkymmentä henkeä, muutti Egyptiin. Jumalan valtakunnassa on aina ymmärretty, että Jumala antaa lapset ja Jumalan luomistyöhön on uskallettu puuttua Jumalan pelon vuoksi, niin perheet ovat olleet suuria. Niin ne olivat sielläkin ja kansa kasvoi. Siitä yhdestä perheestä tuli neljäsataa vuoden reilun aikana niin suuri kansa, että kun Mooses laski sen kansan ensimmäisen kerran siellä erämaataipaleella, asekuntoisia, siis yli 18-vuotiaita miehiä, oli yli kuusisataa nolla.

Mooses oli yliopistossa siellä Egyptissä. Hän oppi teoreettisen, sai teoreettisen koulutuksen tulevaan tehtävään. Jumala tiesi Mooseksen jo pienestä. Tietysti Jumala tietää kaiken. Jumala tietää sinun elämäsi alusta loppuun saakka.

Psalmista sanotaan, että ennen kuin ensimmäinenkään päivä elämästä on kulunut, Jumalan kirjassa on kirjoitettu kaikki päivät. Eikö ole turvallista ajatella, että Jumala tietää, mitä minun elämässäni tapahtuu? Se tarkoittaa ymmärtääkseni myöskin sitä, että kun Jumala luo ihmisen, hän tietää minkälaiset elämänvaiheet sillä ihmisellä tulee olemaan. Sitten kun Jumala antaa puolison, saa muuten viisasta pyytää Jumalalta, hyvin nöyrästi pyytää, että Jumala johdattaisi puolison minun elämääni eikä niin, että minä hommaan. Siinä kyllä lyö kirveensä kiveen, kun rupeaa puolisoa hommaamaan. Mutta rukoilla kannattaa hyvästikin ja monestikin, että Jumala johdattaisi, mistä me tietäisimme, minkälainen puoliso on minulle sopiva. Koen minä tiedän, minkälainen elämä herra tulee olemaan.

Yksi veli sanoi kyllä hyvin puolisosta, että hän sitä mietti ja rukoili ja mietti, että minkälaisen äidin minä haluan lapsilleni. Siinä on nuoret miehet teille hyvä miettimisen paikka: minkälaisen äidin haluat tuleville lapsillesi? Jos sitä mietit, niin se on hyvä lähtökohta. Minä puhun kokemuksesta. Sitten Mooses kävi ammattikoulua.

Hän joutui lähtemään Jumalan johdatuksen vuoksi Egyptistä karkuun. Hän tuli tänne Midianin maalle ja pääsi sen Jettro-nimisen miehen, midianilaisten papin, perheeseen, turvaan. Sieltä hän sai myös puolison. Nyt oli toiset neljäkymmentä vuotta kuluneet. Hän oli paimentanut lampaita. Tämä korkeasti oppinut vaaraon tyttären poika oli lammaspaimenena toiminut neljäkymmentä vuotta.

Siinä erämaassa, jossa hän tuli kolmannen 40-vuotisen taipaleen johdattamaan kansaa. Jumala valmisti palvelijansa, työntekijänsä, niin täydellisesti kuin vain Jumala voi. Sekin on ihmeellinen asia tuo Jumalan kuljetus. Kyllä minä olen sitä omassa elämässäkin ajatellut. Kun minä olin lukiossa, niin minä vihasin englannin kieltä.

Minä olin aivan aasi siinä hommassa. Olen varmaan huonoin koko luokassa. Olisin synniksi sen saarn, mutta ei siihen Raamattua ollut. Ja minä ajattelin, kun minä tästä perille pääsen ikäpäivänä, ja nyt minä teen sillä kielellä työtä. Minä asun siinä maassa, jossa puhutaan englantia ja minun seurakunnastani ei suomea puhu kourallinen.

Englanniksi siellä sitä työtä tehdään. Jumala rupesi minua valmistamaan heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen tähän työhön. Englannista tuli minun lempiharrastus. Siinäkin suhteessa sanoisin, että täällä on paljon nuoria, että antakaa Jumalan johdattaa. Olkaa kuuliaiset ja antakaa Jumalan johdattaa ja pyytäkää, että Jumala johdattaa.

Oletko koskaan ajatellut, että mitä tapahtuu, jos Jumalan tahto tapahtuu sinun elämässä? Sinä pääset taivaaseen, Jumala tahtoo, että pääset taivaaseen. Eikö se ole aika viisas rukous rukoilla, että Jumalan tahto tapahtuisi minun elämässä, koska silloin pääsee taivaaseen. Ja muutenkin Jumalan tahto on aivan ylivertainen siihen, mitä me suunnittelemme. On suurta viisautta pyytää, että Jumala johdattaisi.

Hän osaa sen paljon paremmin. Nimittäin mehän emme edes tai minä sanon näin päin, että Jumala tietää, mitä on kulman takana. Me emme edes tiedä, että se on kulma vastassa. Me emme mene nenänpätkää pidemmälle. Kuka on tahtonut sinun seuraavan sydämenlyöntisi?

Ei kukaan. Elämässä voi tapahtua aivan mitä vain, emme me sitä voi ennakoida ja ennustaa, mutta Jumala tietää. On hyvää ja turvallista ajatella, että Jumala valmistaa siihen ja Jumala johdattaa kaiken parhain päin niille, jotka Häneen turvaavat. Jos panet turvasi Jumalaan, et pety ikinä. Jumalan majesteetti ei kestä sitä, että hän huonosti hoitaisi sen lapsen asiaa, joka panee elämänsä hänen käsiinsä.

No niin. Mooses oli 80-vuotias, oli saanut koulutuksen Faaraon hovissa ja nyt käytännön työssä toiset neljäkymmentä Jumalan aikaa. Se on ihmeellinen asia, tämä Jumalan aika. Kun me rukoilemme Jumalalta jotakin, meillä Jumalalla on kolmenlaista vastausta ainakin. Jumala voi vastata kyllä siihen meidän pyyntöömme.

Jumala voi vastata ei, mutta hän voi myös vastata myöhemmin. Ja me kärsimättömät ihmiset monesti luulemme, kun Jumala sanoo, että myöhemmin, että hän sanoi, että ei. Jos Jumala sanoo myöhemmin, niin se tarkoittaa sitä, että sitten kun on Jumalan aika, niin se asia tapahtuu. Ja nyt kansa oli ollut neljäsataa vuotta Egyptissä vai se taisi olla se tarkka luku, joka näin sanotaan neljäsataakolmekymmentä vuotta, kuitenkin noin pyöreäluvuin, satoja vuosia. Siellä oli aluksi ollut hyvä olla silloin, kun Joosef oli siellä, Faarao ymmärsi, että Jumala pelasti koko kansan Joosefin vuoksi.

Sekin on mielenkiintoinen asia, että jos Joosef ei olisi tullut Egyptiin ja siellä olisi ollut neljä vuoden viljavuotta ja neljä vuoden nälkävuotta, niin se maa olisi kärsinyt hirvittävästi. Viljelyvuodet, hyvät vuodet, silloin olisi kansa pulskistunut, mutta ei olisi ymmärretty säästää tulevaisuuden varalle. Sitten kun katovuodet iskevät, niin ainakaan seitsemän katovuotta peräkkäin. Se on kamala juttu. Se Faarao ymmärsi, että tuon miehen vuoksi meillä on näin hyvin asiat.

Eli Jumala pelasti Egyptin uskovaisten Joosefin vuoksi ja sitten kun tuli aika, Jumala käytännössä tuhosi Egyptin uskovaisten vuoksi. Tai oikeastaan ehkä olen väärin sanoa, että uskovaisten vuoksi tuhosi, mutta uskovaiset olivat siinä tilanteessa hyvin keskeinen osa. Jumala omien tarkoitusperiensä vuoksi sen Egyptin tuhosi. Se kuulostaa vähän niin kuin menisi uskovaisten syyksi sen, ei se uskovaisten syy ollut. Jumalan tiet ovat tutkimattomat ja ihmeelliset, ja nyt oli tullut aika.

Jumala sanoi, että olen kuullut heidän valituksensa ja rukouksensa. Jumala kuulee meidän rukouksemme, älä ikinä epäile, että kuuleeko Jumala. Minä kerran kysyin eräältä, että oletko sinä rukoillut Jumalaa, kun pyysin esirukouksia. Tämä ihminen sanoi, että olen minä rukoillut. Minä kysyin, että kuuleeko Jumala sinun rukouksesi.

Hän sanoi, että kyllä kuulee. Sitten minä vielä jostakin syystä kysyin ja olen siitä kiitollinen. Minä kysyin, että vastaako Jumala sinun rukouksiisi. Tämä uskonnonopettaja lapsi sanoi minulle, että Jumala aina heti vastaa rauhalla minun rukouksiini. Ja minä ajattelin, että olipa hyvä, että älysin kysyä.

Siis Jumala aina heti Rauhala vastaa minun rukouksiini. Niin se tekeekin. Kun me rukoilemme Jumalaa uskossa, niin Jumalan Rauhala vastaa. Oletteko pannut merkille? Se asia on.

Kyllähän Jumala sen tiesi meidän tarpeemme ennen kuin me rukoilemmekaan. Ei ne rukoukset ole Jumalaa varten, vaan meitä varten. Mutta Jumalan Rauhala vastaa, että nyt se asia on tullut hänen tietoonsa. Jumala kuulee omiensa rukoukset, hiljaisetkin, aivan kuin sanattomatkin huokaukset. Jumala tietää, mitä me tarvitsemme.

Ja nyt Mooses näki ihmeellisen näyn. Siellä oli orjantappurapensas, joka oli tulessa. Se ei ollut vielä se ihmeellinen näky, mutta se ihmeellinen näky oli siinä, että se pensas paloi ja paloi eikä muuttunut tuhoksi. Täällä maailmassa on kaksi tulta. Tuli on voiman lähde, voiman ja lämmön lähde.

Täällä maailmassa palaa kaksi tulta, viha ja rakkaus. Molemmat ovat lämmönlähteitä, molemmat ovat energianlähteitä. Me olemme nähneet ja todenneet, kuinka valtava voimanlähde on viha. Kuinka vihan tai kateuden tai katkeruuden tai jonkun tämänsukuisen asian vuoksi ollaan valmiit tekemään paljon työtä. Se on kuin tuli.

Sitten olemme todenneet, kuinka rakkaus myöskin on voimanlähde. Rakkaus ei koskaan väsy, sanoo Raamattu. Mutta niillä on yksi merkittävä ero näillä kahdella tulella. Liha polttaa tuhkaksi. Se kuluttaa sen ihmisen, joka on vihainen, joka on katkera.

Se syö sisältäpäin sen ihmisen. Se polttaa tuhkaksi. Ontoksi, kovaksi, tunteettomaksi, kylmäksi. Mutta rakkaus, se vain palaa ja palaa ja palaa. Rakkaus ei koskaan väsy.

Nimittäin se tuli on taivaasta ja tämä toinen tuli on maasta. Nyt Mooses näki Jumalan tuleen, sen rakkauden tuleen. Ja Mooses meni katsomaan sitä ihmettä ja Jumala puhutteli Moosesta. Ensinnäkin siihen piti valmistautua. Jumalan kohtaamiseen piti valmistautua ottamalla kengät pois jalasta.

Se paikka oli pyhä. Pyhä on erotettu, erilainen. Se pyhä tarkoittaa sitä, että se on erotettu. Se on erilainen kuin muut. Pyhäpäivä on erilainen päivä kuin arkipäivät.

Pyhäpäivänä ei tehdä työtä, arkipäivänä tehdään työtä. Jumala sanoo uskoa sen, olkaa te pyhät. Eli erottakaa itsenne maailmasta. Miten erotetaan itsensä maailmasta? Täällä maailmassa koitetaan monenlaisia keinoja siihen.

On semmoisia uskonnollisia yhdyskuntia, joissa pukeudutaan jollakin määrätyllä tavalla. Se erottaa maailmasta. Minä sanoisin, että me emme elä jossakin uskonnollisessa museossa. Me elämme tässä ajassa ja tässä päivässä. Jos ajattelemme jotakin yhdyskuntaa, siellä Amerikassakin on monenlaisia, yksi yhdyskunta pukeutuu suurin piirtein 1850-luvun vaatteisiin.

No, mitä pyhää on 1850-luvun vaatteissa? Nehän ovat olleet aivan muotia silloin, kun ne ovat ensimmäisen kerran tulleet. Nämä ovat olleet aivan terävintä kärkeä siinä muodissa. Minä en ymmärrä, miksi joku tämmöinen johonkin vuosilukuun kiinni jääminen edustaisi tämmöistä pyhyyttä. Tietenkin on eri asia se, että me pukeudumme siveästi.

Yksi sisar tuolla meillä päin keskustelussa sanoi, että tyttöjenkin pitäisi pukeutua sillä tavalla, että pojatkin pääsevät taivaaseen. Että ei saa pukeutua niin rumasti, siveettömästi, niin paljastavasti, että pojat joutuvat syntiin. Se on minusta kauniisti sanottu ja ajateltu. Siinä on Jumalan hengen opetus. Ja niin, se nyt Mooses Jumalan valmistamana nöyrästi otti kengät jalastaan ja meni.

Jumala sanoi: Minä olen sinun isäsi Jumala. Mooseksen vanhemmat olivat Amram ja Jokeped. Ne olivat uskovaisia ihmisiä. Ne olivat Leevin suvusta ja ne pelkäsivät Jumalaa niin paljon, että kun Mooses syntyi, niin ne uhmasivat kaikkivaltiaan vaaraa vihaa ja salasivat lasta kolme kuukautta. Ja ajatelkaapa, se on aivan eri asia salata siellä kuin täällä.

Siellä ei ollut ikkunoita, siellä ei ollut äänieristystä. Kun se lapsi itki yöllä, niin sehän kuului vaikka kuinka kauas. Mooses taisi olla melkoinen parku Jaakko, kun sen Faron tytär avasi sen Kaisla Arkun, missä Mooses oli, niin Raamatussakin sanotaan, että katso lapsi itki. Armana naama punaisena huutti niin, että se vaara on tyttärenkin syvän liikahti niin paljon, että se heti päätti, että tämä lapsi pitää pelastaa. Se kävi naisen sydämeen, kun se pikkupoika siellä pontevasti huusi.

Salatapa semmoinen lapsi, niin siellä perheessä kukaan ei paljon nukkunut sen kolmen kuukauden aikana. Ja varmasti vihollinen sanoo, että tämä on ala hulluutta, että ette te pysty sitä lasta salaamaan. Että antakaa egyptiläisen tehdä likainentyä, annatte sen huutaa, ei teidän tarvitse tappaa sellaista, annatte sen huutaa. Ne egyptiläiset tulevat ja tappavat, niin pääsette tästä helpommalla. Ne olivat uskovaisia ihmisiä. Ne tunsivat, että Jumalan lahja, tämä lapsi, on semmoinen, että tästä pitää koittaa varjella se, mitä pystyy.

Kolmen kuukauden päästä se tuli mahdottomaksi. Ääni oli jo niin kovaa, että ei sitä voinut. Niin ne panivat Kaisla Arkkuun ja panivat Niilijokeen. Jumala täällä sanoi: Minä olen sinun isäsi Jumala. Luulen, että se oli Moosekselle aika vavahduttava sana.

Minä olen sinun isäsi Jumala. Täällä on paljon uskovaisia nuoria, joilla on uskovainen isä. Kun ajattelet omaa isääsi, sinä tiedät isääsi heikkoudet, sinä tiedät, että isä on ollut kärsimätön, minä nyt puhun itsestäni. Mutta myöskin tiedät, että isä haluaa uskoa. Ja sulla on varmaan semmoisia muistikuvia, kun isä on tullut sinun luokse ja pyytänyt turmelusta anteeksi ja olet antanut isälle turmelukset anteeksi.

Jos joku sinulta kysyy, että minkälainen isä sinulla on, niin olet uskovainen isä. Nyt Jumala sanoi: Minä olen sinun isäsi Jumala. Ja sitten hän sanoi Abrahamin, Isakin ja Jaakobin Jumala. Silloin Mooses ymmärsi, että tämä ihme on Jumalan ihme. Silloin Mooses peitti kasvonsa, sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.

Jumalan pelko on hyvä asia. Mehän monesti ajattelemme niin, että pelko on semmoinen negatiivinen asia, jota pitäisi välttää, että ei tarvitse ketään pelätä. Jumalaa kannattaa pelätä. Jumalaa pelätään eri tavalla, Jumalaa pelätään rakkaudella. Jumalaa sekä rakastetaan että pelätään.

Se on otollista Jumalan edessä. Jumala rakastaa niitä, jotka häntä pelkäävät. Se on otollista, se on hyvää Jumalan edessä, että pelätään rakkaudensekaisella pelolla. Mooseksestahan muutenkin Herran sana antaa hyvän todistuksen. Muistatteko sen yhden tapauksen, joo kun silloin elettiin eri aikaan, niin silloin saattoi yhdellä miehellä olla enemmän kuin yksi vaimo.

Mooses otti siellä korpitaipaleen aikana nuubialaisen vaimon, ja Mirjami loukkaantui siitä. Isosisko. Se tykkäsi huonosti. Se meni Aaronin tykö. Aaron oli kaksi vuotta vanhempi isoveli ja se sanoi, että on kumma juttu, että tuommoisen vaimon otti.

En mä meinannut tuomita Moosesta, mutta se ei ollut Jumalan edessä väärin. Siellä sanotaan, että Mooses oli nöyrin kaikista ihmisistä. Arvelkaa, jonka Jumala oli antanut Moosekselle valtavat lahjat ja antoi noin inhimillisesti aivan valtavan tehtävän. Ja se nöyryytti Moosesta. Mooses oli nöyrä, nöyrempi kuin kukaan muu ihmisistä.

Raamattu sanookin, että jos he ovat sinut valinneet johdattajakseen, älä siitä ylpisty, vaan pidä itse asiassa nöyränä. Ja niin siellä vanha käännös sanoo muistaakseni jotenkin sillä tavalla, että sinä tulet hyvin hallinneeksi ja he rakastavat sinua. Jos Jumalan valtakunnassakin on semmoinen tilanne, että on luottamusta. Silloin kun on luottamusta, on luottamustehtäviä. Silloin pitää aivan erityisesti pyytää Jumalalta nöyryyttä, että osaisi olla oikeasti nöyrä.

Se oikeasti nöyrä ei ole semmoinen, jolla on pääkallolla aina kun on tarvis, vaan se on sydämestä nöyrä. Että se sydämestään ymmärtää, että minun tehtäväni on tärkeä, mutta minä en ole tärkeä. Minä olen vaihdettavissa. Sitten, kun minun aika tulee siirtyä sivuun, niin Jumalan valtakunta ei notkahdakaan. Työ jatkuu ja elämä jatkuu aivan samanlaisena kuin ennenkin.

Minä en ole tärkeä, vaikka minun tehtäväni on tärkeä. Ne on kaksi eri asiaa. No niin, tämmöinen oli Mooses. Jumalan sana antaa näistä hyvän todistuksen, kauniin todistuksen. Nyt tässäkin sanotaan, että Mooses peitti kasvonsa sillä pelkäsi katsoa Jumalaa.

Jumala kertoi Moosekselle, kuinka hän on nähnyt israelilaisten hädän ja valituksen. Jumala sanoi, minä tiedän kyllä heidän hätänsä. Olen tullut vapauttamaan heidät egyptiläisten käsistä ja viemään heidät Egyptistä maahan, joka on hyvä ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa. Semmoinen oli Jumalan lupaus tälle kansalle. Siellä asui.

Tässä mainitaan kuusi heimoa, toisaalla sanotaan, että Jumala hävitti seitsemän heimoa sieltä luvatulta maalta. Siellä kyllä koitan kiteyttää, ymmärrän, että kello käy, mutta siellä on yksi semmoinen mielenkiintoinen kohta, että kun Jumala rupesi valmistamaan sitä luvattua maata Israelin tuloa varten, niin hän sanoo, että minä lähetän sinne herhiläisiä. Se herhiläinen on semmoinen ampiainen, jonka pihkissä ei ole sitä väkästä ja niitä on tuolla meillä päin. Minä hyvin kunnioittavasti niitä mieluummin vähän kaukaa katselen. Nimittäin niillä on tosi jämykkä se myrkky ja ne voi tikittää, pistää monta kertaa.

Kun siinä ei ole sitä väkästä, se ei jää se piikki yhdellä kerralla. Ne suuttuvat, siellä on semmoisia, se on huoneet, tämä lentokone merkki. Ne saattaa olla jopa hengenvaarallisia. Jos ne ois semmoinen, no en nyt kun suomea tiedä, mikä se on, mutta semmoinen yksi laji. Ne on erittäin aggressiivisia, jos niitä pesää särkee.

Siellä on kyllä nopeat jalat erinomainen apu siinä tilanteessa. Jumala sanoi, että minä lähetän näitä herhiläisiä sinne maahan karkottamaan ne pois. Mutta sitten se sanoi, että minä kuitenkin vähän kerrallaan ne karkotan, koska Jumala olisi voinut lähteä vaikka kuinka paljon niitä, että ne olisi kaikki lähteneet kerralla tarkkaan, mutta Jumala sanoo, että petojen määrä sitten kasvaa siellä tai Jumala tietää, miten ekosysteemi toimii, että jos ihmiset lähtisivät pois, niin pedot olisivat villiintyneet ja olisi ollut toinen paha vastassa. Mutta ne on sitä ajatellut, että kuinkahan monta herhiläisen pistoa piti siellä niitten paikallisten saada ennen kuin isä sanoo vaimolle, että nyt lähetetään, että nyt tuli mitta täyteen. En nimittäin juovat jättämään kotinsa, öljynpuunsa, peltonsa, kaikkensa.

Mitä vaan tavaraa pystyi kantamaan mukaan, niin ne otettiin mukaan ja alettiin pois. On se ihmeellinen tuo Jumalan kuljetus. Tällä tavalla Jumala valmisti sinne luvatulle maalle tuloa omiensa vuoksi. Jumala hävitti sitä seitsemän kansaa, kun ei se maa jäänyt umpioksi. Sieltä yksi perhe lähti pois satoja vuosia sitten oli lähtenyt, mutta se maa kuului heille, kun se oli Jumala luvannut.

Se oli Jumala luvannut jo Abrahamille. Ja jos Jumala jotakin lupaa, niin hän sen pitää. Jumala on uskollinen ja hän pitää joka ainoan lupauksensa. Senkin takia kannattaa rukoilla Jumalan apua, koska Jumala ei unohda omiansa. Ja niin vielä yksi asia.

Mooses kysyy, että no, mikä on sinun nimesi? Että nyt kun menen sinne kansalle puhumaan, niin kysyy, että no kuka sinut lähetti. Mikä on Jumalan nimi? Jumalan nimi on ihmeellinen nimi, jonka Jumala tässä antoi: Minä olen. Se oli Jumalan nimi.

Minä olen. Prees nyt tällä hetkellä. Se on aina Jumalan nimi. Jumala ja Jumalan sanaa myöskin ei ole vanhanaikaista eikä nykyaikaista. Se on ajatonta.

Jumala on ajaton, Jumala on iankaikkinen, ikuinen. Minä tiedän jo sanoessani, että minä en ymmärrä. Se on niin iso sana. Jumalalla ei ole aikaa, Jumala ei ole sidoksissa tähän aikaan. Hän on täällä nyt, mutta hän on samalla historiassa ja tulevaisuudessa.

Hän on aina. Jumalan nimi on Minä Olen. Jeesus käytti tätä nimeä muutaman kerran. Muistatteko? Kun Jeesus tultiin ottamaan kiinni siellä Getsemanessa, niin sinnehän tuli niitä vangitsijoita, aika iso porukka, ja Juudaksen tulija antoi suudelman Jeesukselle ja sitten Jeesus kysyi, että mitä varten te olette tänne tulleet.

Nämä tulijat kertoivat, että tulemme hakemaan Musta, että miten se meni, mutta siinä tilanteessa Jeesus sanoi: Minä Olen. Elikkä sanoi Jumalan nimen. Ne perääntyivät ja lankesivat maahan, kaatuivat tai menivät maahan. Minä en ymmärrä sitä, minä en osaa selittää, mitä kaikkea siinä tapahtui, mutta Jeesus sanoi kuitenkin Jumalan nimeen ja me tiedämme jo Raamatussa, että Israelin kansa on aina ollut tämän asian kanssa äärimmäisen varovainen, koska Jumala sanoi, että älä lausu Herran sinun Jumalasi nimeä turhaan. No niin, semmoinen on Jumalan nimi Minä Olen.

Ja hän sanoo: Se on oleva minun nimeni ikuisesti ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen. Jumalan nimi on Minä Olen. Jumala on nytkin tänä iltana. Jumala on täällä meidän kanssamme, Jumala on Amerikassa, Jumala on Keniassa niiden uskovaisten kanssa, jotka siellä olin pari kuukautta sitten seuramatkalla, ja siellä on kalliita Jumalan lapsia Keniassa ja Tokossa ja Ecuadorissa ja Venäjällä ja pitkin maailmaa eri puolilla. Ja ne uskovat samalla tavalla, panivat turvansa samaan Jumalaan kuin mekin ja uskovat syntinsä anteeksi niin kuin mekin.

Veljet ja sisaret, taikkaat. Tämä ikuinen Jumala on täynnä armoa ja anteeksiantamusta. En tiedä, Jumala tietää, minkälaisesta tilanteesta olette tulleet, mitkä ovat teidän ilonne ja vaivanne, onko jollakin tunto kipeä, onko aivan nimellistä syntiä tunnolla, mitä lieneekin. Jumalan tahto on, että me uskomme synnit anteeksi. Tänä iltana sinä saat uskoa jälleen syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovintovedessä.

Jumala antaa anteeksi. Hän on täynnä anteeksiantamusta. Jeesuksen nimessä ja veressä synnit on lupa uskoa anteeksi. Aivan turvattuna Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi. Jumala haluaa, että me uskomme.

Se on Jumalan voima. Jokaiselle Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi. Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi. Jeesuksen nimessä ja veressä synnit anteeksi. Jokaiselle sen uskovaiselle autuudeksi.

Ja siihen me turvaamme. Ja kun me näin uskomme, niin me kerran pääsemme taivaaseen, Jumala on luvannut. Minä kovin arkana ja vähäisenä tulin teidän eteenne ja pyytäisin, että saanko minäkin uskoa synnit anteeksi. Minä haluan uskoa yhdessä teidän kanssanne, Jeesuksen nimeen, aamen. Kiitämme ja rukoilemme.

Rakas Taivaan Isä, kiitämme sinua siitä, mitä olet meille antanut tänä iltana. Pyydämme, että siunaisit puhutun sanasi meidän sydämissämme. Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä. Herra valistakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen. Herra antakoon kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan.

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.