Palmusunnuntain iltamessu/saarna Haapajärven kirkossa 02.04.2023 17.58

Hiljennymme Jumalan sanan äärelle, joka on kirjoitettu toisen korinttilaiskirjeen toiseen lukuun. Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua. Olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen. Tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen. Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman. Toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen? Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena, kuin se tulee Jumalalta. Kiitos.

Kiitos. Arventtivirressä laulamme. Hän riemusaatossaan käy aasi ratsumaan. Näin hallitsija aivan alhaalla kulkee aivan. Sakarjan kirja kertoo siitä, miten kuningas ratsastaa aasilla. Siellä, missä Jeesus kulkee, kulkee myöskin voitto, sanoma ja voitto, saatto.

Kysyisin sinulta, tänään kirkkoon tullut: tuntuuko siltä, että elämäsi on täynnä voittoja? Tarkoitan nyt ennen kaikkea uskon elämääsi. Kyllä se näin on, vaikka ajattelitkin, että tappioita on paljon tullut. Nimittäin me muistamme Salmi Brunoilian sanan: he saavat yhden voiton toisensa jälkeen, että tunnettaisiin oikea Jumala Sionissa. Siis meidän tappiomme vaihtuvat voitoksi. Tästähän on kysymys Jumalan ihmeellisessä armojärjestyksessä.

Terveet eivät tarvitse parantajaa, näin Jeesus opetti. Olisiko kysymys juuri siitä, että terveillä Kristuksen tuoksu muuttuukin kuolemanhajuksi? Ja että se on yksi, joka on yksi? Ihminen, joka itsessään on terve Jumalan sanan edessä, omia ansioitaan katsellen, joutuu toteamaan, että tuo sana tuokin minulle tuomion ja kuoleman. Jumalan lapsi saa kuitenkin olla erilaisessa tilanteessa. Kun hän on Jumalan sanan kuulossa, niin hän voi laulaa tuttua loppiaisvirttä hyvillä mielin. Tuoksukoon nyt ylimaan mirhaarmon lohdutuksen.

Jumalan lapsi saa Jumalan sanan kuulossa kokea, että hän saa lohdutuksen. Niin kuin Jeesus vuorisaarnassa lupasikin: autuaita ovat murheelliset, he saavat lohdutuksen. Siksi Jumalan sana on Jumalan lapselle suloista mannaa. Se ei ole pilaantunutta ruokaa, se ei ole vanhentunutta, vaan se on elävää vettä, joka tuo virvoituksen. Se on elämän leipää. Se on leipää, sellaista leipää, josta Jeesus opetti, että joka tätä leipää syö, ei koskaan ole nälissään. Jeesus tarkoitti sillä sitä, että joka tätä leipää syö, niin haluaa pysyä isän valtakunnassa, isän lapsena, ja silloin saa kokea, niin kuin Maria kiitosvirressään, että nälkäiset hän on ruokkinut runsaimmin, ja rikkaat hän on ajanut tyhjinä pois.

Tänään Kristuksen voittosaatto on keskellämme. Jumalan lapsen ei tarvitse katsella tuota voittosaattoa ulkopuolisin silmin, vaan hän saa olla siinä sisällä, mukana siis kulkueessa. Raamattu kertoo sokeasta miehestä, kun Jeesus oli lähtenyt Jerikosta opetuslastensa kanssa, ja häntä oli seurannut suuri väkijoukko, niin tie vieressä istui sokea kerjäläinen Artimaios Timaioksen poika. Ja kun hän kuuli, että ohikulkija oli Jeesus nasaretilainen, hän alkoi huutaa: "Jeesus, Taavidin poika, armahda minua!" Jostakin syystä monet sanoivat hänelle, että ole hiljaa. Mutta tuo mies ei totellut noita ihmisiä, vaan hänelle kohdallaan toteutui sana, että enemmän tulee kuunnella Jumalaa kuin ihmistä.

Jumala puhui hänelle hänen omassa tunnossaan, ja tuossa Jumalan puhuttelussa hän koki itseään syntiseksi. Hän koki, että hänen sydämellään ei ole ennestään yksittäisiä syntejä, vaan koko hänen elämänsä suunta on väärä. Ja niinpä hän entistä kovemmin huusi: "Taavidin poika, armahda minua!" Silloin Jeesus pyysi kutsumaan hänet luokseen. Ja niin hän lähti Jeesuksen luokse ja pyysi, että Jeesus antaisi hänelle näkönsä. Jeesus sanoi hänelle: "Mene, uskosi on parantanut sinut."

Siis tämä Kristuksen voittosaatto voi myöskin epäuskoiselle ihmiselle tuoda elämän, ja se voi olla elämäntuoksu myös hänelle. Jos hän kaipaa, jos hän etsii, hän kolkuttaa. Kaikki on mahdollista Jumalalle. Siksi me saamme tätä voittosaattoa pitää esillä.

On niin, että kun Jumalan lapsi haluaa uskoa syntinsä anteeksi, niin hän myöskin elämällään kertoo Jeesuksesta. Hän kertoo aina, puheeseen ei tarvitse sanoja, tai kutsuun ei tarvitse sanoja. Mehän muistamme, miten Jeesus toimi, kun Pietari oli hänet kolmesti kieltänyt. Jeesuksen ja Pietarin katseet kohtasivat Appilan hiilivalkealla. Tänäänkin pyysimme synnin tunnuksiin, että Jeesus katsoi meihin niin kuin hän katsoi Pietariin silloin, kun Pietari oli hänet kieltänyt.

Ystävällinen katse epäuskoista ihmistä kohtaan voi olla kutsumassa häntä Jumalan valtakuntaan. Siksi rakkaat nuoret, rakkaat aikuiset, on tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, miten me käyttäydymme. Olemmeko me torjumassa etsijää, vai olemmeko me kutsumassa häntä? Tärkeää, että me kohtaamme ihmisen. Jeesus toimi juuri näin, että hän ensiksi kohtasi ihmisen, ja sitten paransi hänet.

Tämä raamatun tekstimme toi esille sen, että on täällä maan päällä Kristuksen voittosaatto, ja sen kulkijat pelastuvat. Sitten on myöskin toinen joukko, joka kulkee erillään Kristuksesta. Tuo joukko joutuu kadotukseen. Näinhän tämä tekstimme selvästi sanoi.

Kuka on kelvollinen? Kuka on kelvollinen kertomaan Jeesuksesta, hänen voittosaatostaan? Eikö se ole se, joka uskoo? Jeesusta syytettiin Jumalan pilkasta. Jumalan lapsiakin saatetaan joskus syyttää siitä, että miksi te annatte syntien anteeksi? Teemme niin, kun Jeesus on meitä pyytänyt ja kehottanut: "Menkää kaikkialle maailmaan ja saarnatkaa parannusta ja syntien anteeksiantamusta, alkaen Jerusalemista."

Kun profeetan kautta, Jesajan kautta todetaan, että tulkaa ja ostakaa viiniä ja maitoa ilmaiseksi, niin onko siinä kysymys Jumalan sanan kaupittelemisesta? Ei ole. Siinä on kyllä kysymys eräänlaisesta kaupan teosta, niin kuin Jumalan valtakunnassa on aina, että autuus annetaan armosta, pelastus maksetaan, kaikki on täytetty. Mutta tämä kaupittelu, josta orinttiläiskirjeestä luimme, tarkoittaa sitä, että Jumalan sanaa myyskentelevät, sitä muutetaan. Kun Paavali kirjoittaa, että me julistamme sitä Jumalan edessä Kristusta palvellen väärentämättömänä ja sellaisena, kun se tulee Jumalalta.

Jumalan sana on mukaan on saarnattava lakia sellaisille ihmisille, jotka eivät vielä usko. Ja niin kuin Luther selittää, sitten taas armoa on saarnattava Jumalan lapselle, niin kuin lain tehtävänä on herättää ihmisen synnin tunto. Vainio Havas koki elämässään, että hän lain tappamana raatona makasi Jumalan huoneen kynnyksellä, ja sitten Jumalan lapset hänelle saarnasivat evankeliumia, ja hän pääsi sisälle Jumalan huoneeseen.

Tällaista on siis... Lapsi on pantu koetukseksi. Monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta. Jeesus on kulmakivi, niin kuin Pietari kirjoittaa, että te, jotka uskotte, saatte siis osaksenne tämän arvon ja kunnian. Mutta niille, jotka eivät usko kiveistä, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakivi, kompastuskivi, kallio, johon langetaan. Koska he eivät tottele sanaa, he kompastuvat, ja se heidän osakseen on määrättykin.

Lainasin jo Jumalan sanaa tuosta sokeasta Bartimaioksesta. Heidän parantamisestaan varmaan kiinnitettiin huomiota siihen, että jotkut pyysivät Bartimaiosta olemaan hiljaa. Ei saisi kertoa siitä, jos on paha olo, jos on paha omatunto. Ei myöskään saisi Jumalan joukossa kiittää. Ei saisi laulaa. Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä, hoosianna korkeuksissa.

Näinhän Jeesuksen seuraajat lauloivat siinä ensimmäisen arventin kulkueessa, joka on myös samalla tämän palmusunnuntain kulkue. Miksi emme saisi laulaa? On lasten velka maksettu ja kaikki täytetty. Maan valtakunta on tunnettu. On tullut siitä, että täällä kaikuvat kiitosäänet. Meidän aikana on usein niin, että ne eivät kaiu julkisesti, mutta ne kaikuvat sydämessä. Ja me saamme kuulla myöskin sydämessämme, miten jostain kaikuu voiton virsi vapaa, eikä enää taisteluita tapaa.

Sillä missä Jumalan kansa on koolla, ja kun me ollaan koolla, niin muistellaan aina myöskin niitä perille päässeitä pyhiä. Jeesus on mennyt valmistamaan asuinsia ja on luvannut tulla sitten takaisin, kun on isän aika.

Tänään me elämme täällä armon ajassa. Rakkaat sisaret ja veljet, rakkaat kuulijat. Tänään Kristuksen sovitustyöstä ei tahdota ottaa mitään pois. Jumalan lupauksista ei tahdota ottaa mitään pois. Eikä myöskään Jumalan pelastussuunnitelmasta. Katuvalle syntiselle kuuluu armo. Aivan ansiotta.

Jokainen tänään täällä Haaperän kirkossa oleva kokeekoon, miten paljon Jumala on pojastanut Jeesuksessa ja Kristuksessa rakastanut juuri sinua. Kenenkään ei täältä kirkosta tarvitse lähteä anteeksi antamattomin syntein. Vaan sinä saat tästä julkisesta saarnasta omistaa kaikkien syntien anteeksiantamuksen. Sinäkin, joka ehkä mahdollisesti jo sydämessäsi olet luopunut uskosta ja Jeesuksen seuraamisesta. Kaikille kuuluu Jumalan armo. Rohkaistukaa uskomaan: synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä.

Me saamme muistaa, että Jumala itse teki sovinnon Kristuksessa maailman kanssa eikä lukenut ihmisille heidän rikkomuksiaan. Meille hän uskoi sovituksen sanan. Ja tämä sovituksen sana kaikuu täällä maan päällä niin kauan, kun evankeliumi on saarnattu kaikkialle maailmaan. Ja sitten Kristus tulee kirkkaudessaan.

Tällainen on Jumalan tahto meitä ihmisiä kohtaan. Me saamme iloita ja ihmetellä Jumalan armotöitä. Hyvä on Herra. Hänen armonsa ja hänen uskollisuutensa kestävät iankaikkisesti. Me uskomme ja tunnustamme kristillisen uskomme:

Minä uskon Jumalaan, Isään kaikkivaltiaaseen, taivaan ja maan luojaan, ja Jeesukseen Kristukseen, Jumalan ainoaan Poikaan, meidän Herraamme, joka sikiisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitsyt Marjasta, kärsi Pontius Pilatuksen aikana, ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin. Astui alas tuonelaan, nousi kolmantena päivänä kuolleista, astui ylös taivaisiin, istuu Jumalan, Isän kaikkivaltiaan oikealla puolella ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita.

Ja Pyhään Henkeen, Pyhään yhteyteen, ja pyhän yhteisen seurakunnan, pyhäin yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän.

Seuraavan viiden minuutin aikana kannetaan kulehti Haapäärven rauhaniiristyksen työn hyväksi.