Jämsän opistoseurat/Pyhäkoulu Keuruulla 23.07.2023 12.00

Onpa mukava nähdä näin paljon lapsia ja lapsenmielisiä ja teitä kaikkia täällä. Nyt on melkein teltta täynnä. Kun minä tästä perjantaina kävin palvelemassa viimeksi, niin tänne olisi vielä mahtunut aika paljon väkeä. Mutta nyt alkaa olla täyttä. On mukavan näköistä. Tervetuloa kaikki.

Yhdytään pyhäkoulun aluksi yhteiseen kiitokseen ja rukoukseen. Laitetaan kädet ristiin ja rukoillaan taivaallista isää.

Rakas taivaallinen isä. Me lapsinasi kiitämme siitä, että olemme saaneet tulla tähän pyhäkouluun. Olemme saaneet olla täällä Keuruulla opiskeluun. Ja että olemme saaneet olla näissä seuroissa. Olet antanut meille mukavat ilmat ja paljon uskonystäviä. Olemme saaneet seurustella ja keskustella toinen toistemme kanssa. Lapset ovat saaneet leikkiä keskenään uskovaisten ystävien turvallisessa seurassa. Kiitämme taivaan isää siitä, että olet saanut tulla siihen pyhäkouluun. Kiitos.

Olet meitä virvoittanut ja lohduttanut sanallasi. Ja haluat niin tänäänkin tehdä. Me pyydämme, että antaisit meille voimia käyttäytyä tässä pyhäkoulussa kärsivällisesti ja kuunnella, mitä sinulla taivaan isä on meille tänään sanottavaa. Me rukoilemme, että antaisit meille ystävyyttä ja rakkautta toinen toisiamme kohtaan niin, että meitä ei vihaa, eikä kateus, eikä katkeruus voittaisi. Vaan me aina ajattelisimme myös lähimmäisemme parasta. Lisää meille uskoa. Aamen.

Onko lapset tuolla taululla semmoinen sarjakuva? Minä en näe sinne taululle tästä, mutta lupasivat, että laittavat sinne semmoisen sarjakuvaan. Niin näkyykö lapset sarjakuvaa siellä? Minulla on paperilla täällä tämä sama, eikö olekin ihan sama sarjakuva? Se on tärkeää, että varmistetaan, että me puhumme samasta asiasta ja käsitellään samaa aihetta, niin teidän on helpompi seurata.

Tämän pyhäkoulun aiheena on... Daavid säästää Saulin hengen. Daavid säästää Saulin hengen. Minä ajattelin, kun tämä tekstikohta tuolla ensimmäisessä Samuelin kirjassa 24. luvusta, niin se on pitkä, niin minä ajattelin, että minä en sitä tekstiä sanasta sanaan lue, mutta minä kerron teille tämän raamatun kertomuksen.

Tässä kertomuksessa on... Kuningas, eikö pidäkin lapset aina olla hyvässä kertomuksessa, pitää olla kuningas. Ja sitten tässä on prinssi. Kruunun prinssi. Tässä kertomuksessa nuo kuningas ja prinssi eivät ole sukua keskenään. Niin kuin te tiedätte, lapset, kun te olette satuja paljon lukeneet ja kuunnelleet, niin yleensä... Yleensä kuningassuvuista se kruunu periytyy aina isältä pojalle tai äidiltä tyttärelle, miten missäkin kuningassuvussa on, mutta...

Tässä kertomuksessa Jumala on Saulin tuon kuninkaan rikkomuksen vuoksi luvannut, että hän ottaa Saulilta tuon kuninkuuden pois ja antaa sen sellaiselle, joka... Joka on Saulia parempi ja uskovainen mies. Ja se uskovainen mies on tuo Daavid.

Tuossa sarjakuvassa Saul on tuo parrakas, jolla on kuninkaan kruunu. Kaikki lapset ihan tietävät, että jos on kruunu päästä, niin se on kuningas, eikö niin? Ja prinssillä ei vielä ole kruunua, kun hän ei ole vielä sitä kruunua itselleen saanut. Ja Daavid on tuo valkopukuinen nuorempi mies tuolla alakuvassa. Arvion kuvassa.

Täytyy muuten sanoa tuosta Daavid-nimestä vielä yksi asia ennen kuin aloitetaan pyhäkoulu. Onko täällä pyhäkoulussa muuten yhtään vaikkapa Emil nimistä? Jos on joku Emil, niin voi vaikka nostaa käden ylös. Joku jonkun nimi voi olla vaikka Aada. Onko Aada-nimisiä tyttöjä täällä? Nimittäin.

Oletteko lapset, missä minä viimeksi olin, kun minä pidin pyhäkoulua? Mä olin aika kaukana, vaikka mä olen tännekin seuroihin tullut aika kaukaa tuolta Rovaniemeltä asti. Mutta minä olin vielä paljon kauempana Sierra Leone-nimisessä maassa, joka on tuolla Afrikassa. Kaksi kuukautta sitten.

Ja siellä oli muuten yhdessä kylässä pyhäkoulussakin semmoinen pieni poika, jonka nimi oli David. Se on suomeksi Daavid. Sitten muistan semmoisen ehkä kuusivuotiaan tytön, jonka nimi oli Martha. Eli Martta. Sekin on raamatusta. Muistatte, miten Jeesuksen ystävät olivat Martta ja Maria. Ja vielä yhden nimen muistan, oli semmoinen reipas nuori mies semmoisessa Kvaima Songa-nimisessä kylässä. Oisko 15-vuotias, jonka nimi oli Moses. Eli Mooses. Semmoisia mukavia nimiä löytyy.

Ja Suomessakin minunkin nimi on Marko, jota ei esiinny raamatussa, mutta se on Markuksen evankelista Markuksen nimestä johdettu nimi. Vaikka nämä raamatun nimet tuntuvat joskus vähän vaikeilta, niin te huomaatte, että meidänkin nimissä on paljon tämmöisiä.

Mutta yksi oli kiva yhtymäkohta siellä Sierra Leone-pyhäkoulussa tähän tämän päivän pyhäkouluun. Siellä Afrikassa myöskin on semmoinen tapa. Kaiken ikäiset, kaikki ihmiset tulevat pyhäkouluun ja kuuntelevat tosi tarkasti. Ihan vanhat ihmisetkin.

Siellä minulla oli pyhäkoulu aiheena Sauluksen kääntymys. Sauluksen, josta tuli sitten mihin apostoli Paavali. Ja hirveän tarkasti kuunteli lapset ja aikuiset. Kannattaa kuunnella, kun Jumalan sanaa luetaan ja selitetään ja opetetaan. Eikä tämäkään pyhäkoulu ole ollenkaan turha ja tarpeeton myöskään aikuisille.

Mutta eikö me lähetetä kaikille Afrikan uskovaisille lapsille ja aikuisille sinne Sierra Leoneen ja muuallekin. Ja kaikkialle sinne, missä on uskovaisia ihmisiä. Etelä-Amerikassa ja Pohjois-Amerikassa. Kaikille rakkaita, lämpimiä terveisiä täältä.

Täällä on satoja ja satoja lapsia koolla pelkästään tässä seurateltassa ja tuolla kentällä vielä lisää. Ja kaikki ovat samalla tavalla uskomassa kuin te rakkaat siellä muualla maailmassa olette. Many greetings, warm greetings to you.

Kannattaa lapset opetella vähän englanninkieltä, niin sitten kun tapaa semmoisia uskovaisia ystäviä, jotka eivät osaa suomea. Ja kun he ovat yhdessä, niin he ovat yhdessä. Ja hyviä rakkautta kentänä.

Hevisor followed by the Salow lovit... Saavalle, että ehkä olisi mennyt tässä, että mie disa lähitän sieltä, jossa yli päivä nyt.

Saulis oli hyvin vihainen ja katkera Daavidia kohtaan siitä, että Saulille oli Jumalalta tullut profeetan Samuelin kautta ilmoitus, että sinulta otetaan tuo kruunu pois. Sinä et saa enää olla kuningas. Ja sen vuoksi tuo Saul vainosi tuota Daavidia ja Daavid pakeni vuoristossa ja autiomaassa Saulia.

Raamatussa kerrotaan monta paikkaa, missä Daavid kävi Saulia paetessaan, mutta nyt tämä pyhäkoulun kertomus alkaa semmoisesta paikasta, jonka nimi on En-Ged. Se En-Ged on semmoinen autiomaa, jonka laidalla on keidas. Se on ihan lähellä Kuollutta merta.

Tietääkö joku lapsista, miksi se Kuollut meri siellä Israelissa on Kuollut meri? Se on semmoinen niin suolainen meri, kuumassa semmoisessa syvänkössä, merenpintaa alempana. Se on niin suolainen, että siellä ei ole käytännössä mitään elämää.

Mutta tuolla keitaalla, tuolla En-Gedin keitaalla oli silloin ja on vieläkin kasveja ja eläimiä ja maksajia. Ja hakea vettä saatavilla. Ja ehkä se oli se syy, että Daavid oli tuolla En-Gedin autiomaassa piilossa Saulia.

Mutta joku kertoi tuolle Saul-kuninkaalle, että Daavid on piilossa siellä En-Gedissä. Ja kerrotaan, että Saul otti mukaansa kolme tuhatta valiosoturia. Ajatelkaapa lapset.

Raamattu ei sitä kerro, mutta me voidaan ajatella. Täällä noista valiosotureista oli hevosia, joilla ne ratsastivat. Ja kaikilla oli viimeisen päälle hienot miekat ja aseet. Ja kolme tuhatta soturia on niin paljon, että ehkä ne juuri ja juuri mahtuisi tähän seuraselttaan.

Ja kuningas Saul oli noiden sotureiden päällikkö. Ja noiden kaikkien sotureiden ainoa tavoite oli, että jos ne löytävät tuon Daavidin, niin ne riistävät hengen Daavidilta. Semmoisen käskyn oli se kuningas Saul antanut.

Ja Daavidilla taas oli mukanaan muutaman sataa miestä. Kymmenen kertaa vähemmän. Ehkä sen verran, mitä mahtuu tuohon yhteen tuommoseen keskilaivaan. Tai vielä vähemmän. Ja Daavid oli noiden miesten kanssa piilossa siellä autiomaassa.

Ja tietäkö, mitä sitten tapahtui? Saulille tuli hätää. Semmoinen hätä, mikä voi tulla monelle pikkutytille tai pojalle, jos matkustetaan pitkä matka. Joku teistäkin saattoi joutua pysähtymään matkalla huoltoasemalle käymään vessassa. Me ainakin olemme monesti joutuneet pysähtymään sen vuoksi.

Ja niin kävi kuningas Saulillekin. Kuningas Saul näki, että se oli se, mitä hän teki. Ja hän näki tuommoisen luolan. Kattokaapa tuossa sarjakuvassa se ensimmäinen kuva. Niin Saul näki tuommoisen luolan siellä En-Gedissä. Ja ajatteli, että tuonne vaan on hyvä mennä.

Se on vähän niin kuin tuommoinen vaja-maja, mitä meillä on täällä seurakentällä. Jonne voi mennä, jos tulee semmoinen tarve. Ja Saul meni tuonne luolaan. Eikä siihen aikaan ollut otsalamppua tai taskulamppua mukana. Ja ei ainakaan tuohon kuvaan ole.

Tuo Österberg Raimo veli piirtänyt edessä. Ei edes päreetä tai kynttilääkään. Siellä oli varmaan todella pimeä tuolla luolassa. Mutta kyllä siellä asiansa pystyi toimittamaan.

Ja Saul meni sinne luolaan. Eikä aavistanut ollenkaan, että Daavid oli noiden miesten kanssa siellä samassa luolassa piilossa. Tuohon kuvaan te näette siellä kuningas Saulin takana. Siellä näkyy yksi, kaksi, kolme, neljä miestä. Ja varmaan niitä oli piilossa paljon enemmänkin.

Mutta voi olla, että ei tuo luola aivan niin iso ollut, että siinä olisi mahtunut ne kaikki neljäsataa tai viisisataa miestä. Mutta oli kuitenkin monta miestä. Ja niillä oli terävä keihäs ja terävä miekka varmaan jokaisella mukana.

Ja nyt sitten se kuningas Saul oli siinä tarpeillaan siinä luolassa pimeässä. Ja nuo miehet olivat ihan hiljaa siellä luolan perällä.

Mutta Daavid oli uskovainen poika. Ja Daavid tiesi, että ei ole oikein ottaa toiselta ihmiseltä henkeä. Eikä ole oikein vihaata eikä kostaa. Vaikka tuo Saul oli samoin valmis tekemään Daavidille, niin Daavid oli uskovainen poika.

Ja hän ajatteli, että ei se ole oikein. Hän kuitenkin lähti hiljaa ryömimään tai konttaamaan tai hiipimään sinne Saulin taakse. Ja sitten katsokaapa se neljäs kuva tai tuossa keskirivissä ensimmäinen kuva, niin mitähän siinä tapahtuu.

Siinä terävällä, tuommoisella kaksiteräisellä terävällä miekalla Daavid leikkaa tuosta Saulin viitasta pienen palasen pois. Daavid pääsi Saulin huomaamatta niin lähelle hiipimään, että hän leikkasi Saulin viitasta palasen pois. Todisteeksi siitä, että hän on käynyt siinä Saulin lähellä.

Mutta ei Daavidin miekka koskenut Sauliin. Eikä mitenkään vahingoittanut kuningas Saulia. Kun Saul oli saanut tarpeensa tehtyä, niin hän käveli aivan vahingoittumattomana sieltä luolasta ulos.

Ajatelkaapa, miten armollisen mielen taivaallinen isä antoi tuolle Daavidille, että hän ei vahingoittanut Saulia siinä tilanteessa.

Mutta sitten, kun Saul oli jo mennyt sinne joukkojensa niiden kolmentuhannen valiosoturin luo sinne luolan ulkopuolelle, niin Daavid tuli miehineen ulos sieltä luolasta. Se näkyy tuossa keskirivin keskimmäisessä kuvassa, miten Daavid tuli ulos ja huusi kuningas Saulille, että herrani kuningas.

Ajattelepa vaikka. Ja Daavid kyllä tiesi, että se kuninkuus oli Jumalan tahdosta otettava pois tuolta Saulilta. Niin silti Daavid puhutteli kuningasta, että herrani kuningas. Kunnioittavasti.

Ja hän sanoi näin, minäpä luen tämän ihan sanaa tarkasti, että: Miksi kuuntelet ihmisten puheita, kun he sanovat, Daavid tahtoo sinulle pahaa? Nyt voit omin silmin nähdä, että Herra jätti sinut tänään luolasta minun käsiini.

Mieheni neuvoivat minua tappamaan sinut, mutta minä säästin sinut ja sanoin, en voi kohottaa kättäni kuningastani vastaan, sillä hän on Herran voideltu.

Katso nyt isäni. Katso viittasi lievettä, joka on kädessäni. Koska leikkasin liepeen viitastasi, mutta en tappanut sinua, täytyy sinunkin ymmärtää, etten tahdo sinulle pahaa, enkä kapinoi. Enkä kapinoisi sinua vastaan.

Huomasiko lapset, että sen lisäksi, että Daavid puhutteli Saulia Herraksi, niin hän sanoi niinkin kauniisti, että isäni.

Me tuossa pyhäkoulu alussa todettiin, että ei Saul ollut Daavidin isä. Mutta Daavid oli, raamattu kertoo, että Daavid oli saanut nuoruuttaan viettää ja kasvaa siellä Saulin kuninkaan hovissa. Hän oli taitava harpunsoittaja ja kuninkaan pojan, Joonatanin hyvä ystävä.

Ja sen vuoksi he tunsivat toisensa hyvin. Ja kyllä kai Saul oli vähän niin kuin isäpuoli tai varaisä tuolle Daavidille. Ja hän niin kauniisti sanoo Saulille, että isäni, nyt sinä huomaat, että en minä tahdo sinulle mitään pahaa.

Ja Saul hämmästyi kovasti, että miten näin on päässyt käymään. Ja hän katsoi tuonne jalkoihinsa ja huomasi, niin kuin tuossa keskirivin viimeisessä kuvassa on, niin huomasi, että hänen viitastaan puuttuu palanen.

Tosiaankin tuo Daavid on käynyt noin lähellä, eikä ole häntä vahingoittanut. Ja se puhutteli Saul kuningasta niin paljon, että hän purskahti itkuun. Hän purskahti itkuun ja sanoi, että kyllä minä nyt totisesti ymmärrän, että minä olen tehnyt väärin.

Ja tämä tarina loppuu siihen, että nämä miehet ja nämä joukot eroavat toisistaan. Mitään taistelua ei syntynyt, vaikka ajatelkaapa se Saul ja kaikki nuo kolme tuhatta valiosoturia.

Ja ne tiesivät, että siellä on vain muutama sata miestä ja ne oli sinne luolan perälle tai muutamaan luolaan ajettuna piiloon.

Helposti olisivat voineet käydä kimppuun ja olisi syntynyt taistelu, joka olisi varmaan ollut hyvin epätasaväkinen. Siinä olisi Daavidille ja Daavidin miehille voinut käydä huonosti.

Mutta Jumala järjesti tämän asian. Niin kuin Jumala järjestää minuun ja sinuun elämässä kaikki asiat. Kaikki aikuiset tietävät ja lapsetkin ovat jo saaneet kokea omassa elämässä.

Ettekö olekin kokeneet lapset semmoista, että on joutunut taistelemaan sielun vihollista vastaan. Ja kun on synti tarttunut ja on tullut matkan kuormaa, niin se on alkanut tuntua siltä, että on tullut matkan kuormaa.

Tämä kuorma on raskaampi kuin mitä minä jaksan kantaa. Ja tämä synti, mihin minä olen joutunut, niin tämä on häpeällisempi ja pahempi synti kuin mitä kukaan muu voisi tehdä.

Ja enhän minä tätä kehtaa edes kenellekään kertoa, että olen tämmöiseen syntiin joutunut. Sielun vihollinen on niin vahva vihollinen, että se tuntuu meistä ihmisistä aivan ylivoimaiselta.

Ja niin se meille ihmisille, meidän omalle lihallemme, meidän omalle verellemme ja meidän omalle viisaudellemme, niin sielun vihollinen on liian voimakas vastustaja.

Mutta Herra Jumala sotii meidän puolestamme ja meidän kanssamme, niin kuin sotii tuon Daavidinkin kanssa. Varjeli Daavidia kuoleman vaaralta ja antoi hänelle vielä ymmärtäväisen ja anteeksi antavaisen ja armollisen mielen vihollista Saulia kohtaan.

Tämmöinen mieli saakoon olla meilläkin jokaisella, että me olemme kärsivällisiä ja armollisia toinen toisillemme.

Tänäkin päivänä maailmassa on paljon pahuutta ja on sotaakin. Semmoisia asioita, jotka saattavat joskus pelottaa teitä.

Minä ainakin sanon, vaikka minä olen aikuinen mies, niin minä sanon, että joskus mietityttää ja pelottaa, että mihin suuntaan tämä maailma oikein on menossa.

Mutta ei tarvitse meidän aikuisten eikä lastenkaan pelätä. Jumala sotii meidän puolestamme ja Jumala ei anna hiuskarvankaan meidän päästämme pudota.

Niin, että hän ei sitä sallisi tai tietäisi. Täälläkin seuroissamme on saatu olla aivan turvassa, vaikka minä tiedän, että tämän seurajärjestäjän puolelta näissäkin seuroissa on tehty etukäteen viikkoja ja kuukausia työtä myös turvallisuuden eteen.

Täällä on varmasti monenlaista nykyaikaista turvajärjestelyä. Ja kameroista ja muista lähtien ja vartioita ja järjestysmiehiä ja on pyritty parhaamme mukaan siihen, että näissä olisi turvallista olla näissä seuroissa.

Mutta ennen kaikkea meillä on turvallista täällä olla sen vuoksi, että me olemme hyvän paimenen hoidossa. Kuka lapset oli hyvä paimen?

Nyt jos tämä olisi semmoinen pienempi pyhäkoulu, sen kokoinen pyhäkoulu, mitä siellä Sierra Leonen kylissä esimerkiksi oli, niin siellä ihan varmasti täälläkin nousisi monta kättä.

Se oli muuten puhuttelevaa siellä Afrikassa, miten aikuiset miehet, aika iäkkäät naiset esimerkiksi, vanhat mummot niissä kylissä, niin kuin pyhäkoulun jälkeen ja kesken pyhäkoulun, kun esitti tämmöisen kysymyksen, niin he hyvin innokkaasti vastasivat, nostivat käden pystyyn ja vastasivat. Ja myöskin kysyivät.

Se olisi tärkeää, että meillä olisi uskon asioita. Kun puhutaan, niin meillä olisi aina myös kysymyksiä. Se on tärkeää meidän aina kysyä, että mitä Jumala meiltä tahtoo.

Tuntuu nykyään useammin olevan niin päin, että ihminen kysyy Jumalalta, että mitä sinulla on minulle annettavaa ja tarjottavaa. Ja mitä minä hyödyn siitä, jos minä toimin oikein tai elän uskovaisena.

Se on tärkeää. Se on inhimilliseltä puolelta ymmärrettävää, mutta uskovaisina me haluamme aina kysyä Jumalan tahtoa.

Niin tästä halusi myös Daavid kysyä tässä pyhäkoulun kertomuksessa. Mikä on isä sinun tahtosi?

Ja Jumalan tahto oli se, että Jumala ei käytä Daavidia kostonsa välikappaleena. Tuolle kuningas Saulille kävi kyllä huono. Ja toivottavasti kuningas Saul ei saanut säilyä uskomassa.

Hänet voitti oma kunnia ja tämä maailma ja sielun vihollinen. Ja lopulta Saul, niin kuin Jumala oli luvannut, niin Saul myös menetti henkensä epäuskoisena.

Muistakaa lapset tekin, kun alkaa tulla niitä aikuisen ihmisen ja nuoren ihmisen uskon epäilyksiä ja kiusauksia. Lapsen usko muuttuu aikuisen kilvoitteluksi.

Niin muistakaa aina, että on tärkeää panna syntiä pois. Tässäkin pyhäkouluissa on tarjolla tämä evankeliumisaarna. Kaiken ikäisille lapsille.

Te lapset, jotka jaksatte vielä tässä vaiheessa kuunnella tarkkaavaisesti. Kaikki semmoisetkin lapset, jotka ovat vain, niin kuin meillä on uskovaisilla tapana mukavasti sanoa, että sanan alla.

Että tämä ikään kuin virtaa ja soljuu tämä Jumalan sanan saarna täällä seurakentällä sinun yliitsesi. Joku lapsi saattaa olla väsyneenä vaikka nukkumassakin. Mutta kaikki saavat uskoa Jeesuksen nimessä ja veressä.

Synnit ja kiusaukset ja epäilykset anteeksi. Ja myös aikuiset. Minä tiedän, että ei aikuiset ole tulleet tänne telttaan pelkästään lapsia saattamaan pyhäkoulua.

Vaan aikuiset ovat tulleet tänne sitä samaa hukkumatonta pyhää evankeliumia kuulemaan ja omalle kohdalleen uskomaan.

Usko sinäkin. Usko sinäkin. Jeesuksen nimessä ja veressä. Kaikki synnit ja epäilykset ja kiusaukset anteeksi.

Myöskin tämmöinen katkeruuden synti. Jos sinä olet kokenut niin kuin Saul koki Daavidia kohtaan. Jos olet kokenut toista lähimmäistä kohtaan tai jopa Jumalaa kohtaan katkeruutta.

Siitä, että miksi annat minulle niin paljon kuormaa. Miksi minun elämästäni on niin monenlaista vaikeutta ja murhetta.

Niin tuon katkeran mielenkin sinä saat uskoa anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ja panna syntinä kaikki tällaiset asiat pois.

Jumala antaa meille voimaa taistelussa sielun vihollisen valtaa tämän maailman voimia vastaan. Antoi tuolloin kauan sitten historiassa ja antaa vieläkin.

Me voitais vaikka melko varmasti kovin moni tästä pyhäkoulussa mukana oleva nyt. Melko varmasti kovin moni teistä ei ole tulossa vaikkapa Ranuan opistoseuroihin viikon päästä. Tai sitten muutaman viikon kuluttua.

Tuonne Reisjärven opistoseuroihin. Niissäkin molemmissa opistoseuroissa pidetään pyhäkoulu. Osallistukaapa siihen pyhäkoulun joko sieltä kesäseurasovelluksen kautta tai seuraradion kautta.

Taikka sitten minä luulen, että tuossa kun minun edessä on tuommoinen kamera, minä luulen, että tämäkin lähetys menee myös sinne YouTubeen.

Niin kotona voitte lapset mennä sinne YouTubeen. Ja isä ja äiti voi laittaa teille sen pyhäkoululähetyksen sieltä päälle.

Niin voipa olla, että veljistä jompikumpi vaikka noissa seuroissa muistaa tämän muistolauseen. Joka näissä seuroissa on pyhäkoulussa asetettu ja kerrottu.

Talviaikanahan te lapset tiedätte hyvin, että pyhäkoulussa on aina muistolause. Että viikon päästä muistaa kun on seuraava pyhäkoulu.

Nyt on helppo muistolause. Se on tämmöinen kuin: Daavid ei halunnut kostaa Saulille. Sanokaapa ääneen tai mielessänne tämä muistolause.

Niin muistatte sitten viikon päästä kun on seuraava pyhäkoulu, että Daavid ei halunnut kostaa Saulille. Semmonen muistolause.

Ja lopuksi vielä yhdytään kiitokseen ja rukoukseen.

Pyhä Jumala, rakas taivaan isä. Kiitos tästä pyhäkouluhetkestä ja siitä, että jaksoin kuunnella ja keskittyä. Ja jaksoin antaa muillekin mahdollisuuden kuunnella.

Varjele minua koston ja katkeruuden ajatuksilta nyt ja tulevaisuudessa. Anna minun olla lähimmäisilleni hyvä.

Anna meille sellaista mieltä, että me rakastaisimme myös kaikkia niitä ihmisiä lähimmäisiämme, jotka eivät vielä ole. Ja jaksaisimme ymmärtää, että heidän käyttäytymisensä meitä kohtaan ei ole varmastikaan tahallista. Se on sielun vihollisen työtä.

Anna meille rakkauden mieltä ja anna meille rohkeutta puhua uskon asiasta myös noille ystäville. Anna meille. Anna meidän. Rukoilemme.

Rukoile myös vihollistemme puolesta niin kuin Jeesuskin esimerkkiä meille näytti.

Me pyydämme, että siunaisit nämä seurat, kun täällä vielä muutaman tunnin saamme viettää. Että saisimme täällä olla turvallisesti sinun sanasi äärellä ja mitään ajallistakaan vahinkoa ei meille saisi tapahtua.

Herra. Herra. Herra. Herra. Anna meitä ja varjele meitä. Herra kirkasta kasvosi meille ja ole meille armollinen. Herra käännä kasvosi meidän puoleemme ja anna meille rauha.

Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.