Nettiseurojen valitsema mainos:
Hyvää itsenäisyyspäivää! - Veteraanin iltahuuto 3-vuotiaan Luukaksen laulamana .
← Takaisin

Nuortenilta/Alustus Alajärven RY:llä 20.11.2021 19.00

Puhuja: Reijo Hirvelä

Paikka: Rauhanyhdistys Alajärvi

Vuosi: 2021

Kirja: bible_books.0 bible_books.0 bible_books.0 bible_books.0 bible_books.0

Raamatunkohta: Isä meidän Matteus 13:44 Saarnaajan kirja Johannes 12:24 Psalmit

Avainsana: usko armo anteeksiantamus kuuliaisuus ylösnousemus parannus lunastus sovitus jumalanpalvelus rukous kiusaus perhe pyhitys vanhurskauttaminen


Kuuntele
Tämä saarna on litteroitu automaattisesti tekoälyn avulla. Voit korjata selviä virheitä muokkaamalla tekstiä lause kerrallaan.
Isän, pojan ja pyhän hengen nimeen aloitetaan tämä Isän meidän rukouksella.

Isän meidän, joka olet taivaissa, pyhitetty olkoon sinun nimesi, tulkoon sinun valtakuntasi, tapahtukoon sinun tahtosi niin maan päällä kuin taivaassa. Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme. Anna meille meidän syntimme anteeksi, niin kuin mekin anteeksi annamme niille, jotka ovat meitä vastaan rikkoneet. Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta, sillä sinun on valtakunta, voima ja kunnia, iankaikkisesti. Aamen.

Tämän nuorten illan alustuksen aihe on, miksi haluan olla uskomassa. Alustuksen aihe on hyvä. Luulen, että meillä monilla kaikilla on ajatuksia esitettävänä siitä. Pienellä lapsellakin on tieto siitä, miksi olemme uskomassa. Haluamme ennen kaikkea olla uskomassa sitä varten, että pääsemme taivaaseen, että saamme kaikki kadottavat synnit anteeksi.

Tuo näköala oli Mooseksellakin. Hänellä olisi ollut varmaan hurja ura Egyptissä. Hän oli siellä faraon hovissa. Olisi saanut tehdä kaikkea, mitä liha ja veri olisi ikinä halunnut, elää oman mielen mukaan. Mutta mitä teki Mooses? Sanotaan, että hän nuorena poikana katsoi palkanmaksua. Hän tiedosti sen, että hänenkin aika tulee lähteä täältä ajasta. Se voi olla kaukana, mutta yhtä hyvin voi tulla nuorena lähtö.

Muistan aina keskustelun yhden nuoren miehen kanssa kymmeniä vuosia sitten. Hän oli uskomassa, mutta hän kielsi uskonsa. Ja kun seuraavan kerran näin hänet, hän sanoi, että en tohdi tulla seuroihin, kun pelkään, että teen parannuksen. Ja sitten joudun sanomaan niille epäuskoisille kavereille, että olen tehnyt parannuksen, ja se minua hävettäisi, enkä halua sitä itselleni. Tuo ihminen lähti tästä ajasta tapaturman kautta ja jäi parannusta tekemättä.

Me Mooseksen tavoin sanomme, ennen minä kärsin vaivaa Jumalan joukon kanssa, kuin ajallista tavaraa synnissä nauttisin. Monet ihmettelevät uskovaisen elämää tämän maailmallisuuden ja synnin luvallisuuden keskellä. Emme voi olla erottumatta. Meidän elämäntapamme ja Jumalan sanan mukainen opetus sopivat huonosti tähän aikaan.

Jäähyväispuheessa Jeesus rukoili omiensa puolesta, että varjelisit heidät uskomassa tässä pahassa maailmassa. Vihollinen tuo nuortakin lähelle alkoholin ja huumeet, tarjoten niitä nauttimalla tulee hyvä olo. Siihen moni lankeaa. Uskovaisena emme käytä alkoholia, emmekä huumeita. Meillä on siinä niin sanottu nollatoleranssi. Haluamme säilyä raittiina.

Meidän usko saa voimaa evankeliumista. Sitä kannattaa pyytää. Se ei vähene, kun sitä käyttää, vaan se lisääntyy. Sinä, uskovainen ystävä, kannat tuollaista aarretta sydämessäsi. Pyhää henkeä, jonka voimassa evankeliumissa saa uskoa kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Tulee puhdasta jälkeä ja tulee halu kilvoitella, kun on kevyt olo, kun pääsee taakoista, jotka ovat tehneet matkan vaikeaksi.

Kun henkilökohtainen usko koetaan kalliina taivaan lahjana, Raamatun sana ohjaa uskovaisen puhetta, tekoja ja valintoja. Jumalan terveellinen armo opettaa hylkäämään jumalattoman menon ja elämään tässä maailmassa hurskaasti ja siveästi.

Kun Jumalan lapsi tunnustaa uskonsa sanoillaan ja teoillaan, hän ahkeroi elää evankeliumin arvon mukaisesti, ei vain seuroissa, vaan kaikkialla, missä me liikumme. Emme haluakaan laittaa uskoamme aivan kuin narikkaan, kun lähdemme kotoa, kouluun tai opiskelemaan kauemmas tai yleensäkin tuonne maailmalle, joko lomalle tai mitä itse kukin kulkee.

Jos tännekin on tänä ja tänä vuonna tullut ihminen, jonka sielu vielä on saanut vieteltyä maailmaan, mutta aivan kuin tavan vuoksi on tullut euroihin, sanomme teit hyvin kun tulit. Tahdomme pyytää Jumalalta voimaa, että jaksaisit luopua siitä, mikä maailma tarjoaa. Tuhlaajapojan tavoin laskisit kustannuksia. Mitä olet menettänyt? Sinä olet menettänyt taivaspaikan, joka on sinullekin varattuna.

Jumala on kannut meidän eteemme elämän ja kuoleman, siunauksen ja kirouksen, ja sanoo, että valitkaa siunaus. Mitä se tarkoittaa? Varmaan kaikki me sanomme, että huonompi vaihtoehto on valita kuolema kuin elämä. Elää ilman turvaa, kulkea omalla vastuulla.

Elämässään maailmaan mennyt nuori kertoi muutettuaan pois kotoa opiskelemaan, että hänen käytöksensä muuttui. Hän eli tietoisesti elämää, joka ei ole uskovaiselle sopivaa. Kotiin tullessa hän näytteli uskovaista. Sieluvihollinen vei voiton tuosta nuoresta, ja hän on tänäkin päivänä siellä huonolla kuolemaan johtavalla tiellä.

Kaikki uskovaiset haluavat taistella yhdessä rintamassa sieluvihollisen voimia vastaan evankeliumin turvin. Monesti löydämme itsemme koulussa, työpaikalla, missä liikummekin, itsemme epävarmaksi, epäileväksi. Synti on niin lähellä, se riehuu, omasta syömästä raivoaa ja aaltojen lailla se kuohuu, sanotaan Sionin laulussa.

Siksi haluamme sinne, missä on hyvän paimenen ääni. Se kuuluu seuroissa, uskon ystävän kanssa keskustellessa, kotona, netissä ja radion kautta. Kun sydän puhdistuu, evankeliumin kuulossa syntyy taivastoivo. Jumala on luvannut, missä kaksi tai kolme kokoontuu, siellä minä olen teidän kanssa.

Uskon tunnustaminen puheella ja elämällä. Matteuksen evankeliumissa sanotaan, että taas on taivaan valtakunta tavaran vertainen, joka on peltoon kätketty, jonka ihminen löysi ja kätki sen. Ja ilon tähden meni ja myi kaikki, mitä hänellä oli, ja osti sen pellon.

Vertauksen pellolla esitetään Jumalan valtakuntaa. Pelto ja aarre muodostavat yhden jakamattoman kokonaisuuden. Kun mies löytää pellosta aarteen, hän menee ja myy kaikki ja ostaa itselleen koko pellon saadakseen aarteen omakseen.

Kristusta, Jeesusta, Kristusta ja hänen valtakuntansa ei voi erottaa toisistaan. Halu uskoa salaa ilman uskon tunnustamisen tuomaa ristiä ei ole mahdollista. Jeesuksen ajan hallitusmiehissä oli niitä, jotka olisivat salaa olleet Jeesuksen opetuslapsia. He halusivat omistaa evankeliumin aarteen, mutta eivät julkisesti tunnustaneet häntä hänen seuraajikseen pilkan ja vainon tähden.

Minäkin olen tavannut ihmisen, joka halusi uskoa salaa. Hän ei halunnut kertoa kenellekään peläten ystävien reaktiota. Kun kerroin, että uskomiseen kuuluu myös risti ja sen kantaminen, hän ei ollut valmis luopumaan kaikesta omastaan. Niin kuin Jeesus opetti rikasta nuorukaista, että mene ja myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna vaivaisille.

Tuollekin ihmiselle merkitsivät enemmän kristi. Tuolle ihmiselle ystävät merkitsivät enemmän kuin Kristus ja hänen omansa. Halu omistaa pelkkä aarre ei riitä. Täytyy ostaa myös koko pelto.

Mooses halusi Jumalan kansan kanssa kantaa ristiä. Samoin vainottu maaherran edessä ei hävennyt tunnustautua Jumalan tien kulkiaksi. Tien kunnian valtakuntaan kulkee täällä maan päällä kilvoittelevien Jumalan valtakunnan kautta, jolla seurakunta on äitinä maan päällä. Jolla ei ole seurakuntaa äitinä maan päällä, sillä ei ole Jumalaa armastavana isänä taivaassa.

Eli haluun olla uskomassa kuuluu myös halu tunnustaa olevansa Jumalan kansan jäsen. Tähän liittyy Jumalan terveellä ja Jumalan rauhalla tervehtiminen sekä muu Jumalan lapselle sopiva käytös.

Uskomiseen kuuluu myös erottautuminen epäuskoisten puheista ja elämästä, joka ei ole lihalle ja verelle helppoa, varsinkaan nuorena. Uskovainen elää Jumalan mielen mukaan. Jumala antaa jokaiselle lapselleen kotiopettajaksi pyhän hengen. Tämä neuvoo tänäkin aikana kaikkeen totuuteen.

Haluun elää niin, että ei olisi tekemässä Jumalan mieltä murheelliseksi. Uskovainen elää Jumalan mielen mukaan. Elämän kaidan tien kilvoituksessa tien viittoina ja liikennemerkkeinä ovat Jumalan sanan neuvot sekä pyhän hengen avaama uskon ymmärrys.

Jumalan valtakunnan elävässä yhteydessä hengen hedelmistä Paavali kirjoittaa kalatalaisille. Hengen hedelmä on rakkaus, ilo, rauha, pitkämielisyys, hyvyys, ystävyys, usko, hiljaisuus ja puhtaus.

Elävä usko muuttaa ihmisen. Kun saamme Jumalan armon opetettavana olla, kuten Paavali kirjoittaa, Jumalan armo kaikille ihmisille terveellinen on ilmestynyt. Meidän kaikkien jumalattoman menon opettaa jumalattoman menon hylkäämään ja maailman sit hirmu.

Elämän vannuskaus on tärkeä asia. Jos me uskovaisina alkaisimme elää niin kuin maailmassa eletään, meidän uskomme olisi kuollut. Mutta vaikka me olemme uskosta vannuskaita, eli Jumalalle kelpaavia, olemme ihmisenä kuitenkin syntisiä.

Martti Luther kiteyttää, Jumalan sanan perustuva opetus on, että ihminen on samalla vannuskas ja syntinen, nimenomaan tässä järjestyksessä. Ihmisenä olemme vajavaisia ja heikkoja, mutta meillä on halu kilvoitella Jumalan tahdon tiellä.

Tässä meitä auttavat, tukevat matkaystävät, sisaret ja veljet. He rakastavat meitä totuudessa. Jos olemme menossa väärälle tielle, he muistuttavat, missä kulkee tie. Tämä näin toimii hengen hedelmistä rakkaus, jokin Jeesus sanoi ihmisten tunnistavan meidät Jumalan lapsiksi.

Mitä hyötyä on uskosta? Opetuslapset kerran kysyivät Pietarilta. Pietari kysyi opetuslapsille. Opetuslapset ja Pietari kysyivät Jeesukselta Pietarin suulla, että mitä me, jotka olemme luopuneet kaikista ja seuraamme sinua, mitä me siitä saamme?

Jeesus sanoi, että kun ihmisen poikas tulee maailmaan, syntyessä istuu kirkkaudessaan valtaistuimella, silloin tekin, jotka olette seuranneet minua, saatte istua kahdentoista kymmenellä valtaistuimella ja hallita Israelin kahdentoista heimoa.

Ja jokainen, joka on luopunut minun tähteni, joka on luopunut minun tähteni veljistään ja sisaristaan, isästään ja äidistään, lapsistaan tai pelloistaan, saa satakertaisesti ja ennen kaikkea iankaikkisen elämän.

Jeesus kysyi opetuslapsiltaan, ettekö tekin tahdo mennä pois? Niin Pietari vastasi kaikkien puolesta, että kenen luomme menisimme, sinulla on iankaikkisen elämän sana.

Tahdommehan tänä iltana Pietarin tavoin todeta mekin, jos Jeesus kysyy, että niin kuin kerran Tiberianmeren rannalla Pietarilta, rakastatko minua koko sydämestä vai onko sydämessäsi joku toinen ajallinen, josta et halua luopua?

Apostoli kirjoittaa, pannen toivonne Kristukseen ainoastaan tätä elämää varten, olemme muita ihmisiä surkuteltavimmat.

Mooseskin hylkäsi Egyptin tavarat, joihin kuului samanlaiset houkutukset eri muodoissaan kuin tänä päivänä meillä, mutta hän halusi omistaa uskon aarteena sydämessään.

Ihminen, joka on kuulijainen Jumalan sanalle, ei sulje pois siunausta myöskään ajallisissa asioissa. Raamattu sanoo, etsikää ensin Jumalan valtakunta, ja kaikki sen ohessa teille annetaan.

Jumala antaa meille niin paljon ajallista hyvää, kun jaksamme omistaa. Meitä kysytään tyytyväiseksi mieliksi. On suuri voitto olla jumalinen ja tyytyä onneensa.

Halu uskoa ilman ajallisia vastoinkäymisiä. Jeesuksen kylvä ja vertauksen esittämä siemen, joka heitettiin kivikkoon, vertaus kuvaa ihmistä, joka sai parannuksen armon, mutta kiusauksen tullessa ei halunnutkaan uskoa, kun ei ollut juuria.

Eräs uskovainen poika kersi vastoinkäymisten kohdatessa uskonsa. Hän suuttui Jumalaan, joka antaa lapsilleen tällaisia vastoinkäymisiä.

Israelilaiset suuttuivat korven matkalla huonoon ruokaan ja matkan vastuksiin ja kyselivät, eikö Egyptissä ollut hautoja, että toit meidät tänne kuolemaan.

Raamattu kertoo Aasafista, joka miettii, kannattaako uskoa Jumalaan. Mikä sai hänet tällaisiin tuumauksiin? Psalmin kirjoittaja vastaa. Hän näki, kuinka jumalattomat menestyivät. He eivät olleet mistään kuoleman hädässä. He olivat vahvoja. Ei heillä ollut vastoinkäymisiä kuin muilla ihmisillä. Ei heitä vaivannut.

Jumalan pojat ovat ylpeitä. He halveksien puhuvat toisista pahaa. He rikastuvat. He ovat maailmassa onnellisia. Kansakin jopa heitä jumaloi.

Uskovainen Aasaf katselee itseään. Minua ruoskitaan joka päivä. Ja minun rangaistus on joka aamu minun käsissäni. Jumalan lapsella kateus on lähellä. Aasafkin sanoi, että se karvasteli minun sydämessäni.

Taivaan isä antaa auringonsa paistaa niin pahalle kuin hyvillekin. Menestyminenkin on Jumalan hyvyyttä. Sen tähden hän kehottaa opetuslapsiaan kiittämään Jumalaa hänen lahjoistaan eikä kadehtimaan toisten menestystä. Hän käskee rakastaa vihollisiakin.

Tätä opetusta on meidän vaikea oppia ja toteuttaa elämässä. Seurakunnan keskellä asia kirkastui. Aasaf kertoo: Minä ajattelin sitä tutkia, mutta se oli ylen raskas. Siihen asti kun menin Jumalan pyhään ja ymmärsin heidän loppunsa.

Jumalan seurakunnassa Jumalan lasten keskellä kirkastui kaksi asiaa. Jumala näytti, että Aasaf oli ollut tyhmä. Hän oli kuin nauta sinun edessäsi. Kilvoitteleva näki oman syntisyytensä. Hän tarvitsi korjaamista. Evankeliumia omalle sydämelleen.

Hänelle näytettiin jumalattoman loppu. Heidän menestymisensä oli vain tässä ajassa. Tälle elämälle tulee kerran loppu. Elämä päättyy.

Niin kuin olemme tulleet alastomina äidin kohdusta, niin menemme myös alastomina pois. Lähdemme. Ei ole mitään myötäsä kaikesta työstä. Ja hänen käsissään on, kun hän menee pois, sanoo saarnaajan kirja.

Jeesus sanoi rikkaasta miehestä, joka keräsi pitkäksi aikaa omaisuutta: Sinä tyhmä, tänä yönä sinun sielusi otetaan pois, niin kukaan ei sitä sinulta saa.

Jumalan seurakunnan keskellä Aasafille kirkastui, että kannattaa uskoa. Usko ei ole turha. Vaikka ruumiini ja sieluni menestyvätkin, Jumala on minulle kaikki kaikessa. Hän varjelee, taluttaa neuvoillaan ja korjaa viimein kunniaan.

Tahdomme hän mekin käydä seuroissa. Sillä seurakunnan keskellä on Herra. Se Herra, joka kolkkaan keskimmäisellä ristillä antoi henkensä, vuodatti vereensä meidän syntiemme sovitukseksi.

Evankeliumilla hän meitä tänäänkin tahtoo rohkaista. Vastoin käymiset ovat vetämässä meitä lähemmäksi taivaan isää. Usko ohjaa elämän valintoja.

Hyviä aviopuolisoita ja kavereita löytyy uskovaisten joukosta. Mutta jos epäuskoisen parannuksen teon ainoa vaikutin on kuolison löytäminen, se ei riitä. Tällöin puhutaan naimaparannuksesta. Kokemukset siitä ovat hyvin moninaiset.

Vaikka langennut sisar ja veli saisikin Jumalan suuresta rakkaudesta palaamisen armon, mutta jos kuoliso ei ole uskomassa, avioliitossa on aina tietty jännite.

Jumalan sana ei opeta etsimään aviopuolisoa myöskään epäuskoisten keskuudesta. Sekin on rakava asia.

Raamattu kertoo Nooan ajasta, kun Jumalan pojat näkivät ihmisten tyttäret kauniiksi ja ottivat emännäksensä. Silloin Jumala sanoi, ei minun henkeni pidä nosteleman ihmiskuntaa, sillä ihminen on vain lihaa. Minä annan aikaa sata ja kaksikymmentä vuotta.

Ei ole pieni asia olla Jumalan sanalle tottelematon. Mitenkäs se kuoliso löytyy? Martti Luther sanoi, että kuoliso saa rukoilla ihan nuoresta lähtien. Jumala sen sitten antaa ajallaan, jos hyväksi näkee.

Raamatussa on hyvä esimerkki Mooseksen vanhemmista. Raamattu kertoo, miten mies Leevin huoneesta meni ja nai Leevin tyttären. Leevin huone tarkoittaa Jumalan valtakuntaa.

Ei ole turhaan Jumalan valtakunnassa neuvottu seurustelevia keskustelemaan uskonaloista, keskustelemaan selviä, että onko meillä sama uskon henki ja ajattelemmeko asiasta samalla tavalla.

Käsitykset uskosta ja elämän vannuskaudesta minkälaiset tahansa, tulee kiusaus omalakisuuteen. Minulle tulee mieleen ensimmäinen ihmisparin lankemus, kun vihollinen heitä kiusasi. Sanoiko Jumala todella niin? Ei se sitä tarkoittanut, vaan kun te siitä syötte, tulette niin kuin Jumala tietämään hyvän ja pahan.

Kyllä tänä aikana ihmisellä on halu korottaa Jumalan yläpuolelle itsensä. Suhde alkoholiin, kilpaurheiluun, maalliseen musiikkiin, televisioon, videoihin, peliautomaatteihin ja niin edelleen. Jos matkaystävät pyytävät Kristuksen mielellä varata, siihen pahastutaan.

Halu olla uskomassa kuuluu halu uskoa ja elää niin kuin Raamattu opettaa, eli hengen yksimielisyydessä ja rakkaudessa muiden Jumalan lasten kanssa sekä nöyryys ottaa armon neuvot vastaan ja tehdä parannusta synneistä.

Uskovaisina ymmärrämme, että elämällämme on tarkoitus. Jumala ohjaa elämäämme ja saamme lähestyä Jumalaa rukouksessa niin kuin pieni lapsi armaalle isälle. Rukouksessa saa esittää hänelle kaikki ilot ja huolet.

Saamme luottaa Jumalaan, koska hänellä on varahantaa ajallisen ja iankaikkisen elämän siunaus. Usko avaa meille toivon näköaloja.

Niin kuin Jesajakin tunsi Jumalan koettelemuksen jälkeen, hän sanoo, sinun kätesi oli raskaana minun päälläni, mutta nyt sinä lohdutat minua.

Jumala antaa aikoja, jolloin saamme levätä. Hän vie virvoittavien vesilähteiden luo. Saamme olla aivan kuin vierihoidossa, niin kuin Maria Jeesuksen jalkojen juuressa.

Usko tuo paljon mukanaan myönteisiä asioita. Taivaaseen pääseminen on tärkein uskossa vain olemisen tavoite. Usko tuo paljon ajallista onnea, siunausta elämään.

Usko varjelee kuluttavalta syntielämältä, eikä tarvitse mennä huonolla omalla tunnolla yölevolle. Mikä ihana asia, että saamme tänäänkin olla Jumalan hoidettavana, eikä syntielämässä, joka riistää sielun ja ruumiin terveyden.

Evankeliumisuskominen tuo tunnon, rauhan ja ilon. Uskovainen omistaa syvän turvan levottoman ajan keskellä. Usko antaa myös halun yrittää elämässä eteenpäin.

Uskovainen puoliso, perhe, lapset ja matkaystävät ovat ilon ja onnen lähteinä. Vaikka usko ei poista elämän vaikeuksia, se antaa kestämään ne.

Niin kuin Sionin laulussa sanotaan, jos nääntyisinkin vaivan tiellä, vaivan alla mun ruumiini ja sieluni, ei valtaa ole kuolemalla, kun sinä olet turvani. Kallio olet sydämen, osani iankaikkinen.

Joosef yksinäisellä vartiopaikalla oli onnellinen mies. Mooseksen esikuvan mukaan kannattaa uskoa ja kilvoitella sen sijaan, että ajallista tavaraa synnissä nauttisin.

Lähellä Herraa, Jumalaani, on aina minun onneni. Näin turvaan sinuun auttajani ja kerran arvo töistäsi. Sinulle kiitos, että saan tietäsi käydä kunniaan.

Näin tämä puheenvuoro on nyt luettu. Ja sellainen mieli on minulla ja varmasti teilläkin, että uskominen on hyvä asia. Se vie meidät kerran perille.

Mutta vaikea on tänään maailman ajasta kilvoitella. Siksi haluan teille kaikille siellä lähettimien päässä kuunnellessa ja täällä muutamat täällä seuraat salissa, tahdon saada teille kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja vedessä. Aivan rauhaan, vapauteen ja iloon saakka.

Minä vielä ajattelin tässä lopuksi, aivan kuin hyllyttä teitä tai kehua teille tätä kuulesovellusta, joka on SRK:lta. Se on monen kotona, mutta en tiedä oletteko kuunnelleet. Minä olen sitä kuunnellut ja todennut sen hyväksi.

Siellä on kirjoja ja lehtiä. Sitten on tällainen podcast, kapsakin sivutasku. Kannattaa tutustua siihen ja heti tänä iltana tilata sieltä srk.fi. Ilmainen koeaika on kuin kaksi viikkoa, kun saa ilman sitä kuunnella ja huomata, miten moneen asiaan sieltä löytyy vastaus.

Ja nyt kun ilta on näin nuori, ajattelin laittaa täältä yhden kuulumaan. Sellaisen aiheen kuin seudustelu on mielenkiintoinen. Varmasti jos jaksatte kuunnella tätä, niin laitan sen täältä kuulumaan täältä omasta kännykästä.