Uudenvuodenaattoillan hartaus Toholammin kirkossa 31.12.2014 19.59

Nouskaa mennyt kuulemaan pyhää evankeliumia, Luukkaan evankeliumin kolmetoista luvusta. Jeesus esitti vielä vertauksen. Eräällä miehellä oli viinitarhassaan kasvamassa viikunapuu. Hän meni etsimään siitä hedelmiä, mutta ei löytänyt.

Silloin hän sanoi puutarhurille: "Ja kolmena vuotena olen käynyt etsimässä hedelmiä tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Kaada se, sehän vain vie voiman maasta." Mutta puutarhuri vastasi: "Herra, anna sen olla vielä yksi vuosi. Minä muokkaan ja lannoitan maan sen ympäriltä, jospa se ensivuonna tekee hedelmää."

Tolle ei niin käy, käsken sitten kaataa se. Muutamia vuosia sitten korissamme oli vieraita. Toki niitä on käynyt senkin jälkeen, mutta muutama vuosi sitten tuo vieras, joka oli metsäalan ihmisiä, totesi minulle, että tuo kuusi, joka tuossa pihallasi on, kannattaisi kaataa.

Se on liian lähellä rakennusta. Se olin miettinyt samaa asiaa. Kun rakensimme talon, tuo kuusi näytti kovin kauniilta, sellaiselta, että päätimme jättää sen siihen. Kun vuodet kuluvat, kuusi kasvoi pituutta ja leveyttä. Vähitellen kypsyimme siihen ajatukseen, että tuo kuusi on kaadettava.

Tuo kuusi muistuttaa minua tämän vuoden Jumalan siunauksesta ja varjeluksesta. Helpottaakseni kuusen kaatajia, jotka kutsuin paikallisesta vapaapalokunnasta, päätin karsia tuota puuta. Sainkin karsittua sitä kolmen metrin korkeuteen tikapuiden avulla. Ratkesi, että minä vielä yhden oksan karsin.

Sen jälkeen huomasinkin, että olin kiihtyvällä vauhdilla menossa kohti maanpintaa. Selkä edellä pää laskeutui noin kaksikymmentä senttimetrin päähän kivikosta, terävästä rakennuksen kulmasta. Tuosta tilanteesta selvisin ilman kipuja. Tiede oli jopa uhkarohkea, että lähdin saman tien kahdeksan kilometrin lenkille kokeillakseni, olenko kunnossa. Kipuja ei tuntunut, ei myöskään seuraavina päivinä.

Mietin Jumalan suurta viisautta ja varjelusta. Tuossa tilanteessa en ehtinyt edes rukoilla. En tiedä, onko teidän pihallanne tai mailanne sellaisia puita, jotka kertovat ajan kulumisesta. Kertovat ehkä siitäkin, miten monet sukupolvet ovat eläneet. Toinen teitä sillä paikalla, missä elätte.

Tänään yksittäinen puu voi olla merkityksellinen. Kun saattaa miettiä, miksi pappi puhuu puusta noin pitkään. Jos minä kysyn: miksi Jeesus halusi puhua vertauksen siitä, että eräällä miehellä oli viinitarhassaan kasvamassa viikunapuu? Jeesus ei kertonut tätä vertausta pelkästään ajallisessa mielessä.

Sitähän vertaukset juuri tarkoittavat, että niihin on kätketty joku syvällisempi hengellinen sanoma. Viikunapuulla oli oma elinkaarensa. Viikunapuu saattaa kasvaa yhdeksän metrin pituiseksi. Muutamia vuosia joudutaan odottelemaan, että viikunapuusta voidaan korjata hedelmiä.

Nuo vuodet olivat täyttyneet tämän Jeesuksen kertomaan vertauksen viikunapuun kohdalla. Oli täysi syy jo odottaa, että puu tuottaisi hedelmiä. Näin oli ollut jo kolmen vuoden ajan. Tuo viinitarhan omistaja oli tehnyt päätöksen, että puu kaadetaan. Hän sanoi: "Kolmena vuotena olen käynyt etsimässä hedelmiä tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt. Kaada se."

Sehän vain vie voiman maasta. Viikunapuu voi olla yksittäinen ihminen tai se voi olla kokonainen kansakunta. Jumalalla on ollut täällä maan päällä aina oma kansa. Tuota kansaa kohtaan Jumala on ollut kärsivällinen. Voisimme kysyä tänään jokainen itseltämme: väheksynkö minä Jumalan suurta hyvyyttä, pitkämielisyyttä ja kärsivällisyyttä minua tai läheisiäni kohtaan?

Ehkä tämän vuoden aikana joku kuulija on omassa elämäntilanteessaan itse kokenut kärsimättömyyttä. Omat elämänvaiheet ovat saattaneet tuntua sellaisilta, että ne eivät ole oikein sopineet omiin suunnitelmiin. Tällaista kipua me varmasti jokainen jollakin tasolla tunnemme. Jokainen löydämme omasta elämästämme asioita, jotka olisivat voineet mennä ehkäpä toisellakin tavalla. Ainakin niin, että me saatamme kokea sellaista, että me olimme ajatelleet, että me tänä vuonna olisimme olleet hieman kärsivällisempiä.

Meillä olisi tänä vuonna ollut enemmän taitoa kohdata lähimmäisemme rakentavasti, ystävällisesti ja lempeästi. Saatamme jopa säikähtää, etten kai minä ole tuollainen puu, josta Jeesus esitti vertauksen. Että onkohan minun armon aikani jo lopussa. Me tiedämme, että Jumalalla on oma aikansa. Saarnaajan kirjasta voimme lukea, aika on syntyä ja aika on kuolla.

Jumalan ajanlaskussa tämän vuoden aikana monille on tullut elämä päätepisteisiin. Täällä Toholammillakin on saatu kokea sellaisia asioita, joita ei ehkä kukaan osannut aavistaa. Monet onnettomuudet ovat teitä kohdanneet. Jumala on puhunut teille kuluneen vuoden aikana elämän kohtaloilla, luonnossa, kansojen vaiheissa, Pyhässä Raamatussa, poikansa Jeesuksen Kristuksen kautta. Näin Jumala on tehnyt teille koko teidän elämänne ajan.

Voimme tehdä uudelleen tuon kysymyksen: vähksinkö minä Jumalan suurta hyvyyttä, kärsivällisyyttä ja pitkämielisyyttä? Jumalan aika on sellainen, että jos tänään kuulijoiden keskuudessa on vielä sellainen ihminen, jolla ei ole rauhaa Jumalan kanssa, joka kokee, että sinä et kelpaa Jumalalle, sinä et pelastu, niin tänään aika on täyttynyt. Jumalan valtakunta on sinua lähestynyt.

Tee parannus ja usko evankeliumi. Sellaista sanomaa. Tuo viikunapuu, jos ajattelemme sitä kokonaisena. Israelin kansa oli saanut kuulla profeettojen aikana, Jeesuksen aikana, Johannes Kastajan aikana. Kaikki eivät uskoneet.

Oli jopa sellaisia ihmisiä, jotka todella halveksivat Jumalan suunnitelmia. Kun eräs Jeesuksen opetuslapsi kertoi eräälle ihmiselle Jeesuksesta, Minihän totesi, että voiko Nasaretista tulla mitään hyvää? Hänelle sanottiin tule ja katso. Tärkeää, että me yhä uudelleen ja uudelleen kehotamme toisiamme katsomaan Jumalan karitsaa, joka voisi ottaa maailman synnin. Jeesus on sellainen puutarhuri, että hän odottaa Jumalan aikaa.

Johannes Kastaja tosin saarnasi. Kirves on jo pantu puun juurelle. Kirves on valmiina hakkaamaan kuivuneen puun pois ja heittämään sen tuleen. Tämäkin on Jumalan sanan totuutta. Me emme todella tiedä, näemmekö me?

Uuden vuoden. Ehkäpä meillä on monia suunnitelmia tuleville päiville. Tässä murroskohdassa me emme ole oikeastaan sen erikoisemmassa asemassa kuin yhtenäkään toisena iltana. Kuka teistä on etukäteen tiennyt, mitä tuleva yö tai seuraava päivä tuo tullessaan? Mennyttä me emme saa takaisin.

Me emme saa yhtään tekemättä jätettyä tekoa tehdyksi. Emmekä saa yhtään laiminlyöntiämme poispyyhityksi. Ajallisessa mielessä tosin ehkä voi näin tapahtua, että jos jollakin on talon rakennus jäänyt tänä vuonna kesken, niin ensi vuonna se on mahdollista saada päätökseen. Että hengellisessä mielessä ei ole mahdollisuus omilla teoilla muuttaa mitään. Siksi tänään Jeesus sanoo: Herra, anna sen olla vielä yksi vuosi.

Minä muokkaan ja lannoitan maan sen ympäriltä. Meidän elämämme saa olla Jumalan kädessä. Sen tulee olla Jumalan kädessä. Meidän sisimmtämme viiltää usein tämän maailman viimat ja tuulet. Tämänkin vuoden aikana, hyvä kuulija, olet saattanut kokea, että tämän maailman tuulet ovat puhaltaneet voimakkaasti.

Olet kokenut myös sen, miten kylmä sumu on selvinnyt. Lehti on puhjennut puuhun. Lounatuuli on virrannut. Aurinko on ollut ristin päällä valkoinen ja punainen. Olet varmaan kokenut myöskin koti-ikävää.

Olet saattanut kokea, siellä missä Jumalan kansa kokoontuu, miten armon henki täyttää mielet, murheelliset ilolla. Eli rauhan, syvän puhtaan ilman, olen virrannut Herrastamme Jeesuksesta Kristuksesta. Tänäkin vuonna, joka on aloitettu Jeesuksen nimessä, niin kuin kaikki vuodet, on todettu, miten Jeesuksen nimi on tuonut uutta voimaa matkalle. On todettu, että mitään toista nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole kuin Jeesuksen nimi. Voimme todeta, että kaikki ne, jotka ovat tänä vuonna löytäneet Jumalan valtakunnan, niin ovat löytäneet myös Jeesuksen.

Jeesus löytyy Jumalan valtakunnasta. Jeesus on Jumalan valtakunnan puutarhuri. Sellainen puutarhuri, joka isälle sanoo: Isä anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät. Näin hän rukoilee myös niiden ihmisten puolesta, jotka elävät epäuskossa Jumalan valtakunnan ulkopuolella Jumalan vastustajina. Meidän ei tule menettää toivoamme.

Jumalan valtakunnassa on kolme suurta asiaa: usko, toivo ja rakkaus. Rakkaus on näistä suurin. On hengen yhdysside rakkaus Jeesuksen. Se liittää, yhdistäämpi perille, kotiin vie. Me olemme kotimatkalla.

Tällä matkalla Herra Jeesus Kristus muokkaa ja lannoittaa sydämemme maaperää. Jospa se ensi vuonna tekisi hedelmää. On tärkeää, että me Jumalan valtakunnassa ymmärrämme, että elävä puu kantaa hedelmää. Me emme voi ajatella niin, että jos veljet ja sisaret meitä neuvovat uskossa kilvoituksessamme ja toteavat meille, että sinun elämäsi ei ole Jumalan mielen mukaista. Tällaista sydämen maaperän muokkausta me kaikki tarvitsemme.

Tänäänkin voisimme sanoa toinen toisellemme: Se joka teistä ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Jumalan suurta viisautta, että me emme kehity uskovaisina. Vaan meidän tulee vähetä ja Kristuksen tulee kasvaa. Tämä on Jumalan armojärjestys, että me tunnemme suurta syntisyyttä, mutta saamme myös todeta: On suuri isän rakkaus minua kohtaan.

Hurjaa kohtaanhan. Kun laski tänne vaivaan, hän antoi on poikansa. Ei suurempaa, että kellään voi olla rakkautta, kuin että pannaan henki edestä lampaansa. On todella vaarallinen asia, jos me alamme kiintyä ajallisiin asioihin. Alamme kiintyä vaikkapa puihin tai metsähehtaareihin.

Tai johonkin muuhun näkyvään. Tänäänkin kaikkein arvokkaimpia aarteita ovat näkymättömät aarteet. Näetkö hänen kasvonsa? Näetkö sinä Kristuksen kasvot tänä iltana? Näetkö Jumalan rakkaan pojan, valtakunnan kuninkaan?

Miten hän katsoo sinua, niin kuin hän katsoi Pietaria, niin kuin kun Pietari lienee kieltänyt. Jeesuksen katse on täynnä rakkautta. Vaikka sinä olisit tänä vuonna käyttänyt paljon Jumalan armoa, olisit pyydellyt kärsimättömyyksiä ja syntejäsi anteeksi, niin Jumalan armo ei ole yhtään vähentynyt, se ei ole kulunut.

Jumalan armo on samanlainen teille pienille lapsille, nuorille ja aikuisille. Jumalan armo voi pyyhkiä pois teidän lasten synnit. Jeesus tietää lasten ystävänä, mikä lapsen mieltä tällä hetkellä painaa. Lapsen ei tarvitse kantaa taakkoja, ei syntejä.

Lapsen ei tarvitse pelätä. Älkää pelätkö, minä ilmoitan teille suuren ilosanoman: teille on syntynyt Vapahtaja. Lapsen ei tarvitse kantaa murhetta, sillä Jeesus voi sinua lohduttaa. Lapsen ei tarvitse katsella tulevaisuuteen sillä tavalla, että onko elämälläni tarkoitusta, sillä Jumala antaa lapselle tulevaisuuden ja toivon. Tänään kaikkein kiusatuinta, epäilevintä, syntisintä Jumalan lasta rohkaistaan uskomaan.

Ja sellaista, joka ei vielä ole Jumalan valtakunnan osallisuudessa, rohkaistaan parannukseen. Jokainen teistä saa uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja sovinnon veressä. Jumalan valtakunta on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Jos Jumala antaa meille elinpäiviä, niin tätä me saamme kokea myöskin ensi vuonna. Saamme kokea, miten Jumala ihmeellisesti johdattaa kansaansa.

Miten Jumala ihmeellisesti avaa Jumalan sanaa kuulijoiden tarpeen mukaisesti, epäilyksistämme huolimatta. Saamme ihastella sitä, miten Jumalan virta on vettä täynnä. Miten maailman saastuessa kerran saamme katsella sellaista maata, jossa kaikki on puhdasta. Mitä voisimme tänä iltana muuta toivoa ja pyytää kuin että me saisimme olla Herran omia. Elämmepä tai kuolemme, niin me Herran omat olemme.

Tässä on meille jo niin paljon asiaa, niin paljon elämän sisältöä, että me saamme mennä vaikkapa tuonne Toholammin kaduille ja sanoa: Nyt vapaa olen synnin kuolon alta, oon puhdas veres, veljen Jeesuksen. Oon Siionissa saanut Jumalalta, jo täällä puhun lumivalkoisen. Saamme pyytää itsellemme kiitollista mieltä, tyytyväistä mieltä, luottaa Jumalaan ja hänen armoonsa. Ole ylistetty Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Tänään, ikuisesti, aina ja kaikkialla. Aamen. Rukoilkaamme. Kiitämme sinua kuluneesta vuodesta, kaikesta, mitä siihen on sisälltynyt.

Kiitämme koettelemuksista ja sairauksistakin. Niiden kautta sinä olet tahtonut viedä meitä lähemmäksi sinua ja lähemmäksi toisiamme. Kiitämme myös kaikesta hyvästä, jota olet antanut meille niin paljon, ettemme osaa kaikkea kertoakaan. Päällimmäisellä sydämellämme on kiitos suuresta armostasi, jota olet tänäkin vuonna meitä kohtaan osoittanut. Olet ollut kärsivällinen ja pitkämielinen meitä kohtaan.

Annamme sinulle köyhän kiitoksemme huolenpidostasi. Pidä meistä huolta myös alkavana vuotena. Auta meille joka päivä turvautumaan armoosi ja luottamaan johdatukseesi. Rukoilkaamme yhdessä Vapahtajamme opettamin sanoin: Isä meidän, joka olet taivaissa. Pyhitetty olkoon sinun nimesi.

Tulkoon sinun valtakuntasi. Tapahtukoon sinun tahtosi, myös maan päällä niin kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Ja anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.

Aamen. Herra siunatkoon teitä ja varjelkoon teitä. Herra kirkastakoon kasvonsa teille ja olkoon teille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa teidän puoleenne ja antakoon teille rauhan. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.