Seurapuhe Laukaan RY:llä 25.10.2020 17.00

Kiitos, että katsoitte. Kiitämme, että lähetit poikasi Herra Jeesuksen tänne maan päälle sovittamaan meidän synnit. Ja me kiinnitämme valtakunnastasi, jossa saamme pyhän hengen saarnan kautta uskoa synnit anteeksi.

Nyt jälleen hetkeksi hiljennymme sanasi äärelle. Niin pyydämme, että avaat meille sanasi, sen mitä me tarvitsemme, ja avaat meidän sydämemme ja korvamme kuulemaan, mitä sinulla on meille tänä päivänä sanottavaa. Jeesuksen nimeen, aamen.

Tänne ollaan tultu yhdelle koolle ja semmoinen mukavan näköinen seuraväki tässä, kun on pieniä lapsia. On tullut seuroihin ja niitä nuoria on täällä paljon seurossa ja kaiken ikäisiä. Se on tämän näköinen tämä Jumalan valtakunta ja kotisia, mihin siinä yhdessä ollaan eri ikäiset yhdellä koolla. Ja varmaan on joitakin tuolla netin ääressäkin päässyt sanankuullaan.

Me olisimme laulaneet semmoisen lammaslaulun, mutta me ei löydy tuosta, kun nyt lauletaan tuolta CV:ltä, niin me on vähän rajattuja nämä lauluvalinnat. Tähän tekstiin olisi käynyt semmoinen lammaslaulu vaikka, että "Kaitse Jeesus paimen hyvä" ja muita. Ne jäi toiseen kertaan.

Mutta lampaista ja paimenista puhutaan ja arvaatte varmaan, että ei ole, tai tiedätte, että tämä aihe on hyvin tuttu. Ja te saatte jo melkein tämän mielessänne ajatella, miten Jumalan lapsi saa hyvän paimenen hoidossa olla.

Tämä tekstiaihe on Hesekielin kirjan 34. luku ja siitä muutamia jakeita luen Jeesuksen nimeen. Näin sanoo Herra: Katso, minä tahdon itse pitää murheen lampaistani ja tahdon heitä etsiä. Niin kuin paimen etsii lampaitaan, kun he laumastaan eksyneet ovat, niin tahdon minä myös minun lampaani etsiä.

Ja tahdon heitä kaikista paikoista pelastaa, johon he hajoitetut ovat siihen aikaan, kun sumu ja pimeä oli. Ja tahdon heitä kaikista kansoista viedä ulos ja kaikista maakunnista koota ja heitä omalle maallensa viedä ja kaitsen heitä Israelin vuorella ojain tykönä kaikissa suloisissa paikoissa.

Ja heitä parhaille laitumille viedä ja heidän majansa pitää korkealla Israelin vuorella seisoman. Siinä heidän pitää levollisena varjossa makaaman ja heillä pitää olemaan lihava laidun Israelin vuorilla. Minä tahdon itse minun lampaani ruokkia ja minä tahdon heitä sijoittaa, sanoo Herra, Herra.

Kadonneet tahdon minä etsiä ja eksyneet tallelle tuottaa, haavoitetut sitoa, heikkoja vahvistaa. Lihavia ja väkeviä tahdon minä hävittää ja kaitsen heitä toiminnistaan. Aamen.

Teksti ei ollut varmaan se, mikä teillä tuli mieleen ehkä liittyen lampaisiin ja paimeneen. Onhan ne tuttuja kohtia raamatussakin, kun Jeesus sanoi, että minä olen hyvä paimen ja on lammas huoneesta. Tästä lammasaiheesta on paljon raamattua olemassa.

Mutta tämä teksti on siinä mielessä mielenkiintoinen, että se vie meidät nyt näihin paimeneen. Me puhumme paimenista. Sitten puhumme, jos Jumala suo, lampaista. Sitten me puhumme laitumesta. Ja sitten mitä se laitume ympärillä on.

Kun me kuulemme puuttuvan hyvästä paimenesta ja paimenesta, niin meidän tulee ensimmäisenä mieleen Herra Jeesus Kristus. Ja Jeesushan sanoo, että minä olen hyvä paimen. Eikä siinä mielessä ole ihme, että se tuleekin mieleen.

Mutta tässä tekstissä ei sanotakaan ihan niin, vaan sanotaan, että näin sanoo Herra: Minä olen, minä itse kaitsen, minä tahdon itse pitää murheen lampaistani. Eli tämä onkin taivaan Isän puhetta. Tämä on vähän uusi näkökulma, mutta ei mitenkään outo.

Onhan meillä paimenpsalmi meille tuttu, vielä tutumpi kuin tämä, joka alkaa, että Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu. Ja se paimenpsalmi on oikeastaan vähän niin kuin samaa. Se on sama oikeastaan kuin tämä teksti. Ei ole paljon eroa. Samat aiheet.

Mutta me sillä lailla saadaan tämän tekstin pohjalta ajatella, että kun puhutaan paimenesta, niin siinä puhutaan taivaan Isästä. Taivaan Isä on sinun ja minun paimen. Ja Herra Jeesus on paimen. Ne on molemmat paimen ja Jumalan sanan mukaan.

Mutta Jeesus hän sanoikin, että minä ja Isä olemme yhtä. Että se on niin kuin sama asia. Ne on meidän vaikea, tai me ollaan ainakin vaikea silloin ymmärtää näitä Jumalan olemusta silleen, mutta että se Isä ja Poika on yhtä. Ne on niin kuin paimen.

Että se taivaan Isä pitää meistä huolen. Ja mehän ollaankin, siinä mielessä tuttu sana tulee nyt, että me ollaan Jumalan lapsia. Ei puhuta, että ollaan niin kuin Jeesuksen lapsia, mutta silläkin voitaisiin sanoa. Me ollaan Jumalan lapsia ja Jumalan valtakunnassa asukkaita.

Niin nämä on yhtä nämä Isä ja Poika. Ja näin tässä tekstissä sanotaankin, että tämä Herra, taivaan Isä pitää lampaistaan hyvän huolen. Mutta sitten tähän paimenasiaan tulee vielä kolmaskin kohta, johon me tekstin lopulla mennään.

Jos se taivaan Isä niin kaitsee, että siitä vielä puhutaan. Kun sanohan Jeesus Pietarille. Mitä se Jeesus sanoo Pietarille? Raamatun lukijat muistaa varmaan sen, että Iperiaan meren rannalla Pietari sai lähetyskäskyn.

Niin se kuuluu näin: Ruoki minun lampaitani. Kaitse minun lampaitani ja ruoki minun karitsoitani. Eli tämän paimenen ruokkimistyö jatkuu Jumalan valtakunnassa, kun Jumala pyhän henkensä kautta ruokkii sinua ja minua elävällä evankeliumilla.

Niin kuin tälläkin hetkellä ruokkii, että saa kaikki synnit ja matkan viat ja virheet uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Se on niin kuin sitä lampaan ruokaa, jota taivaan Isä haluaa lampaille ja karitsoille antaa.

Tässä tekstissä todella näin sanottiin, että näin sanoo Herra: Minä tahdon itse pitää murheen lampaistani ja tahdon heitä etsiä. Eli tällä paimenella on sitten kahdenlainen tehtävä ainakin. Voi olla erilainen vielä muitakin. Teillä voi tulla mieleen muutakin.

Mutta se paimenhan etsii niitä sitten semmoisia lampaita, jotka on kadonneet. No lampaita siinä lammaslaumassa, niin sitten niistä on synnin, on tehnyt semmoisia asioita, että taivaan Isä on tullut murheelliseksi. Eikä ole jaksanut panna niitä pois, niin olet menettänyt sen uskon.

Niin se on joutunut siitä lammaslaumasta pois. Niin tämä paimen etsii näitä kadonneita lampaita. Ja Jeesus sanoo täällä Luukkaan evankeliumissa, että kuka on se ihminen, jolla on sataa lammasta, ja jos yhden niistä kadottaa.

Eiköhän jätä 99 korpea ja menee sen jälkeen sen perään, joka on kadonnut. Siihen asti, että sen löytää. Ja kunhan sen löytää, hän panii sen polalle iloiten.

Että se pyhän hengen kautta se hyvä paimen etsii lampaita, kadonnutta lammastakin. Ja se ei etsii sillä tavalla, että mä piiskaan tai lyön tai teen jotain pahaa, jos mä löydän sen kadonneen lampaan.

Vaan se nostaa sen polalleen ja pitää ilojuhlat siellä lammashuoneessa, että se joka oli kadonnut, niin mä olen löytänyt sen. Tämä on paimenen yksi tehtävä: etsiä.

Mutta sitten se paimen myöskin ruokkii ja kokoaa ja kaitsee sitä lammaslaumaa. Tämmöinen paimen, Jumalan sanan mukaan, meillä on Jumalan lapsilla, joka etsii ja ruokkii tätä lammasta, sitten, joka on, se voi olla karitsakin.

Ja sitten tämä teksti selittää, ei tämä teksti, mutta sama kappale selittää, mikä tämä lammas on, vaikka te hän hyvin tiedätte jo, että mikä se on se lammas.

Mutta se teksti sanotaan, että: Ja te ihmiset pitää olemaan minun laitumeni laumana. Ja minä tahdon olla teidän Jumalanne, sanoo Herra, Herra.

Eli se taivaan Isä paimentaa ihmisiä, lampaita ja karitsoita. Ja minkälainen se tämä karitsa sitten on? Oottehan te nähnyt lampaita, niin nehän on tämmöisiä laukkaeläimiä, mitä minä tunnen, lampaita on nähnyt.

Ja ne menee niin kuin aina laumassa. Tällaisia laumaeläimiä. Eli ne on semmoisia luonteeltaan, eikä ole semmoisia taistelijoita siinä mielessä, että joku susi voi tulla ja tehdä pahaa sille lampaalle.

Mutta kun se on se paimen siinä, niin se paimen hätistelee pois sen suden. Vaikka tämän päivän siinä evankeliumitekstissä oli näin kyllä, että kun se lähetti Jeesus näitä puhujia liikkeelle, niin se sanoi, että minä laitan teidät lampaat sutten keskelle.

Mutta se hyvä paimen pitää huolen, niin kuin tässä tekstissä sanotaan, että Herra, taivaan Isä pitää huolen.

Ja sitten raamattu näistä lampaista kertoo muutakin, että ne kuulee sen paimenen äänen. Ne on silleen erikoisia. Tai lampaat varmaan onkin semmoisia. Ja olette kuulleet varmaan selitettävänkin tästä.

Ne on aika veikeitä nuo lampaat. Jos niitä on samassa paikassa, on vaikka viiden eli paimenen lampaita. Ja ne on vaikka jossakin ruohikolla tai juomassa.

Ja sitten kun se paimen kutsuu niitä, niin ne lähtee ne lampaat, jotka tuntee sen paimenen. Ne seuraa sitä paimenta. Ne kuulee tämän paimenen äänen.

Ja sitten vielä, tämä ranta on raamattusta nimittäin, että ne lampaat kuulevat minun ääneni. Ja vielä sanotaan näin, että se hyvä paimen tuntee nimeltä jokaisen lampaan.

Tällainen on se lauma. Jumalan sana kertoo näistä lampaista. Ne on tämmöisiä laumaeläimiä. Ne on semmoisia, niin kuin lampaat on laukkoja.

Eikä ne ole mitään aasia, semmoisia hevosia tukkitöihin ei ole niistä työntekijöiksi. Että ne lampaat on semmoisia sirompia siinä mielessä.

Tällaisina lampaina me saadaan olla tässä laitumella, jota tässä kuvattiin tässä tekstissäkin sitten. Ja siinä paimenpsalmissa kuvataan, että Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

Viheriäisille niityille hän vie minut ja virvoittavien vetten tyköön. Tällaisina lampaat sitten kulkee viheriäisellä niityllä ja virvoittavien vetten tykönä.

Eli tämä laidun on tämmöinen, joka virvoittaa. Siinä on ruokaa ja vettä. Ja toisissa raamatun kohdissa puhutaan siitä, että se laidun on tämmöinen rauhallinen ja turvallinen, niin kuin lampaitten olla.

Siellä oli ne aidat. Mutta me ei mennä, tulee liian laaja tästä lammasaiheesta, jos mennään siihen lammashuoneeseen.

Mutta siellähän oli ne ajat, että sinne ei pääse ne viholliset. Ja sitten Herra Jeesus on itse siinä ovella, niin kuin ovimiehenä. Että ei pääse tulemaan sinne laumaan vieraita lampaita.

Raamattu vaan puhuu siitäkin, että susi voi tulla lammasten vaatteissa. Mutta kun Herra Jeesus tuntee nimeltä jokaisen lampaan, niin sinne ei pääse tulemaan susia sinne lammashuoneeseen.

Ja tämmöinen on tämä laidun, missä nämä lampaat on ja missä taivaan Isä meitä huolehtii ja ruokkii. Viheriäisellä, ravitsevalla, ruokkivalla laitumella.

Sitten tämä teksti puhuu tästä ympäristöstä ja raamattu muuallakin siitä, että tämä on semmoinen sumu ja pimeä siellä ympärillä. Ja siellä on vihollisia siellä ympärillä, jotka käy niin kuin kiljuva jalopeura etsien, kenen hän saisi niehellä.

Mutta Jumalan valtakunnassa on rauha. Niin kuin jotenkin siihen tapaan Raamattu kertoo, että Egyptin maassakin oli pimeys, että siihen voi nojata. Mutta Koosenin maalla oli lepo ja rauha.

Jumalan lapsina tässä lampaina ja karitsoina saadaan olla täällä lammaslauman keskellä. Ja ajattelen niin, että kun pääsee, tai olen joskus puhunutkin, että Jumalan valtakunnan siihen sisäpiiriin, kun pääsee.

Niin siinä sisäpiirissä on Herra Jeesus yksin. Ja siinä ei ole niin kuin muita. Ja me siinä saadaan uskoa lapsenpaikalta, lapsenlailla sen ansion päälle, mitä Herra Jeesus on tehnyt.

Niin silloin tämä lammas siinä armosta uskoo keskelle taivasta. Ja siinä Herra Jeesuksen sylissä ja lähellä on kaikista kauimpana ne viholliset.

Että niin kuin tässä tekstissä oli tästä puolesta kerrottu, että kuinka tästä lammashuoneesta voi joutua pois. Mutta että hyvä paimen kyllä etsii sieltäkin.

Mutta ei kannata lähteä siitä lapsen uskojan paikalta, yksinkertaisesta uskon vanhurskaudesta. Yksinkertaisesta uskosta, vaikka se tuntuu niin lapsenomaiselta.

Mutta siinä on niin turvallinen olla siinä lapsen paikalla uskomassa. Että jos me lähdetään viisastelemaan omiamme, niin sinä voi käydä niin kuin Israelin matkalla kävi niille.

Kun ne joutuvat epäuskoon. Ja kun se hebrealaiskirjojen kirjoittaja sanoi, että ne kiusasivat Jumalaa. Ja epäuskon tähden ne joutuvat pois siitä lammashuoneesta.

Siinä tapauksessa Israelin siitä uskovaisten joukosta. Että ei meidän kannata silleen ajatella, että mitä me vielä voitaisiin tehdä. Ja mitä se Jumala vielä kärsii.

Että ei kiusata Jumalaa. Että saadaan lapsen paikalta uskomassa olla synnin poispanaajana ja evankeliumin korjaajana. Hän ajattelee, että saadaan olla siinä lammaskatraan keskivaiheella. Turvassa.

Tällä paimenella tosiaan on näitä tehtäviä sitten. Tätä muutamilla sanoilla puhuttiin paimenesta ja lampaista ja laitumista ja siitä ympäristöstä.

Mutta vielä menen tähän, mitä tässä tekstissäkin oli paljon, että miten tämä etsii tämä paimen. Niin kuin paimen etsii lampaitansa, kun ne laumasta eksyneet ovat.

Tahdon minä myös minun lampaitani etsiä. Ja tahdon heitä kaikista paikoista pelastaa, johon ne hajoitetut ovat, siihen aikaan kun sumu ja pimeä oli.

Meillä elämässä voi tulla tämmöisiä sumuisia aikoja, josta vanhat ovat sanoneet, että sumussa ei kannata soutaa. Kun sumussa ei tiedä mihinkä päin pitäisi soutaa.

Että kannattaa ottaa, että ilma selkenee. Ja jos tämän sanan kuulossa on tämmöisiä epäileviä jumalanlapsia tunteita, että on sumussa.

Että oikeastaan se Jumalan valtakuntakin on vähän silleen jo sinne sumuun sekaan mennyt. Ja eikä tiedä, että mihinkä päin tässä menisi.

Niin näin ne vanhat ovat neuvoneet. Ja se on varmaan Jumalan lasten mieli, että ei kannata silloin tehdä mitään muuta kuin uskoa. Yksinkertaisesti uskoa.

Vaan muistella sitä, että miten ennen sain armosta uskoa. Ja miten sain iloita siitä. Ja miten oli turvallista olla Jumalan valtakunnassa. Eikä ollut oikeastaan epäilyksiäkään niin paljon.

Mutta tämmöisen sumuisena aikana saattaa tulla sitten tämmöisiä epäilyksiä ja kiusauksia. Niissä tänä päivänä sinua tämä Jumalan sana ja taivaan Isä niin kuin vetää sieltä lähemmäksi tätä taivaan Isän rakkautta.

Ja saat sitä edelleenkin katsoa, mistä se elämä on ollut siellä lapsena ja aiemmin ja nuorempanakin. Että saa ihan turvallisesti uskoa synnit anteeksi Herran Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä.

Ja luottaa siihen, että se taivaan Isä sen sumun selvittää. Ja taas näkyy kirkkailla ne askeleet eteenpäin.

Kun se tulee se sieluvihollinen siihen sumun sekaan niin kuin sotkemaan helposti. Ja tulee semmoinen sotkunen olo oikein. Ja se yksinkertainen lapsen usko niin kuin häilyy.

Niin siihen tämä taivaan Isä haluaa tänäkin päivänä tuoda tämä evankeliumin lämpö ja rakkauden. Että vieläkin saa niin kuin epäilynä uskoa. Niin kuin ennenkin on uskottu.

Jeesuksen nimessä ja veressä on kaikista niitä anteeksi. Tällainen hyvä Isä meillä on. Ja jos tätä sattuu kuulemaan semmoinen, joka on siellä sumussa ja pimeän aikana joutunut sinne vuorille.

Että ei enää olekaan ne lampaat siinä lähellä. Ne on siellä lammasvuorella ja saattaa ääni kuulua vielä. Ja iso vanhempien ääni voi kuulua ja vanhempien ääni voi kuulua.

Ja se taivaan Isä on sinua hakemassa sieltä pois. Ja se ottaa olalleen kantaa olallaan ja pitää niin kuin ilojuhlat. Eikö taivaan Isä hyvää? Kun se ei suutu siitä.

Vai kyllä se toivoo, että jokainen ihminen tekisi parannuksen. Taivaan Isä. Niin se etsii. Niin kuin paimen etsii lampaitaan.

Tähän on kaikista paikoista pelastaa. Tähän on heitä kaikista kansoista viedä ulos ja kaikista maakunnista koota. Ja heitä omalle maalle viedä.

Ja kaitsen heitä Israelin vuorella kaikissa suloisissa paikoissa. Nyt se tuo se paimen sinne Jumalan seurakuntaan, Jumalan valtakuntaan, joka on täällä maan päällä.

Ja heitä parhaalle laitumelle viedä. Ja heidän majansa pitää korkeilla Israelin vuorilla oleman. Ja heidän pitää levollisena varjossa makaa majalla.

Heidän pitää lihava laidun olla. Ja minä itse tahdon ruokkia minun lampaani. Eikö ole mukavia asioita?

Ja paimenpsalmi sanoo, että hän kaitsee minua viheriäisillä niityillä ja vie minut virvoittavien vetten tyköön. Minun sieluni ihan virvoittaa ja vie minut oikealle tielle nimensä tähden.

Ja vaikka vaelsin pimeässä laaksossa, niin en pelkää mitään pahaa. Sinä valmistat pöydän viholliseni kohti.

Tällainen on taivaan Isä, kun se etsii ja sitten ruokkii. Niin kuin se tässä sanotaan, että se pitää levollisesti varjossa makaaman ja ojain tykönä.

Psalmissa yksi on tästä sanottu, että Jumalan lapsi on istutettu puu vesiojan tykönä, joka hieman antaa ajalla ja hänen lehtensä ei varise ja kaikki menestyy, mitä hän tekee.

Sillä Herra tietää vanhurskasten tien, mutta jumalattoman tie hukkuu. Tällaiset taivaan Isä on kirjoittanut tähän raamattuun, että saadaan hyvin turvallisensa mielellä olla.

Me täällä ollaan elävien vesien tykönä ja on istutettu puu vesiojan tykönä. Kun se on tämä elävä evankeliumi, mikä on Jumalan lasten sydämissä ja suussa ja sydämessä, niin se on niin kuin sade, joka tulee taivaasta alas ja kastelee sen maan.

Kun mehän monesti ollaan, tai minä olen, niin aika kuivalla paikalla uskomassa, että ei tahdo sydän lämmetä siihen hyvyyteen, minkä Jumala evankeliumissa ja Jumalan lapsissa piirtää.

Eli kuivan tuntosena ollaan monesti. Mutta sehän on hyvä, että niin kuin on sanottu, että sitä saa kuivan tuntosena uskoa ja kylmän tuntosena uskoa.

Ja jos ei ole kylmä, voi olla kylmä tai palava, kun ei ole tämmöinen ylön katsova, penseä, niin kuin raamattu siitä opettaa.

Mutta täällä tämä tuoreuttaa tämä evankeliumin sanaa ja kun sen saa kuulla omalle kohdalle, niin se kuiva sydän rohkaistuu uskomaan.

Se on niin kuin sade, joka tulee maan päälle. Ja niin kuin Paavali kirjoittaa, että minä olen kylvänyt ja Apollo on kastellut. Se tarvitsee tämä evankeliumin sanaa kuulla omalle kohdalle, tämä Jumalan lapsi.

Mutta täällä Jumalan valtakunnassa se on se, ne avoimet lähteet. Syntiä saastaisuutta vastaan ja sitä saa niin kuin ilolla ammentaa vettä autuuden lähteistä.

Ja se armonvirta kulkee täällä Jumalan valtakunnassa. Niin kuin hyvin tiedätte. Ja se ei ole täällä seuroissa vaan ainoastaan.

Taika yleisä se on niin kuin varmaan muualla kuin seuroissa. Että kyllähän täällä arjessa uskotaan paljon. Ja on niitä sitten läheisiä. Ja ne on tärkeitä ne läheiset.

Sitten, että kun joskushan meille voi tulla semmoisia, että sielun vihollinen meitä vie niin kuin poispäin ja tulee paha mieli, niin saa toiselle uskovaiselle puhua niistä asioista, jotka painaa mieltä.

Niinhän se on niin kuin siellä kahden kesken. Herra Jeesus siinä kolmantena. Pannaan niitä kuormia pois ja taakkoja, että päästään taas lapsenlailla uskomaan.

Se on nuorillekin. Täällä on hirveän mukavaa, että teitä nuoria on täällä seurassa. Se on nyt ennenkin ollut, mutta...

Mutta se, että kun... Mehän vanhemmat tiedämme, että se aina ei onnistu se uskomisen elämäkään silleen, että ei tule jotakin haavoja.

Tai tulee paha mieli, kun tulee semmoista tehtyä, mitä ei haluaisikaan tehdä. Niin sitten voi puhua jollekin kaverille. Se hyvä paimen hoitaa näinkin. Tai se on sitä kaitsemistaikin oikeastaan.