Sanajumalanpalvelus/saarna Merijärven kirkossa 06.11.2021 15.25

Pyhäinpäivän evankeliumi on kirjoitettu Matteuksen evankeliumin viidenteen lukuun. Nousemme sitä kuulemaan.

Nähdessään kansanjoukot Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:

Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta. Autuaita murheelliset, he saavat lohdutuksen. Autuaita kärsivälliset, he perivät maan. Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano, heidät ravitaan. Autuaita ne, jotka toisia armahtavat, heidät armahdetaan. Autuaita uudassydämiset, he saavat nähdä Jumalan. Autuaita rauhantekijät, he saavat Jumalan lapsen nimeen. Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan, heidän on taivasten valtakunta.

Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri. Niin heitä vainottiin profeettojakin, jotka elivät ennen teitä.

Tämän päivän kirkollinen väri on punainen. Se on Pyhän Hengen väri. Se on tuleen väri. Se kertoo myös marttyyrien kohtaloista. He vuodattivat verensä uskonsa vuoksi.

Jeesus varoitti kerran painopettajia ja fariseuksia. Hän kutsui heitä teeskentelijöiksi. Te rakennatte profeettojen haudoille muistomerkkejä. Te koristelette vanhurskaiden hautakiviä. Näin te kuitenkin itse tunnustatte olevanne niiden jälkeläisiä, jotka murhasivat profeetat.

Pyhäinpäivä on myös niiden muistopäivä, jotka tällä tavalla uskonsa vuoksi kärsivät. Evankeliumitekstimme on osa Jeesuksen vuorisaarnaa.

Kun Jeesus tuli maailmaan, hän tuli julistamaan rauhaa. Jostakin syystä tämä rauhan julistus koettiin sodan julistukseksi. Konkreettisesti se tarkoitti, että paha pelkäsi hyvän voittavan. Maailmassa paha ja hyvä edelleenkin käyvät taistelua, siitä huolimatta, että Herramme Jeesus Kristus kuoli.

Hänenkin haudalleen mentiin sapaatin päätyttyä. Viikon ensimmäisen päivän koittaessa tulivat Maria Magdaleena ja se toinen Maria katsomaan hautaa. Äkkiä maa alkoi vavahdella ja järistä, sillä Herran enkeli laskeutui taivaasta. Hän tuli haudalle, vieritti kiven pois ja istuutui sille. Hän oli hohtava kuin salama ja hänen vaatteensa olivat valkeat kuin lumi.

Vartijat pelästyivät häntä niin, että alkoivat vapista ja kaatuivat maahan kuin kuolleet. Enkeli kääntyi naisten puoleen ja sanoi: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Hän ei ole täällä. Hän on noussut kuolleista, niin kuin itse sanoi. Tulkaa katsomaan. Tuossa on paikka, jossa hän makasi."

Tämän päivän kirkkovuoden väri kertoo Pyhästä Hengestä. Se kertoo Isästä ja Pojasta. Se kertoo siitä, miten Kristuksen työ jatkuu Pyhän Hengen työnä hänen seurakunnassaan.

Jumala tahtoo, että me olisimme ihmisiä, jotka joka päivä tuntisimme laivaa synneistämme ja joka päivä parannuksessa ja uskossa kääntyisimme Kristuksen puoleen. Että Pyhän Hengen työ meidän sydämessämme saisi johtaa yhä syvempään synnin ja arvojen tuntoon.

Me näkisimme, mitä meidän syntimme on maksanut Vapahtajallemme. Iloitsisimme siitä, että Vapahtaja niin suuresti minua, meitä rakastaa. Me tarvitsemme Jumalan rakkautta. Me tarvitsemme Jumalan hyvyyttä, sillä tämä maailma on usein vihan maailma. Se on usein paha maailma. Se on usein pimeä maailma.

Niin pimeä, että sen pimeyteen meidänkin olisi helppo kätkeytyä. Mistä kukaan ei tänään voisi iloita, ellei Jeesus olisi tuonut meille toivoa. Meidän ei tänään tarvitse katsella pahuuden voimaa.

Vaikka apostolien teoissa kysytäänkin, onko yhtäkään profeettaa, jota teidän isänne eivät olisi vainonneet. He tappoivat ne, jotka ennalta ilmoittivat, että vanhurskas oli tuleva. Ja nyt olette te kavaltaneet ja murhanneet hänet.

Me voimme katsoa valoa. Vaikka Jeesuksen sanojen äärellä tekin tunnette nyt tuskaa, minä näen teidät vielä uudelleen ja silloin teidän sydämenne täyttyy ilolla, jota kukaan ei voi teiltä riistää.

Me huomaamme, että meidän mahdollisuutemme ei olekaan tässä ajassa. Tässäkin ajassa meillä kyllä on mahdollisuuksia. On toivoa, on koettavaa, todeksi elettävää.

Voimme ajatella, että tässäkin Jumalan palveluksessa Jeesuksen ylle laskeutuu Herran henki: viisauden ja ymmärryksen henki, taidon ja voiman henki, totuuden tuntemisen ja Herran pelon henki.

Tänäänkin saamme kokea, miten hän oli kuuliainen lähettäjälleen. Saamme iloita siitä, että hän ei tuomitse silmänmitalla, eikä jaa oikeutta korvakuulolta, vaan antaa heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa.

Mehän evankeliumitekstistämme luimme: autuaita ovat hengessään köyhät. Jeesus ei tullut ajalliseksi kuninkaaksi, ajalliseksi vapahtajaksi. Hänen aikanaan monet ihmiset kuolivat, mutta Jeesus ei kaikkia heitä herättänyt kuolleista. Ei ollut sen aika. Sen aika on myöhemmin.

Mutta joitakin hän herätti. Lasarus, hänen ystävänsä, sai kokea, että Jeesus on ylösnousemus ja elämä. Hän sai kokea, mitä on Jumalan voima. Lasaruksella oli vanhurskauden nälkä ja jano, ja hänet ravittiin.

Hän sai kokea elämässään merkittäviä hetkiä. Niitä olivat erityisesti ne, kun Jeesus oli heidän kodissaan vierailulla. Hän julisti siellä hyvää sanaa, hyvää sanomaa, Herran riemuvuutta.

"Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, parantamaan ne, joiden mieli on murtunut, julistamaan vangituille vapautusta ja kahlituille kahleitten kirpoamista, julistamaan Herran riemuvuutta päivänä, jona Jumalamme antaa palkan."

Hän on lähettänyt minut lohduttamaan kaikkia murheellisia, antamaan Sionin sureville kyynelten sijaan ilon öljyä, hiuksille tuhkan sijaan juhlapäähineen, murheisen hengen sijaan ylistyksen viitan.

Siis näin Jeesus julisti profeetta Jesajan ennustuksen mukaisesti. Me muistamme Raamatusta profeetta Jesajan sanat myös siitä, miten kutsutaan Jeesuksen luokse: "Kuulkaa kaikki janoiset, tulkaa veden ääreen, teillä ei ole rahaa. Tulkaa, ostakaa viljaa ilmaiseksi, syökää, ottakaa maksutta viiniä ja maitoa."

Jumalan valtakunta tänäänkin on tällainen köyhien valtakunta. Ja on kuitenkin nähtävä se, että ne, jotka köyhyyttä valittavat, omistavat paljon. Ne, joilla ei ole mitään, omistavat kaiken.

Kuulimme, miten murheellisten ylle laitetaan ylistyksen viitta. Ihminen elämässään lähetetään jakamaan sitä, mitä hän on Jumalalta saanut lahjaksi.

Tänään saatte muistella läheisiä rakkaitanne, jotka jakoivat teille Jumalan lahjoja. Ei heillä olisi ollut elämää, ei olisi ollut leipää, ei olisi ollut kenkiä, ei vaatteita, ei näköä, ei kuuloa, ellei Jumala heitä olisi siunannut.

Jumala antoi heille lahjansa ajallaan ja otti ne ajallaan pois. Meidän ei ole aina helppo ymmärtää Jumalan ajatuksia, tai sanommeko, meidän on mahdoton ymmärtää Jumalan ajatuksia.

Sillä tänäänkin ne kaartuvat yhtä korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, tai yhtä korkealla ovat Jumalan tiet meidän teittemme yläpuolella. Ne ovat tutkimattomat.

Siksi me sanommekin tänään: "Tutki minua, Jumala. Jos minä olen väärällä tiellä, ohjaa minut ikiaikojen tielle."

Sen sijaan, että me laittaisimme kaiken tarmomme siihen, että me tutkimme Jumalaa, antakaamme Jumalan tutkia meitä. Olkaamme Jumalan sanan kuulossa arkoja.

Raamattu sanoo siitäkin, että häntä minä katson sanani alla arkaa. Tähän arkuuteen meidän kuitenkaan tarvitse jäädä, vaan tänäänkin saa rohkein mielin omistaa Jumalan lahjat: vanhurskauden, rauhan ja ilon, jotka Pyhä Henki antaa.

Tänäänkin Kristuksen voitto nousee kaiken muun voiton yläpuolelle. Tänään hän, joka otti orjan muodon, otti ihmisen taakan harteilleen ja lähti vaeltamaan. Olkoon meille kaikki kaikessa.

Älkäämme katsoko hänen inhimillistä syntyperäänsä. Inhimillisen syntyperänsä puolesta hän oli Daavidin jälkeläinen, mutta Pyhän Hengen puolelta hän oli Jumalan Poika.

Johannes Kastaja näki tämän uskon kautta ja sanoi: "Katsokaa Jumalan karitsa, joka poisottaa maailman synnin."

Autuaita tänäänkin ovat rauhantekijät. Meidän on huomattava, että tähän rauhantekijään me tarvitsemme Jumalan voiman.

Jumala voi tänään riisua meidät aseista niin, että ainoaksi aseeksemme jää Jumalan sana. Se sana seisoo vahvana niin kuin Luther runoilee virressään.

Luther puhuu myös siitä, miten jos veisi henkemme, osamme on onnemme, ne eivät ole meidän ulkopuolellamme vaan meidän iät ovat Jumalan valtakunta.

Katsokaa me iankaikkista Jumalan valtakuntaa. Me tiedämme, että monet ajalliset valtakunnat ovat luhistuneet. Niin kävi myös Rooman valtakunnalle, joka aikanaan hallitsi köyhää Juudean seutua.

Niin on käynyt monille muillekin valtakunnille. Ja niin käy kerran kaikille ajallisille valtakunnille. Jumalan valtakunta pysyy ikuisesti.

Tänään on tärkeää, että me saamme käydä, jos meillä on mahdollisuus, rakkaittemme haudalla. Eikö vielä tärkeämpää olisi se, että me uskoisimme ja kerran pääsisimme Jumalan lasten ilojuhlaan taivaassa?

Jumalan tahtoon on, että me saisimme katsella Jumalan Karitsaa taivaan enkelijoukkojen ja kaikkien uskossa poisnukkuneiden rakkaittemme kanssa ikuisesti.

Siksi tänään Jumalan valtakunnasta kuulutetaan armon ja rauhan sanaa. Jumalan valtakunnan evankeliumin voimalla tänään kukistuu epäusko. Synnit pyyhitään pois.

Käyköön niin, että Kristus ottaa kannettavakseen synnin, kuoleman ja kadotuksen ja hän lahjoittaa evankeliumin sanassa sinulle armon, elämän ja pelastuksen.

Sinä saat rohkaistua tänään uskomaan syntisi anteeksi annetuksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Jumalan valtakunnan evankeliumissa vaikuttaa Jumalan voima. Se antaa voimaa kilvoitella silloinkin, kun ihmistä herjataan ja vainotaan.

Hänestä puhutaan kaikkea pahaa siksi, että hän haluaa tunnustaa Herraa Jeesusta Kristusta. Jeesus kehottaa silloinkin iloitsemaan. Luukkaan evankeliumissa hän käskee jopa hyppiä riemusta.

Me olemme sellaisia, että me saamme uskoa itsemme pyhäksi ja syntisenä vanhurskaaksi ja jatkuvasti pyytää Jumalalta lisää meille uskoa. Mutta voin vakuuttaa sinulle, että heikolla uskolla voittaa ja saa siirtyä kunniaan.

Jumala, meitä kaikkia armossaan auttakoon uskomaan.

Nousimme tunnustamaan kristillisen uskomme:

Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herramme, joka syntyi pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Mariasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin, astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaaseen, istuu Jumalan, Isän kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Ja Pyhään Henkeen, pyhään yhteiseen seurakuntaan, pyhien yhteyteen, syntien anteeksiantamiseen, ruumiin ylösnousemukseen ja iankaikkiseen elämään.