Jämsän opistoseurat radiossa ja netissä/Seurapuhe Jämsän opistolla 17.07.2020 17.59

Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen hiljennymme kuuntelemaan niitä Jumalan sanoja, jotka ovat ensimmäisessä Johanneksen kirjeessä, sen luvussa 4 alusta 11 jaetta.

Te rakkahimmat, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaat henget, josko ne Jumalasta ovat, sillä monta väärää profeettaa on tullut maailmaan. Siitä te tunnette Jumalan hengen, että jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristuksen lihan tulleen, se on Jumalasta. Ja jokainen henki, joka ei tunnusta Jeesusta Kristusta lihan tulleeksi, ei se ole Jumalasta. Ja se on Antikristuksen henki, josta te kuulitte, että hän on tuleva ja on jo parhaillaan maailmassa.

Lapsukaiseni, te olette Jumalasta ja olette heidät voittaneet, sillä se, joka teissä on, on suurempi kuin se, joka on maailmassa. He ovat maailmasta, sen tähden he puhuvat maailmasta, ja jokainen kuulee heitä. Me olemme Jumalasta, ja joka Jumalan tuntee, hän kuulee meitä. Joka ei Jumalasta ole, ei hän kuule meitä. Siitä me tunnemme totuuden hengen ja eksytyksen hengen.

Te rakkahimmat, rakastakaa me toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Ja jokainen, joka rakastaa, se on Jumalasta syntynyt ja tuntee Jumalan. Joka ei rakasta, ei hän tunne Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus.

Sen kautta ilmestyy Jumalan rakkaus meidän kohtaamme, että Jumala lähetti ainoan Poikansa maailmaan, että me hänen kauttansa eläisimme. Siinä on rakkaus, ei että me rakastimme Jumalaa, vaan että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa sovinnoksi meidän syntejemme edestä.

Te rakkahimmat, jos Jumala meitä niin rakasti, niin meidän pitää myös toinen toistamme rakastaa. Aamen.

Rukoilemme edelleen sitä, että taivallinen Isä henkensä kautta kirkastaisi sanansa niin, että se kutsuisi Jumalan valtakuntaan, rohkaisisin ennen uskoneita ja opettaisi meitä tällä elämäntiellä. Ennen kaikkea, että Jumalan Poika Jeesus Kristus näkyisi meille sydämemme kalleimpana aarteena nyt tällä hetkellä, ja että näin Jumala meitä vaatisi uskon tiellä elämämme loppuun asti.

Tämä teksti oli tavallaan aika vapauttava teksti. Sinähän puhuttiin siitä, että ensinkin varoitettiin siitä, että älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaat henget, josko ne Jumalasta ovat. Sillä monta väärää profeettaa on tullut maailmaan.

Ennen tätä hän aloittaa kirjeensaajien puhuttelun hyvin rakkaasti. Puhuttelee heitä rakkaimmiksi. Tämä ei ole vain tapa sanoa näin, vaan Jumalan hengen kautta. Johanneksen sydämessä oli Jumalan rakkaus, joka sitten heijastui kaikkiin ihmisiin, myös näihin kirjeensaajiin, joita hän rakkaudella tässä lähestyy ja haluaa heitä neuvoa, mutta myös rohkaista.

Kun puhutaan siitä, että älkää jokaista henkeä uskoko, niin kyse on siitä, että täällä maailmassa on paljon väärää opetusta. Sielun vihollinen ei toimi pelkästään siellä vasemmalla laidalla eksyttäen julkisiin synteihin ihmisiä, vaan myös tällä oikealla puolella, eli hengellisten asioiden puolella.

Siellä vihollinen pyrkii eksyttämään Jumalan lapsia pois armosta uskojan paikalta eri tavoilla, niin että voidaan sanoa, että on monia vääriä henkiä, jotka erilaisten oppien ja opetusten kautta ihmisiä eksyttävät. Ja nuo väärät opetukset pitävät epäuskoisia ihmisiä sen harhan vallassa, että heillä on asiat hyvin, heillä ei ole mitään hätää, ei ole tarvetta parannuksen tekemiseen, parannuksen armon saamiseen.

Jumalan Pyhä Henki on se, joka tutkii henget ja opetukset. Me emme ihmisinä sitä voisi tehdä, vaan meillä Jumalan lapsilla on uskon lahjana Jumalan Pyhä Henki. Ja tällainen henkien ja opetusten koettelu, siinä me tarvitsemme Pyhän Hengen viisautta: onko tuo opetus Jumalasta vai ei.

Apostoli jossain kirjeessä puhuu siitä, että kaikki opetus on arvioitava Jumalan sanan perusteella ja koeteltava, onko se Jumalan sanan mukaista. Eli Jumalan sana on se, mihin arviointi perustuu siitä, että onko opetus oikealta vai ei.

Näitä opetuksia, jotka ovat vääriä, niin yksi tuntomerkki on se, että monissa opetuksissa ei tunnusteta sitä, että Jeesus Kristus on tullut lihaan. Ja tuona aikana, jolloin Johannes tämän kirjeen kirjoitti, oli kuulemani mukaan sellaista opetusta, että Jeesus ei ole todellisesti syntynyt tänne aikaan.

Tänä aikana eri kirkonkunissa kyllä sinänsä tunnustetaan se, että Jeesus on syntynyt tänne aikaan, etsyt Maariasta. Mutta Luther sanoi, että vaikka näin suulla tunnustetaan ja voidaan aivan pitää se totena, niin sitten kun opetetaan niin, että ihmisen pelastumisessa ihmisen pitää tehdä itse osuutensa, eli että pelastuminen on ihmisen ja Jumalan yhteistyötä, silloin viedään pohja pois Jeesuksen työltä, sovitustyöltä.

Ja että Jeesus on sovittanut syntimme ja tämä anteeksianto on täysin lahjaa ja täysin Jumalan armoa, Jumalan lahjoittamaa. Ja ihminen ei pysty tekemään mitään ansaitakseen tämän armon. Ja silloin se ei olisi enää armoa, vaan se olisi ansio. Ja silloin viedään se merkitys, mikä Jeesuksen tulemisella tänne aikaan lihaan on. Viedään se pois, jolloin käytännössä silloin ei enää tunnustakaan, että Jeesus on tullut lihaan.

Tätä opetusta on paljon, että ihminen joutuu itse ponnistelemaan, tekemään hyvää tullakseen vanhurskaaksi. Erityisesti Luther yle kirjoituksillaan taisteli katolilaista opetusta vastaan.

Edelleen se, että Jumalan Poika on tullut lihaan, antaa meille aiheen puhua siitä, että vaikka Jeesus on noussut taivaaseen, on Isän Jumalan luona, niin hän kuitenkin kaikkivaltiaana, kuitenkin Jumalana on myös meidän uskovaisten sydämissä.

Ja Jeesus eräässä yhteydessä sanoi niin, että minä, Isä ja Pyhä Henki tulemme hänen luokseen, joka uskoo, ja me asumme hänessä. Eli kaikki Valtias Jumala, Isä on meidän kanssamme, on Jumalan Poika meidän kanssamme ja Pyhän Hengen kautta.

Jeesus Kristus, samalla kun hän on meissä yksittäisissä Jumalan lapsissa, hän on meidän omamme. Hän on samalla Jumalan seurakunnan Herra ja Kuningas.

Jeesus itsekin muistaakseni sanoi näin, että te olette Kristuksen ruumis ja hän on sen seurakunnan Kristusruumiin pää. Tai sitten se oli apostolien kirjeissä. Eli Jeesus Kristus on seurakunnassaan vaikuttaa täällä ajassa meidän keskellämme.

Ja tässä on yksi keskeinen kohta, missä on paljon väärää opetusta. Ja ehkä se syy, miksi tätä tekstiä ajattelin, osaltaan johtui siitä, että silloin tällöin tulee keskusteluja uskovaisten kanssa, että eikö voi pelastua tämän opin ulkopuolellakin sellaisissa yhteisöissä, jotka eivät ole meidän kanssamme.

Ja tämä asia on joillekin hyvinkin vaikea asia. Kuitenkin Jumalan Pyhä Henki kutsuu ihmisiä vain yhteen seurakuntaan ja yhteen samaan hengen yhteyteen. Olipa ne ihmiset sitten täällä lähellä tai tuhansien kilometrien päässä elävällä Jumalanlattella ja sillä seurakunnalla, elävällä seurakunnalla, mikä siellä kaukana on.

Sillä on sama Pyhä Henki ja siellä on sama opetus siitä, miten ihminen tulee autuaksi. Ei ole Jeesus Kristus eri tavalla uskovien seurakuntien oppisuuntien keskellä, vaan ainoastaan yhden keskellä.

Jumalan Pyhä Henki kutsuu ihmisiä kaikkialla. Myös tämä Pyhä Henki voi vaikuttaa missä se haluaa. Mutta Jumala vanhurskauttaa vain valtakuntansa kautta.

Katselin Lutherin kirjoituksia tähän liittyen ja ajattelin, että luen kappaleen, vaikka tämä on kohtuullisen tai aika pitkäkin. Tämä on muistaakseni Isosta katekismuksesta.

On ainoastaan yksi Kristus ja yksi usko. Tämä olisi tavallaan tämä teema tässä kirjoituksessa, se itse teksti.

Minä uskon, että maan päällä on yksi pyhä joukko ja yhteisö, joka koostuu pelkistä pyhistä ihmisistä. Sillä on yksi pää, Kristus, ja Pyhä Henki on kutsunut sen koolle.

Sillä on yksi usko, yksi mieli ja ymmärrys. Sillä on monenlaisia armolahjoja, mutta se on yksimielinen rakkaudessa. Puolueita ei siinä ole eikä hajannusta.

Siihen minäkin kuulun. Olen sen osa ja jäsen, osallinen sen kaikista aarteista ja keskinäisestä yhteydestä. Pyhä Henki on vetänyt minut siihen ja liittänyt sen jäseneksi, antamalla minun kuulla Jumalan sanaa, jota edelleenkin saan kuulla.

Sitten myöhemmin hän vielä jatkaa näin: Me uskomme edelleen, että meillä on kristikunnassa syntien anteeksianto. Sanan saarnalla ja syntien anteeksiannolla hän synnyttää uskon, siis tarkoittaa Pyhää Henkeä, sekä lisää ja vahvistaa sitä.

Sellainen Jumalan lapsi, joka epäilee sitä, että onko tämä yksi ja ainut oikea usko, toivoisin, että myös tämä Lutterin kirjoitus auttaisi häntä, tällaista ihmistä.

Kyse ei ole siitä, etteikö haluttaisi kaikkia taivaaseen ja että kaikki pelastuisivat, mutta Jumalan Henki kutsuu ja kokoaa yhden Jumalan seurakunnan.

Ja tämän seurakunnan lapseksi osallisuuteen päässyt on saanut kokea Jumalan rauhaa ja iloa sydämessään. Hän on päässyt sieltä vihollisen vaikutustavallan alta Jumalan lapseuteen.

Ja tähän liittyen, eli tässä loppupuolella, jos katsotaan näitä Johanneksen kirjoitusta siitä, että mistä rakkaus meidän sydämessämme on tullut, niin Johannes sanoo näin: Te rakkaimmat, rakastakaamme toinen toistamme, sillä rakkaus on Jumalasta, ja jokainen, joka rakastaa, se on Jumalasta syntynyt.

Oikeaa rakkautta ei voi olla muuta kuin sellaisella, joka on Jumalasta syntynyt. Tämä rakkaus on taivaasta meidän sydämiimme annettu Pyhän Hengen kautta.

Mutta tähän, niin kuin alussa siitä jo puhuin, meillä itse kullakin, niin ei ole mitään omaa osuutta, että näin olemme tämän rakkauden omistajia, onpa kyse sitten lapsuuden uskovaista tai sellaisesta, joka on saanut maailmasta parannuksen armon.

Johannes sanoo tässä näin, että sen kautta ilmestyy Jumalan rakkaus meidän kohtaamme, että Jumala lähetti ainoan Poikansa maailmaan, että me hänen kauttansa eläisimme.

Ja edelleen, että siinä on rakkaus, ei siinä, että me rakastimme ensin Jumalaa, vaan että hän rakasti meitä ja lähetti Poikansa sovinnoksi meidän syntiemme edestä.

Tätä sovitussaarnaa, saarnaa sovituksesta edelleenkin vielä kuullaan.

Edelleenkin on niin, että jos tätä puhetta kuuntelee ihminen, jolla ei ole vielä elävää uskoa sydämellä, sinulta ei vaadita mitään omia suorituksia, että sinä voisit tulla Jumalan lapseksi.

Riittää se, että Jumala lähestyy sinua, hän haluaa lähestyä sinua nyt tämänkin saarnan kautta.

Kun ihmisen erottaa Jumalasta epäusko, kaikkien syntien äiti, niin Jumalan seurakuntaan on jätetty synnin päästön avaimet.

Tällä hetkellä minulla Jumalan palvelijana on mahdollisuus julistaa tätä evankeliumia Jeesuksen nimessä ja veressä.

Jumalan Poika vuodatti verensä meidän syntiemme anteeksiantamiseksi. Siksi saat uskoa syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Tämä sama saarna lohduttaa meidän kaikkien sydäntämme. Tämä ansaitsematon armo tulee meille täysin lahjana ja ilmaisena.

Sinä, joka ehkä ajattelet, että olenko minä Jumalalle kelvollinen, sinä olet Jumalalle kelvollinen. Hän etsii köyhiä, heikkoja, itsessään syntisiä, sairaita.

Niin kuin tämä Jumalan huone. Tämä onkin oikeastaan tällainen sairasten huone, jossa meitä hoidetaan.

Saat jäädä Jumalan lapseksi uskomaan kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ja tämä usko merkitsee sitä, että me myös sitten rakastamme veliä ja sisaria.

Mutta tämä rakkaus kohdistuu kaikkiin ihmisiin. Se on Jumalan rakkautta, joka vaikuttaa meidän sydämessämme.

Näin saakoon Jumala meitä varjella armonsa osallisuudessa. Aamen.