Syysseurat/Seurapuhe Kuopion RY:llä 18.09.2022 15.30

Hiljennymme Jumalan sanan äärelle, joka on kirjoitettu Jesajan kirjan kolmanteenkymmenenteen lukuun.

Voi toteamattomia lapsia, sanoo Herra. He laativat suunnitelmia ottamatta minua lukuun. Solmivat liittoja minun tahdostani piittaamatta ja niin lisäävät synnin synnin päälle. Minun tahtoani kysymättä he rientävät Egyptiin hakeutuakseen Faaraon turvaan, suojautuakseen Egyptin varjoon. Mutta Faaraon turva pettää teidät, Egyptin suoja tuottaa teille häpeän. Vaikka jo ovatkin neuvottelijat Soanissa ja lähettiläät Hanesissa asti, niin häpeää sitä vain seuraa. Tuosta kansasta ei ole teille hyötyä, ei apua eikä hyötyä, vain pettymystä ja häpeää.

Halki vaivan ja ahdistuksen maan, naarasleijonan ja murisevan jalopeudan maan halki. Hietä, kyyn ja siivekkään liskon maan he kuljettavat rikkauksiaan. Aasien selässä ja aarteitaan kamelien kyttyröillä tuolle kansalle, josta ei hyötyä ole. Egypti ei ole yhtään mitään, sen apu on turhaa. Siksi olen antanut sille nimeksi mahtinsa menettänyt Rahab.

Tule ja kirjoita tämä heille tauluun, kaivertaa heille piirtokirjoitukseksi, niin että se pysyy tuleviin päiviin asti todistuksena ikuisesti. Totisesti tämä on kapinallinen kansa, he ovat vilpillisiä lapsia, he eivät tahdo kuulla Herran lakia. He sanovat näkijöille, älkää nähkö. Ja ennustajille, älkää tosiaan ennustako. Puhukaa sellaista, mikä on meille mieleen. Nähkää meille kauniita unia. Älkää kulkeeko suoraa tietä, kääntykää pois polulta. Toimittakaa pois näkyvistämme Israelin pyhää.

Siksi Israelin pyhää sanoo näin, koska te halveksitte tätä sanaa. Ja luotatte sortoon ja kierouteen ja nojaudutte siihen. On tämä syntinne oleva teille kuin kasvava halkeama korkeassa muurissa. Yhtäkkiä arvaamatta muuri sortuu ja luhistuu. Se menee murskaksi kuin viallinen ruukku, jonka savenvalaja säälittä iskee rikki, niin ettei siitä jää edes palasta. Kyllä voisi noutaa tulta tulisiasta tai ammentaa vettä lammikosta.

Mutta nopeasti juoksevat myös teidän takaajanne. Tuhat pakenee yhden ärjäisyä, kun viisi ärjäisyä te pakennette kaikki. Niin te jäljelle jäävät vain rippeet kuin viirintanko vuorella aiella tai merkkilippukukkulalla.

Kuitenkin Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen. Hän nousee armahtamaan teitä. Herra, oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat.

Sionin kansa. Sinä, joka asut Jerusalemissa. Sinun itkusi aika on ohi. Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa. Hän kuulee ja vastaa sinulle. Vaikka Herra suo sinulle vain kapean leivän ja niukasti vettä, hän on sinun opastajasi. Ei enää kätkeydy. Omiin silmin sinä saat nähdä hänet.

Aina kun olet eksymässä tieltä, milloin oikeaan, milloin vasempaan, sinä omiin korvin kuulet takaisin ohjeet. Tässä on tie. Kulkekaa sitä.

Näissä seuroissa on lapsia, nuoria, aikuisia. Parttuneeseen ikään ehtineitä. Myös nettilähetyksen ääressä on monen ikäisiä kuulijoita. Kuitenkin on niin, että Jumala tahtoo ottaa tämän saarnan aikana erilleen juuri sinut tästä väkijoukosta. Jeesus sanoo, tule minun vierelleni. Minun lähelläni löytyy paikka.

Kiusa tulee. Tiedän, että houkutukset monet sinut ympäröivät. Ja voipa kuulijoissa olla sellaisetkin, jotka ovat uskoneet valhelupauksia, joita vihollinen on sinulle puhunut. Jumalan saarnan äärellä on vain oikeastaan yhdenlainen ikäryhmä: lapset. Tätä saarnaa kuuntelevat Jumalan lapset. Ja Jumala tietää, onko tätä saarnaa kuuntelemassa myöskin kadotuksen lapsia, epäuskon lapsia.

Kaikille lapsille Jumala tahtoo sanoa, että olisi hyvä olla kuuliainen isälle ja äidille. Hengellisessä mielessä tämä tarkoittaa sitä, että me olisimme Jumalan sanalle, taivaallisen isän äänelle kuuliaiset. Ja kuulisimme myöskin Jumalan valtakunnan äitiä, joka on kuin äiti läheisin rakkain. Kun äiti hoitaa, puhdistaa, ei lapselta mitään puutu.

Tähänhän me olemme Jumalan sanan äärellä tottuneet. Raamatun mukaan on olemassa kaksi tietä. Jeesus puhui, että on lava ja tie, jota monet kulkevat ja se tie vie kadotukseen. Mutta on myös kaita tie ja portti on ahdas, joka vie elämään. Ja vain harvat sen löytävät.

Tänään kiitollisuuden sunnuntaina Jumalan lapsi saat kanssani iloita, kiittää ja ylistää Jumalaa siitä, että saat olla lapsena hänen valtakunnassaan. Monet ovat tästä valtakunnasta eksyneet. He ovat alkaneet laatia suunnitelmia ottamatta Jumalaa lukuun. Ja ovat solmineet liiton tämän maailman ruhtinaan, paholaisen kanssa.

Nimittäin ihmisellä on vain nämä kaksi mahdollisuutta: olla liitossa Jumalan kanssa tai sitten olla Jumalan vastustaja, siis olla liitossa pahavallan kanssa. Jumalan liitossa oleva ihminen haluaa säilyttää uskon ja hyvän oman tunnon.

Usein olen kastejuhlassa sanonutkin, että tästä kastejuhlasta voisitte ottaa muistolauseeksi: Pitäkää usko ja hyvä oma tunto. Oikeastaan tämä voisi olla myöskin näiden syysseurojen muistolause: Pitäkää usko ja hyvä oma tunto.

Muistan, kun eräs veli jo eläkeiässä, pitkään ollut aikanaan Kokkolassa nuorten illassa, kertoi, että hänen vanhempansa, kun hän oli kotona lähdössä opiskelemaan, sanoivat hänelle, että pidä usko ja hyvä oma tunto.

On tärkeää, että te Kuopiossa opiskelevat nuoret olette tulleet tänään seuroihin. Tätä seuroista voisi lähteä viesti teidän vanhemmille. Teidän nuoret ovat hyvässä turvassa. He saavat olla paikassa, jossa heille julistetaan synnit anteeksi.

Näin sinä nuori lapsi ja aikuinen saat nytkin uskoon synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja vedessä. Tällainen on siis Jumalan valtakunta. Sion on ihana virtoineen.

Mutta tuo toinen valtakunta on sellainen, jossa lisätään syntiä synnin päälle. He eivät tahdo kysellä Jumalan tahtoa, vaan rientävät Egyptiin. Voisimme, veljet ja sisaret, ajatella, että tuo Egypti voisi tarkoittaa vaikkapa sitä, että nuo ihmiset eivät halua matkata kohti luvattua maata. He kaipaavat Egyptin lihapatojen äärelle, niin kuin kansa Vanhan testamentin aikana sanoi Moosekselle, että sinä toit meidät tänne korpeen kuolemaan. Eikö Egyptissä olisi ollut hautatilaa?

Jumalan lapsi katselee luvattua maata, taivaan ihanuutta. Sitä me lauloimme edellisessä synnilukukirjassa: Katson taivaan ihanuutta, jonka osakseni saan. Siellä laulan virttä uutta kiitokseksi karitsan.

Ei ole hyvä asia, jos Jumalan lapsi alkaa katsella tätä maailmaa ja sen ihanuutta. Alkaa nähdä synnin kauniina asiana ja alkaa löytää maailmasta parempia ystäviä kuin Jumalan valtakunnasta. Tämä ei sulje pois sitä, etteikö meillä voisi olla sellaisiakin ystäviä, jotka eivät usko samalla tavalla kuin me uskomme.

Mutta ei voi myöskään olla niin, että joku Jumalan lapsi ajattelee, että minua ei Jumalan valtakunnassa ymmärretä. Minua ei osata täällä hoitaa. Me tiedämme, että on erilaisia elämäntilanteita ja joskus voi olla niinkin, että suuressa väkijoukossa ihminen tuntee yksinäisyyttä, eli löytää uskovaista ystävää ja saattajaa, jolle voisi avata sydäntänsä.

Tänään me sanomme, Jumala sanoo sinulle, että Jeesus on saattaja, turvallinen. Hän holhoaa seurassa uskovaisten. Hän rakkaassa sanassaan oppaana on. Se valona tiellä on auringon.

Sielovihollinen yrittää kaikin tavoin saada ihmisen luopumaan Jumalan lasten rakkaudesta. Jesaja tässä kirjoitti, että jotkut ovat valmiita jopa kuljettamaan rikkauksiaan aasien selässä ja aarteitaan kamelien kyttyröillä tuolle kansalle, josta ei hyötyä ole.

Siis jotkut ovat valmiita maksamaan ajallisestikin suuriakin varoja siitä, että he saisivat tästä maailmasta sielulleen rauhan. Raamattukin puhuu tällaisista ihmisistä. Jumalan kyyti, joka oli eräs kamaripalvelija, Etiopian kuningattaren kamaripalvelija, joka sairastui spitaaliin.

Ja hän lähti Israelin, lähetti aluksi Israelin kuninkaalle kirjeen, joka myöhemmin sitten ilmeni, että se oli ikään kuin väärään osoitteeseen lähetetty. Löytyi profeetta Elisa ja tuo ihminen meni Elisan luokse ja hänellä oli mukanaan monia juhlapukuja ja oli hopeaa ja muita rikkauksia. Maksuksi siitä, jos hän parantuisi tuosta vaivastaan.

Jumalan valtakunnassa on kuitenkin aina ollut sellaiset tarjoukset, jotka osoittavat, että ei tarvita mitään maallisia rikkauksia, ei tarvita mitään omaa. Ilmaisiksi jaetaan Jumalan armoa Jumalan lahjana.

Jostakin syystä tämä ei kelpaa. Tällainen yksinkertainen saarna ei kelpaa. Siksi Jumala tahtoo sanassaan lähestyä. Hän tahtoo, että ihminen heräisi Jumalan sanan kuulossa ja alkaisi nähdä, että hänellä ei ole ainoastaan yksittäisiä syntejä omalla tunnollaan, vaan hänen koko elämänsä suunta on väärä.

Tulee kirjoittaa tämä heille tauluun, kaivertaa heille piirtokirjoituksiksi, niin että se pysyy tuleviin päiviin asti todistuksena ikuisesti. Totisesti tämä on kapinallinen kansa. He ovat vilpillisiä lapsia. He eivät tahdo kuulla Herran lakia. He sanovat näkijöille, älkää nähkö ja ennustajille, älkää tosiaan ennustako. Puhukaa sellaista, mikä on meille mieleen. Nähkää meille kauniita unia.

Tälle maailmalle olisi mieleen sellainen saarna, jossa Jumalan valtakunnan osallisuudessa oleva ihminen sanoisi, että kyllä sitä muutenkin voi pelastua kuin armosta uskomalla, on muitakin teitä. Raamatun mukaan, niin kuin jo totesimme, on kaksi tietä: on tie, joka vie elämään, ja on tie, joka vie kadotukseen.

Sellainen mukava saarna ihmismielelle ei synnihädässä olevaa ihmistä lohduta. Profeetta Miika kirjoittaa, että jos joku syöttäisi teille tuulta ja tyhjää ja sanoisi, että tulee aika, jolloin teillä on virtanaan viiniä ja olutta, niin te ihastelisitte. Siinäpä on vasta oikea profeetta.

Tässä maailmassa jonkun mielestä tuo saattaisi ollakin suloista saarnaa, mutta Jumalan lapsi ei tuollaisesta saarnasta saa rohkaisua. Tehän olette Jumalalla seuroissa kuulleet, miten hyvä paimen kutsuu, miten hän hoitaa.

On lepo paikka, suloinen Jeesuksen haavoissa. Niitä nyt saamme katsella, kolkataan kummulla. Tässä se köyhä matkamies saa vähän levätä ja virvoitella itseään elämän leivällä.

Nyt luotaan veriviaton viimeiseen pisaraan ne, joita käännetty purrut on lunastaa elämään, joita nyt matka uuvuttaa ja synti ahdistaa. Ylös nyt katse nostakaa vapaina. Uskokaa.

Tällainen saarna, se on sielua lämmittävää. Se on suloista elämän leipää. Se on virvoitusta kuivuneelle köyhälle sielulle.

Kun sieluvihollinen haluaa sanoa sinulle, älkää kulkeeko suoraa tietä, kääntykää pois polulta, toimittakaa pois näkyvistämme Israelin pyhää, niin tällaisen saarnan keskellä me saamme tulla Jumalan sanan kuuloon, levähtämään.

Me voi estää sieluvihollista tulemasta seuroihin. Hänkin tulee meidän mukanamme ja sanoo sinulle, eivät Jumalan sanan lupaukset kuulu sinulle. Ne ovat tarkoitettu paremmille, tai sellaisille, joilla on ystäviä, joilla on perhettä, joilla on sukulaisia.

Ei se minulle kuulu, kun minä elän yksin, elän niin suurten epäilysten ja kiusausten keskellä. Jumala puhuu kaikille, ja Jumalan sana on kokonaisena edessämme tänään.

Niin, että me emme jätä siitä pois lohdutuksen, virvoituksen sanoja, mutta emme myöskään nuhteen sanoja. Siksi Israelin pyhää sanoo näin, koska te halveksitte tätä sanaa, ja luotatte sortoon ja kierouteen, ja nojaudutte siihen.

On tämä syntinne oleva teille kuin kasvava halkeama korkeassa muurissa. Yhtäkkiä arvaamatta muuri sortuu ja luhistuu. Se menee murskaksi kuin viallinen ruukku, jonka savenvalaja säälittä iskee rikki, niin ettei siitä jää edes palasta, jolla voisi noutaa tulta tulisiasta tai ammentaa vettä lammikosta.

Seuraavassa voi olla joitakin rakennusalan ammattilaisia. Me kaikki ymmärrämme rakentamisesta sen verran, että ei ole hyvä, jos muuriin tulee halkeama. Niin kuin kuulimme, niin äkkiä arvaamatta voi käydä niin, että tuo muuri jossakin vaiheessa luhistuu.

Ei ole hyvä, veljeni ja sisareni, jos omalle tunnolle tulee haavoja. Kun synti tarttuu ja oma tunto tulee kipeäksi, niin me ihmismielellä voimme ajatella, että ei se varmaan haittaa. Mutta on niin, että jos me emme hoida omaa tuntoamme, niin uskominen voi käydä raskaaksi.

Teillä veljillä ja sisarilla on varmaan kokemusta siitä, että heillä on tullut riitaa joskus veljen tai sisaren kanssa, puhumattakaan siitä, että sitä on tullut kotiväen kesken, niin kyllä se haittaa. Kyllä se raskauttaa matkaa.

Joskus voi olla niinkin, että toivoo, ettei näkisi sitä tai tätä sisarta tai veljeä seuroissa, jottei se asia palautuisi mieleen. Voi olla vaikea kohdata joku sisar tai veli. Silloin on hyvä ottaa puheeksi tuo asia ja mennä tuon veljen tai sisaren luokse, puhua siitä, että minä taisin loukata silloin sinua. Annatko anteeksi?

Ja kun tuo asia saadaan pyytää anteeksi ja antaa anteeksi ja myöskin uskoa anteeksi, niin rakkaus palautuu tuohon sisareen ja veljeen. Ja voi olla niin, että Jumalan sanan äärellä sydän lämpenee uskomaan. Ole kiitetty, Herrani Jeesus.

Suurena syntisenä me saamme iloita Jumalan valtakunnassa siitä, että meillä on mahdollisuus uskoa syntimme anteeksi ja hoitaa omaa tuntoamme. Näin me saamme tehdä myöskin tämän maailman keskellä.

Jos teillä nuorilla tai lapsilla käy koulu elämässä vaikkapa sillä tavalla, että erehdytte kiusaamaan jotakin koulutoveria tai tulee riitaa koulu elämässä, epäuskoisiltakin koulutoverilta, opettajilta, te voitte pyytää anteeksi. Ja kun te pyydätte anteeksi, niin silloin asia korjautuu.

Teille monille on tuttu kirja, Suojarinteen lapset. Minäkin sitä mielelläni kuuntelen äänikirjana. Äskettäin kuuntelimme sitä lasten kanssa illalla. No, puhuttelee siinä se kertomus, kun poika oli mukana huutamassa mummolle, että onko hyvää potkukelkka-keli.

Kun oli kesäaika ja mummo kulki sellaisella pyörillä kulkevalla potkurilla ja poika ei saanut illalla unta. Ja hän kertoi tästä vanhemmilleen ja he päättivät sitten lähteä mummon luokse ja niihin menivät. Ja mummo ihasteli sitä, että nykyaikanakin vielä on tällaisia lapsia, jotka tulevat pyytämään anteeksi.

Myöskin tämä on tärkeää Jumalan valtakunnan työtä meidän ajassamme, että me pyydämme pahoja sanojamme, tekojamme anteeksi. Sekin voi olla kutsua Jumalan valtakuntaan.

Tuossakin tilaisuudessa tuo poika ja isä pyysivät mummoa, tule joskus meidän kyydissä seuroihin. Tuo mummo sanoi, että saatanpa minä lähteäkin.

On tärkeää, että oma tunto säilyy sellaisena, että se opettaa meitä hylkäämään tässä maailmassa ne asiat, jotka ovat väärin. On raamatun mukaista se, että jotkut ovat eksyneet pois uskosta ja ruvenneet jaarittelemaan joutavia.

Ja heistä on tullut sellaisia, että he rakastavat vain itseään ja rahaa. He ovat rehenteleviä ja pöyhkeileviä. He herjaavat ja ovat vanhemmilleen tottelemattomia. He ovat kiittämättömiä, jumalattomia, rakkaudettomia, leppymättömiä, panettelevia, väkivaltaisia ja raakoja, kaiken hyvän vihollisia, petollisia, häikäilemättömiä ja järjettömiä.

He rakastavat enemmän nautintoja kuin Jumalaa. He ovat ulkonaisesti hurskaita, mutta kieltävät uskon voiman.

Siis ihmiselle voi käydä niin, jos hän ei hoida omaa tuntoaan, että hän menettää uskon. Ja ruukku särkyy, ammennusastia särkyy niin pieniksi palasiksi, että enää ei voikaan ammentaa ilolla vettä autuuden lähteestä.

Se on mahdollisuus palata. On mahdollisuus tehdä parannus. Tänäänkin Jumalan valtakunnasta kuulutetaan parannusta ja syntien anteeksiantamusta.

Näin sanoo Herra Jumala Israelin pyhää: jos käännätte ja pysytte levollisina, te pelastutte. Hiljainen luottamus on teidän voimanne. On tärkeää, että sinä tahdot uskoa.

Jesaja kirjoittaa, mutta te ette tahdo, vaan sanotte, että ei. Me kiidämme ratsun selässä, niin te saattekin kiitää pakoon. Ja juoksijan selässä me ratsastamme, mutta myös nopeasti juoksevat teidän takaajanne.

Tuhat pakenee yhden ärjäisyä, kun viisi ärjäisyä, sitten pakennette kaikki niin, että jäljelle jää vain rippeet kuin viirintanko vuorenlailla tai merkkilippukukkulalla.

Sille lapsille, nuorille ja aikuisillekin on varmaan tuttua se, että jos joudutte syntiin, niin se tekee teidät aroeksi. Nuori voi alkaa vältellä jopa oman äidin tai isän katsetta. Näin voi myöskin lapselle käydä.

Tai voi tulla araaksi, ettei tohdi lähteä Jumalan sanan kuuloon. Ihmisille voi tulla sellaisia julkisiakin syntejä, joita Jumalan valtakunnassa sairastetaan. Voi olla niin, että sitten on vaikea tulla seuroihin.

Rohkaisen kuitenkin tulemaan seuroihin. Jumalan valtakunta on anteeksiantamuksen valtakunta ja täällä annetaan synnit anteeksi. Taivaassa iloitaan ja Jumalan valtakunnassa iloitaan, kun syntinen saa palata. Palata.

Jesaja kirjoittaa kuitenkin, että Herra vain odottaa, että voisi olla teille armollinen. Hän nousee armahtamaan teitä. Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ne, jotka häntä odottavat.

Jumala siis odottaa, että saisi sinut armahtaa. Sinä saat pyytää, niin kuin psalmissa 139 psalmirunoilija pyytää: Tutki minua Jumala. Jos minä olen väärällä, vahingollisella tiellä, niin saata minut ikiaikojen tielle.

Saat pyytää, että Jumala saattaisi sinut oikealle tielle. Jumalan valtakunnassa aina osoitetaan Herraa Jeesusta Kristusta. Hän sanoi olevansa tie, totuus ja elämä.

Aina kun olet eksymässä tieltä, milloin oikeaan, milloin vasempaan, sinä saat omin korvin kuulla takaisin ohjeen: Tässä on tie. Kulkekaa sitä.

Jesaja kirjoittaa, että Sionin kanssa sinä, joka olet Jerusalemissa, sinun itkusi aika on ohi. Kun huudat häneltä apua, hän armahtaa. Hän kuulee ja vastaa sinulle, vaikka Herra suo sinulle vain kapean leivän ja niukasti vettä.

Hän on sinun opastajasi, ei enää kätkeydy. Ihminen voi olla onnellinen, vaikka ajallisessa mielessä kaikki asiat eivät olisikaan niin kuin me haluaisimme. Jumalan lapsen onni on sellaista onnea, joka ei ole riippuvainen ulkonaisista olosuhteista.

Minäkin olen tavannut monia sellaisia ihmisiä, jotka ovat opettaneet minulle kiitollisuutta ja onnellisuutta. Minä muistan isoäitini, joka sai ihan viimeisenä päivänä parannuksen armon.

Ja kun hänen sairasvuoteensa äärellä olin kymmeniä vuosia sitten, niin muistan vieläkin, kun isoäiti sanoi, että... Muisteli Paavalin sanoja, että... Nyt kukaan minulta ei voi ottaa enää pois tätä kunnian kruunua, jonka Jumala kaikille niille antaa, jotka hänen poikansa ilmestymistä rakastavat.

Näin Jumala voi kutsua valtakuntaansa ja auttaa ihmistä uskomaan. Tänään Jumala tahtoo olla juuri sinun apuusi ja sinun auttajasi.

Teitä lapsia, nuoria, aikuisia, koko Herran siionia ja teitäkin, jotka ette vielä usko, minä rohkaisen uskomaan. Rohkaistukaa uskomaan synnit, kiusaukset ja epäilykset anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Tämä Jumalan valtakunta on sellainen, että tämän ihanuutta ei osaa selittää. Se täytyy itse kokea. Sinäkin uskon kautta pääset kokemaan, mitä on vanhurskaus, rauha ja ilo, jotka Pyhä Henki antaa.

Meillä on hyvä Jumala, jolla on hyvä valtakunta tällä maan päällä, ja sinullakin tässä valtakunnassa olisi tilaa.

Veljet ja sisaret, kysyn, saanko uskoa syntini, kiusaukseni ja epäilykseni anteeksi? Ja tahdon uskoa tässä valtakunnassa, jossa on elämä ja autuus. Se on kaikki, mitä minä tarvitsen. Ja sen lisäksi vielä iankaikkinen elämä taivaassa. Aamen.