Kesäseurat/Alustus Tikkakosken RY:llä 08.08.2015 20.33

Rakkaat sanankuulijat, te täällä Tikkakosken rauhanyhdistyksellä ja siellä viestimien, internetin ja radion äärellä. Harmo ja totuus on meille kaikille tuttu sanapari. Siitä on useasti puhuttu, kun uskovaiset ovat kokoontuneet yhteen. Armo ja totuus on keskeisesti esillä jokaisessa seurapuheessa. Kuitenkin se on asia, josta ymmärrämme hyvin vähän.

Se käy yli ihmisen ymmärryksen. Tämän puheenvuoron aiheeksi on annettu armolla ja totuudella rakastaminen. Tuo rakkaus, rakastaminen, kuuluu aivan olennaisena osana tähän aiheeseen. Tämän kesän isoissa seuroissa on puhuttu paljon rakkaudesta. Se on hyvä aihe.

Vaasan Suviseurojen puheenvuoron aiheena oli "Rakastakaa toisianne." Jämsän opistoseurojen tunnuksena Lauantai-illan puheenvuoron aiheena oli "Rakkaus tekee kaiken täydelliseksi." Rakkaus tai rakas ovat suomen kielen kauneimpia sanoja. Uuden testamentin alkukieli Kreikka on siinä suomen kieltä rikkaampi, että se tuntee useita rakkauskäsitteitä. Länsimaisessa kulttuurissa rakkaus jaetaan usein kreikkalaisen filosofin Plattonin esittelemän kolmijaon mukaan.

Eroottinen rakkaus, fili, ja veljellinen rakkaus ja agape, jumalallinen rakkaus. Neljäntenä rakkauden muotona voidaan mainita amor, romanttinen rakkaus. Nyt kun täällä on paljon teitä rakkaita nuoria paikalla, me voisimme puhua romanttisesta rakkaudesta tai miehen ja naisen välisestä aviorakkaudesta, mutta nyt keskitymme erityisesti veljelliseen ja jumalalliseen rakkauteen. Jumalan vaikuttava ja lahjoittama rakkaus on niin kutsuttua agape-rakkautta. Johannes kirjoittaa: "Tämä on hänen käskynsä, että me hänen poikansa Jeesuksen Kristuksen nimen päälle uskoisimme ja rakastaisimme toinen toistamme niin kuin hän käskynsä meille antoi."

Tämän rakkauden tärkeydestä lauletaan myös tutussa Siionin laulussa. "Tämä tuntomerkki Pyhää suo meidän säilyttää, josta sinun lapsesi yhä maan päällä tunnetaan, on hengen yhdyside, rakkaus Jeesuksen. Se liittää, yhdistää, perille kotiin vie."

Mitä se tarkoittaa, rakas sanankuulijani, että sinua ja minua rakastetaan armolla ja totuudella? Mikä tai mitä on armo ja totuus?

Ihminen on aina halunnut tietää totuuden. Pilatus kysyi, mikä on totuus? Evankelista Johannes puhui Jeesuksesta, sanasta, joka tuli lihaksi. Hän oli täynnä armoa ja totuutta. Teistä varmasti jotkut ovat kulkeneet sumuisessa tai muuten pimeässä metsässä.

Joskus tuo pimeys saattaa niin yllättää, että emme näe ollenkaan eteemme, emme näe päämääräämme, emmekä enää näe sitä reittiä, mistä me tulimme. Olemme täydellisesti eksyksissä. Uskovaisena meidän päämäärämme tämän ajallisen elämän jälkeen on Taivaan koti. Eikö niin? Jos minä kysyisin teiltä, kuka haluaa päästä taivaaseen, niin minä uskon, että jokainen käsi nousi.

Minäkin haluan päästä taivaaseen. Sellainen halu, että kaikki päästäisiin kerran taivaaseen. Ihan kaikkeen elämään vie vain yksi tie. Se on kapea. Raamattu kertoo, että vain harvat löytävät sen.

Jumalan lasten polku tunnetaan myös oikeana tienä, Herran tienä, totuuden, pelastuksen ja vanhurskauden tienä, joka tuntee Pojan, tuntee Isänkin. Tie Herra Jeesus vie kulkijansa taivaan kotiin. Jeesus on myös totuus. Johannes kirjoittaa: "Laki on annettu Mooseksen kautta, mutta armo ja totuus ovat tulleet Jeesuksessa Kristuksessa." Jeesus rukoili omiensa puolesta.

"Pyhitä heitä totuudellasi, sinun sanasi on totuus." Mikä se voisi olla tuon taivastien pimentämässä? Mikä erottaa ihmisen Jumalasta? Ei minun tarvitse sitä teiltä kysellä. Se on synti, joka meissä kaikissa asuu.

Se omassa sydämessä raivoaa, ja aaltojen lailla se kuohuu. Jumalan vastustaja ja sielunvihollinen vaikuttaa täällä maan päällä. Ilmestyskirjassa kerrotaan aikojen alussa käydystä taivaallisesta sodasta. Taivaassa syttyi sota. Mikael ja hänen enkelinsä kävivät taisteluun lohikäärmettä vastaan.

Lohikäärme enkeleineen teki vastarintaa, mutta kärsi tappion, eikä sille ja sen joukolle ollut enää sijaa taivaassa. Tuo suuri lohikäärme, tuo muinaisaikojen käärme, jota kutsutaan paholaiseksi ja saatanaksi, tuo ihmiskunnan eksyttäjä työstiin maan päälle, ja samoin työstiin alas sen enkelit. Tuo hengellinen sota jatkuu täällä maan päällä. Paavali kehottaa epäesolaisia pukemaan päällensä kaikki Jumalan sota-aseet, jotta he voisivat pitää puolia paholaisen juonia vastaan. Emmehän taistele ihmisiä vastaan, vaan henkivaltoja ja voimia vastaan.

Tämän pimeyden maailman hallitsijoita ja avaruuden pahoja henkiä vastaan. Tuon sielunvihollisen toiminta perustuu valheeseen. Sen tavoite on viedä meiltä uskovaisilta näkökyky, jotta me eksyttäisiin. Synti sumentaa ihmisen näkökyvyn. Valhetta vastaan taistellaan totuudella ja syntiä vastaan armolla.

Pimeässä metsässä, kun on täysin eksyksissä, on rauhoituttava ja kuunneltava. Kuuluisikohan jostakin tuttuja ääniä, jotka johtaisivat eteenpäin? Tuhulajapoika oli menettänyt kaikki. Ei ollut hyvää omaatuntoa, ei anteeksiantamusta, ei iankaikkisen elämän toivoa. Raamattu kertoo, että kun hän mielensä malttoi, sanoi hän: Kuinka monella isäni palkollisella on kyllä leipää, ja minä kuolen nälkään.

Minä nousen ja käyn minun isääni tykö ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinun edessäsi. Tuo Jumalan vaikuttava armo ja rakkaus saavat aikaan ihmeitä. Uskovaisten rippikouluun oli ilmoittautunut uskovaisen kodin epäuskoinen tyttö. Maailman rakkaus ja sen tarjoamat syntinäautiot olivat saaneet tuon nuoren verkkoihinsa. Sunnuntai-iltana rippileirin kesäjakso oli alkamassa.

Leiriisännän puhelin soi, tytön isä soittaa, soittaa murheellisena. Tytön ilo kavereidensa kanssa oli ollut niin rajua, että hänen kuntonsa ei mahdollistanut leirille tuloa. Siinä keskustellaan isän ja isännän kanssa ja päädytään siihen, että tyttö kuitenkin tulee seuraavana päivänä selvittyään leirille. Te nuoret arvaatte, että ei ollut paras mahdollinen lähtökohta tulla rippileirille. Mutta Jumala antoi aivan ihmeellistä rakkauden mieltä tuon leirin isosille.

Tuo tyttö sai siellä leirillä kokea aivan erityistä rakkautta. Tuo rakkaus pehmitti, armoaurinko lämmitti ja Jumalan sana kostutti hennon sydämen kovan kuoren. Tuo tyttö sai isojen siunaamana elävän uskon sydämeensä. Virsirunoilija laulaa kutsuvasta armosta: Minä hellästi vielä sua houkuttelen ja ääneni muuttua annan.

Uni paimen kutsun ja suostuttelen, jos löydän kotimme kannan. Totuus pyrkii aina valkeuteen, kietoutuu armoon ja anteeksiantamukseen. Pimeässä olevan on syytä kuunnella. Hyvän paimenen ääni kuuluu Jumalan valtakunnasta. Se on totuuden, Kristuksen patsas ja perustus.

Jumalan valtakunnassa meitä rakastetaan armolla ja totuudella. Ehkä jokainen tarvitsee sitä, ettemme eksyisi. Meille kaikille on tuttu Jeesuksen kertomus laupiasta samarialaisesta, jolla hän tahtoi opettaa lainoppineille, kuka on hänen lähimmäisensä. Jeesus kertoo, kuinka rosvojoukon pieksämäen miehen ohitti pappi, ohitti leeviläinen, mutta paikalle saapunut, halveksittu samarialainen, sääli miestä ja pysähtyi auttamaan. Hän meni miehen luokse, valeli tämän haavoihin öljyä ja viiniä ja sitoi ne haavat.

Siten tämä samarialainen nosti miehen johtansa selkään ja vei majataloon, jossa hoito jatkui. Seuraavana päivänä samarialainen otti kukkarostaan kaksi penniä. Antoi ne majatalon isännälle ja sanoi: Hoida häntä. Jos sinulle koituu enemmän kuluja, minä palatessani maksan. Perinteinen kristillinen selitys näistä kahdesta pennistä on armo ja totuus.

Näin ei Raamatussa sanota, mutta kyllä se on hyvin raamatullinen ajatus. Saamme asua majatalossa täällä Jumalan valtakunnassa. Täällä meitä hoidetaan ja rakastetaan armolla ja totuudella. Sielunhaavoja ja omantunnon kipua ei voi ihminen itse hoitaa eikä parantaa, vaan siihen tarvitaan Jumalan valtakunnan hoitoa, armoa ja totuutta. Ihan kaikkisen elämän sanoja.

Jumalan lupaus, kadonneet tahdon minä etsiä ja eksyneet tallelle tuottaa, haavoituneet sitoa, heikkoja vahvistaa, on edelleen voimassa. Mitä se armolla ja totuudella rakastaminen voisi tarkoittaa käytännössä? Kun Jeesus kohtasi syntisiä, hän oli aina täynnä armoa ja totuutta. Lainopettajat ja fariseukset toivat Jeesuksen eteen naisen, joka oli joutunut kiinni aviorikoksesta. Mooseksen lain mukaan avionrikkoja oli kivitettävä kuoliaaksi.

Jeesus sanoo noille miehille: Se teistä, joka ei ole tehnyt syntiä, heittäköön ensimmäisen kiven. Me muistamme, kuinka Jeesuksen sanat kuultuaan lähtivät yksitellen pois. Kansan keskelle jäi vain Jeesus ja tuo nainen. Jeesus kysyi naiselta: Nainen, missä ne kaikki ovat? Eikö kukaan tuomitse sinua?

Ei Herra, nainen vastasi. En minäkään tuomitse. Jeesus armahti tuon naisen, mutta ei hyväksynyt syntiä. Mene, äläkä enää tee syntiä. Jumala vihaa syntiä, mutta rakastaa syntistä ihmistä.

Toinen esimerkki Raamatusta. Mitä armo ja totuus vaikuttavat ihmisessä? Rikas tullimies Sakkeus, jonka Jeesus kutsui alas puusta, johon mies oli kiivennyt nähdäkseen Jeesuksen. Tänään minun on määrä olla vieraana sinun kodissasi. Sakkeus tuli kiireesti alas ja otti iloisesti Jeesuksen vieraakseen.

Mutta kuulemassa ollut väkijoukko närkästyi. Syntisen miehen talon hän otti majapaikakseen. Tässäkin Jeesus osoitti tulleensa etsimään ja pelastamaan syntistä, kadonnutta ihmistä. Jeesuksen osoittama ehdoton rakkaus, anteeksiantamuksen armo vaikutti Sakkeukseen. Ihan vapaaehtoisesti, kenenkään pyytämättä tai vaatimatta, hän lupasi hyvittää ja korjata tekemänsä vääryydet.

Herra, näin minä teen. Puolet omaisuudestani annan köyhille. Keneltä olen liikaa kiskonut, sille maksan nelinkertaisesti takaisin. Aloitetaan tähän väliin Siioni-laulu kaksisataakahdeksankymmentäkaksi.

Syntisen kokema armo ohjaa totuuteen, ajallisten asioiden korjaamiseen ja Jumalan sanan mukaiseen elämäntavan muutokseen. Armo ei opeta elämään synnissä. Paavali kirjoittaa, kuinka Jumalan armo opettaa meitä kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja tässä maailmassa siivosti, kurissa ja jumalaisesti elämään. Tuo opettavainen armo, jouluyön ilosanoma, on tarkoitettu kaikelle kansalle. Jeesus antoi omilleen käskyn tunnustaa evankeliumia kaikille.

Jumalan lapset haluavat Kristuksen rakkauden vaatimina, lähes jälleen uskollisina ja armon voimin toimia niin, että mahdollisimman moni sielu pelastuisi. Jumalan armo opettaa hylkäämään jumalattoman elämän, mutta myös huolehtimaan lähimmäisestä ja kantamaan heistä oikeata vastuuta. Apostoli kehottaa meitä pitämään huolta toisistamme ja kannustaa rakkauteen sekä hyviin tekoihin. Uskovaisille vanhemmille lapsistaan huolehtiminen merkitsee ennen kaikkea kristillisen kasvatuksen vaalimista. Kasvatuksen arvot pohjautuvat Raamattuun, Jumalan Sanaan.

Kristilliseen kasvatukseen kodissa kuuluu Jumalan sanan esillä pitäminen, arvostaminen ja eläminen sen mukaan. Lasten kanssa on hyvä jutella. Miten turvallinen ja iloinen asia on olla Jumalan lapsi? Rakas nuori sanankuulija, mitä tuo apostolin kehotus lähimmäisen huolenpidosta tarkoittaa sinun elämässäsi? Raamattu opettaa meitä monien esimerkkien kautta arvostamaan ja ylläpitämään lahjaksi saamaamme ystävyyttä.

Hyvä ystävä on Jumalan lahja. Raamatun kauneimpia kertomuksia ystävyydestä on Samuelin kirjan teksti, jossa kerrotaan Daavidin ja Joonatanin ystävyydestä. Samuel kirjoittaa: Ja Joonatan taas vannoi Daavidille, sillä niin rakkaan hän piti häneen, että rakasti häntä niin kuin omaa sieluansa. Näiden ystävysten välillä oli todella lujaa luottamus. He eivät keskustelleet. Nuorelle ja meille jokaiselle on tärkeää omistaa hyvä ystävä, saattomies.

Ystävä, joka ei kulje ohitse silloin, kun tarvitsemme apua. Ystävä, joka rakastaa meitä armolla ja totuudella. Nuorella on hyvä olla ystävä, joka pyytää mukaan seuroihin tai uskovaisten iltakylään silloin, kun ei itse jaksaisi lähteä.

On hyvä muistaa, että me kaikki uskovaiset olemme osallisia syntiturmeluksesta, heikkoja ja lankeilevia. Paavali kirjoittaa, että kaikki olemme Jumalan tahdosta pois poikenneet.

On Jumalan huolenpitoa ja suurta rakkautta, jos joku lähimmäinen lähestyy, kun oma näkökykymme alkaa hämärtymään. Miten sinä haluaisit itseäsi lähestyttävän? Miltä tuntuisi, jos sinua hoidettaisiin pelkästään totuudella tai pelkästään armolla? Se ei kuulostaisi hyvältä, kyllä me tarvitsemme molempia. Eikö evankeliumin paistajia lämpö anna meille halun ja ymmärryksen kilvoitella totuudessa.

Luther neuvoo Galatalaiskirjeen veli lohduttakoon langennutta veljeään lempeästi, langennut puolestaan kuunnelkoon rohkaisijaa ja uskokoon häntä. Matteuksen evankeliumin kahdeksantoista luku on kutsuttu Kristuksen kirkkolaiksi. Nostamalla lapsen uskovaisen esikuvaksi Jeesus osoitti, kuka on suurin taivasten valtakunnassa. Hän varoitti vakavasti johdattamasta lapsia lankeemukseen ja kehoitti kaikkia välttämään synninviettelyksiä.

Sen jälkeen Jeesus kertoi, miten hyvä paimen jättää me yhdeksänkymmentäyhdeksän lammasta ja lähtee etsimään yhtä ainoata eksynyttä. Jumalan valtakunnassa ikävöidään kadonnutta lammasta. Mutta tämän jälkeen tuossa Jeesuksen opetuksessa seurasi keskeisin kohta: Jeesuksen sielunhoidollisia neuvoja syntiin joutuneen kohtaamiseen. Tuo Kristuksen kirkkolaki on rakkauden laki, jonka tarkoituksena on voittaa syntiin luisunut ihminen takaisin elämään, takaisin uskontielle, omistamaan omantunnon rauhaa ja taivastoivoa. Opetuksen kärki on suunnattu syntiin joutuneen lähimmäisille.

Heitä Jeesus kehottaa toimimaan niin, ettei rikkonutta veljeä tuomittaisi, vaan tämä saisi armahduksen. Jeesuksen toimintaohje on varsin yksinkertainen. Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Vika on joutunut tai ei jätetä yksin, vaan häntä lähestytään armossa ja totuudessa. Jos tiedämme lähimmäisemme joutuneen syntiin, meidän tulee lähestyä häntä henkilökohtaisesti.

Kyllä me tiedämme ja olemme kokeneet, että ei tämä ole aina helppoa. Oma mielemme haluaisi ehkä olla välinpitämätön ja vaikkapa yrittää unohduksella hoitaa koko asian. Puuttukoon joku muu. Toisaalta joskus voi tulla kiusaus aivan herkutella asialla muiden ihmisten kanssa. Takana päin puhuminen ei ole asioiden oikeaa hoitoa missään vaiheessa.

Keskustelussa tärkeintä on oikea asenne ja toisen ihmisen kunnioittaminen. Toista tulisi lähestyä niin kuin haluaisi itseään lähestyttävän vastaavassa tilanteessa. Langenneen tulisi kokea, että häntä lähestyy hyvä paimen. Hän saa kokea Jeesuksen sanat ja rakastavan katseen. Tuon syntiin joutunut saattaa murehtia jo tilaansa, mutta ei ole jaksanut tai saanut voimia lähteä tuota asiaa korjaamaan.

Silloin hän kokee, että hänen ystävänsä tuli Jumalan lähettämänä ja tuota keskustelua hallitsee anteeksi antava Kristuksen mieli. Jeesus sanoi: Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. Tätä rakkauden lakia ja neuvoa me saamme toteuttaa myös kotona. Siellä kotona sisarukset saavat hoitaa ja siunata toisiaan. Vanhemmat lapsiaan ja lapset vanhempia.

Myös ystävät kantavat toinen toisiaan. Kun joku Jumalan lapsi lähestyy meitä armolla ja totuudella, on syytä pyytää nöyrää mieltä. Jo pyysi ystäviltään: Opettakaa minua, niin kuuntelen hiljaa. Osoittakaa minulle, missä olen mennyt harhaan. Asiat eivät aina selviä kahden kesken puhumalla.

Jeesus neuvoo keskustelemaan asiasta pienellä porukalla muutaman ihmisen kesken. On tärkeää, että myös tässä keskustelussa säilyy Kristuksen mieli ja rakkaus. Totuus ei saa mennä armon edelle. Jeesus päätti toimintaohjeensa sanoihin: Ellei hän kuule heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan ja publikaaniin.

Rukouksen mieli on, että viimeistään tässä vaiheessa ihminen ymmärtäisi tilansa vakavuuden. Raamattu ei neuvo missään tilanteessa hylkäämään uskonsa kieltänyttä. Jeesukselle pakanaat ja publikaanit olivat rakkaita lähimmäisiä. Haluamme rakastaa epäuskoista läheistämme tinkimättä Jumalan sanasta ja sen totuudesta.

Sitten vielä lopuksi muutama sana armosta ja anteeksiantamuksesta. Jumalan valtakunta on armonia, anteeksiantamuksen valtakunta. Jos tätä puhetta täällä rauhanyhdistyksellä tai internetin tai radion äärellä on kuuntelemassa joku, joka kokee, että sinä et ole Jumalan ihmeellistä armoa ja elävän uskon antamaa rauhaa sydämessäsi omistamassa, nyt sinua lähestytään Jumalan valtakunnasta armolla ja totuudella. Sinua kutsutaan sisälle isän kotiin. Tee parannus ja usko evankeliumi.

Jeremia kirjoittaa parannuksen teosta: Tunne ainoastaan paha tekosi ja että olet, Herra, sinun jumalaasi vastaan syntiä tehnyt. Tuon katumuksen määrää, sitä ei ole missään määritelty. Mutta kun sinä haluat uskoa kaikki synnit anteeksi, niin sinulle annetaan epäusko ja kaikki sinun syntisi anteeksi, Jeesuksen nimessä ja veressä. Ja sinä, rakas veljeni ja sisareni, me tiedämme totuuden itsestämme.

Meillä ei ole mitään mahdollisuutta päästä perille taivaaseen ilman tuota armoa. Raamattu muistuttaa meitä valvomisen ja omakohtaisen uskon tärkeydestä. Ihan kaikki sen elämän sanat, anteeksiantamuksen lohdullinen evankeliumi, on annettu meille voimaksi. Te nuoret, puhukaa tekin matkan vaivoista toisillenne ja siunatkaa toisianne. Tuossa evankeliumin sanassa saa uskoa sen, mitä siinä luvataan.

Saa uskoa kaikki synnit anteeksi. Joskus meillä voi olla sydämellä sellaisia asioita, joita me emme jaksa uskoa tuosta yleisestä saarnasta: anteeksi. Siksi meille on annettu lahjaksi tuo ripin armoetu. Siinä me saamme vapautua tuntoamme rasittavista taakoista.

Se lohduttaa ja rohkaisee omaa tuntoamme. Kun omatuntomme on Jumalan sanaa sidottu ja evankeliumilla hoidettu, se ohjaa kulkuamme. Esaajan kautta Jumala siitä kauniisti lupaa, aina kun olet eksymässä tieltä, milloin oikeaan, milloin vasempaan, sinä omin korvin kuulet takaisin ohjeen: Tässä on tie. Kulkekaa sitä.

Tälläkin hetkellä saamme aivan kuin lämmitellä armoauringon säteissä. Tämän seurapäivän päätteeksi on lupa jäädä uskomaan kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Nyt näemme kuin taivaan kirkkautta kuin kuvastimesta. Kerran saamme nähdä armollisen Jumalan kasvoista kasvoihin. Käymme lopuksi iltarukoukseen.

Rakas Taivaan Isä. Me kiitämme siitä, että tässä valtakunnassa meitä hoidetaan ja rakastetaan armolla ja totuudella. Varjele isää ja siunaa meitä niin, että me kaikki pääsisimme kerran taivaan kotiin. Me isää pyydämme, että sinun armo-aurinkosäteet saisivat vielä lämmittää niiden rakkaiden läheistemme sydämet, jotka tämän maailman kylmä viima ja sielun vihollisen voima on kovettanut. Kiitos, isä, että näissä seuroissa olemme saaneet syödä elämän leipää ja kuulla ihan kaikki sen elämän lohduttavia sanoja.

Herra siunatkoon meitä ja varjelkoon meitä. Herra kirkastakoon kasvonsa meille ja olkoon meille armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa meidän puoleemme ja antakoon meille rauhan. Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.