Pookiseurat/Seurapuhe Ylivieskan RY:llä 12.05.2024 17.00

Jumalan sanaa.

Seurakunta, joka on siellä viestimien äärellä verrattuna tähän täällä läsnä olevaan seurakuntaan. Mitä täältä puhujan paikalta nyt näin? Näin täältä, että on äitien päivä. Seuraväistä sen näkee. Nimittäin sitä kautta, että tänne seuroihin on kokoon tullut vain aika pieni joukko sanankuulijoita. Ja te, jotka olette siellä kotona, niin te olette ihan oikeassa paikassa, kun te siellä äiteänne olette katsomassa. Ja ehkä teillä on radio auki siellä ja voitte näin olla seuroissakin.

Täällä meitä tosiaan ei ole hirveän paljon, mutta niin kuin sanoin, niin tämä ei kerro siitä, etteikö sanankuulijoita olisi paljon. Minä joskus tässä selvitinkin, että mihin asti tämä puhe kuuluu ja muistivää on sitä, mitä on. Mutta minulla on semmoinen käsitys, että tämä taitaa tulla sieltä, onko näin, että ihan Helsingistä tuonne Lapin perukoille asti. Sanankuulijoita on varmasti aika paljon ja se on hyvä asia, että Jumalan sanaa kuunnellaan.

On hyvä asia se, että meillä on tämmöinen POOKi-radio täällä meidän alueella, joka hyvässä yhteistyössä meidän kanssamme tätä hommaa toteuttaa. Ja sitten on oikein hyvä asia, että meillä on myöskin teknisiä asiantuntijoita, jotka täällä paikallisesti hoitavat näitä lähetystyötä tässä mielessä. Näin me Jumalan sanaa haluamme levittää mahdollisimman laajalle ja niitä terveisiä, mitä taivaan isä seuroissa haluaa puhua. Niin ei annaista meille, jotka nyt olemme täällä läsnä, mutta myöskin kaikille sanankuulijoille.

Ja sitten toinen asia, johon minä avahduin vähän myöhemmin, kun tätä tekstiä tutkin ja totesin, että tämä on äitien päivä. Tämä teksti nyt alkoi näin, että tai oikeastaan tuo puhuttelu tässä tekstissä oli rakkaille veljille. Ja äitien päivänä puhutellaan rakkaita veljiä. Olisiko se hyvä näin tasakuulisuuden vuoksi olla näinkin. Mutta kun täällä on teitä sisaria kuulemassa ja siellä kaukana myöskin sisaria kuulemassa, niin on sen verran selvitettävä tätä velikäsitettä tässä yhteydessä ja vanhan raamatun kielessä.

Kun Jeesus esimerkiksi ruokki ruokkimisihmeellä useita tuhansia ihmisiä, niin apostolit kuvasivat sitä väkijoukkoa näin, että paikalla oli esimerkiksi viisi tuhatta miestä. Ja sitten joissakin yhteyksissä todetaan se lisäys, että vaimot ja lapset päälle lukien. Eli tämä puhuttelu rakkaille veljille varmasti koskee myöskin kaikkia teitä veljiä ja sisaria, jotka nyt olette täällä sanaa kuulemassa. Siis rakkaat veljet ja sisaret.

Emme ole velkapäät lihan jälkeen elämään, niin kuin tämä meidän vanha Bibliamme sanoo. Mitä se tarkoittaa se, että eletään lihalle lihan jälkeen? Kaksiosaisina me täällä matkaa teemme ja se toinen osa on semmoinen, että se jarruttaa meidän matkaamme taivaaseen. Ja se toinen osa on semmoinen, että se haluaa kiirehtiä kohti voittopalkintoa, kohti taivaan kotia.

Ja tämä lihan mieli, Jumalan sana lainate on kuolema ja hengen mieli on elämä. Ja tästä tulee sitten tämä taistelu, mistä apostoli tässä sanoo. Ja hän sitten vakavasti varoittaa sen, että jos me lihan mielen mukaisesti elämme, niin meidän pitää kuolla kuoleman. Eli ihan kaikkinen kuolema on palkkana. Mutta jos me hengen kautta kuolletamme nämä lihan työt, niin me saamme elää.

Tämmöistä työtä Jumalan pyhä henki haluaa sydämessä tehdä. Ja edellisessä puheessa jo kuulemme pyhän hengen työstä, mutta tämäkin teksti sitä kirkastaa.

No sitten tämä teksti kertoo meille sen oikeastaan hyvin keskeisen ja tärkeimmän asian siitä, että mistä me tiedämme, että me olemme Jumalan lapsia. Ja tämä selitys on siinä, että kaikki, joita ohjaa Jumalan henki, niin he ovat Jumalan lapsia.

Mistä sinä tiedät, että sinä olet Jumalan lapsi? Mistä sinä tiedät, että Jumalan henki ohjaa sinua? Jumala on antanut sydämen meille oman äänensä pyhän hengen kautta, joka ääni sitten kertoo siitä, että mikä on taivaallisen isän tahto meidän elämässämme. Se on puhunut teille ja meille tänä päivänä esimerkiksi sellaisen asian, että nyt on hyvä lähteä Jumalan sanan kuuloon. Nyt haluan viedä sinut Jumalan sanan kuuloon.

Ja sitten se lihan mieli, se joissakin tapauksissa saattaa sanoa, että no sinne nyt ei tässä tapauksessa ole niin tarpeellista mennä. Voit olla aivan hyvin pitää pikkusen lomaa ja jättää nämä seurat väliin. Ja heti on sanottava perä, että ei tämä sitä tarkoita, että aina kun on Jumalan sanan viljelyn tilaisuuksia, niin siellä pitäisi olla paikalla. Mutta se tarkoittaa sitä, että sydämessä saisi säilyä sellainen mieli, että minä haluan kuulla Jumalan sanaa.

Se Jumalan sana on meidän matka ravintomme eväs tällä taivastiellä. Ja me tiedämme, että kun me olemme pitkällä matkalla, jos meillä tuolla matkalla ei ole ravintoa, ruokaa, niin me väsymme sillä matkalla. Ja äärimmäisessä tapauksessa sitten käy näin, että matka päättyy siihen, että me kuolemme.

Tällainen on tuo Jumalan henki sydämessä ja sen hengen yksi tehtävä on siis se, että se vakuuttaa, että me olemme Jumalan lapset. Henki todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset. Sen kuulemme omassa sydämessämme, mutta niin kuin tuossa muistelin, henki todistaa meidän henkemme kanssa, että me olemme Jumalan lapset.

Niin se tieto ei ole ainoastaan meidän omassa tiedossamme, vaan myöskin Jumalan lapset tämän tiedon omistavat. Ja se on erityisen tärkeää tuo tietämys siitä, kun silloin, kun meidän matkamme täällä päättyy.

Jumalan lapsille jäi todistus, niin kuin sitä hebrealaiskirjien kirjoittaja kertoo, että ennen kuin Jumala otti näitä vanhan liiton uskovaisia pois täältä maan päältä, niin heistä oli todistus, että heidän sielunsa kelpasi Jumalalle. Tämä on se kaikista paras todistus.

Elämässä me olemme saaneet monenlaisia todistuksia ja niissä on ollut monenlaisia numeroita, parempia ja huonompia. Mutta tässä Jumalan hengen antamassa todistuksessa on vain yksi arviolausunto ja se on, että Jumalan lapsi. Jumalan lapsi korkeampaa hisanaa korvissa, niin se on niin kuin lauluntekijä tästä asiasta sanoo.

No sitten tässä kuotaan tarkemmin henkeä, minkälainen se on. Se ei ole orjuuden henki, että meidän pitäisi pelätä. Orjuuden henki on semmoinen, että se pelkää. Mitä se pelkää? Se pelkää toisia Jumalan lapsia. Se pelkää sitä, että olen tehnyt jotakin sellaista, jota minä en halua julkisesti sanoa, että en halua tehdä tiettelyksi toisille ihmisille. Olen sieluviollisen sitomana joutunut syntiin.

Ja tämä sieluviollisen orjuuttaminen pitää meitä sillä tavalla, että me emme missään tapauksessa puhuisin niistä asioista, mitkä meidän sydämellämme on. Mutta Jumalan henki taas kehottaa meitä avoimuuteen ja nöyryyteen niissäkin tilanteissa, joilla me olemme vikaa joutuneet. Se kehottaa, että pane pois synti ja tunnusta se, mihin olet joutunut ja ano evankeliumista voimaa tuon synnin poispanemiseen.

Ja näin me olemme saaneet tehdä. Saamme pitkin matkaa ja Jumala armo on kantanut meitä tähän asti. Ei siksi, että me olisimme olleet ahkeria synnin tunnustajia ja synnin poispanijoita, vaan siksi, että Jumala armo on tullut meidän tykömme enemmän kuin me olemme osanneet edes aavistaakaan.

Aina on julistettu kaikkien syntien anteeksi antamusta Jeesuksen nimessä ja kallissa sovintoveressä. Tämä on ollut se voima, joka on meitä kantanut.

Me olemme saaneet Jumalalta palittujen lasten hengen, jossa me huudamme Abba, rakas isä. Me voimme lähestyä rakasta taivaallista isää aivan niin kuin siellä kotona olemme lähestyneet sitä omaa rakasta isäämme. Eihän meidän ole tarvinnut pelätä, kun meillä on ollut isälle asiaa. Eihän lasten tarvitse pelätä omaa isäänsä.

Tietenkin on joskus ollut sellainen tilanne, että omassakin elämässä muistaa, että on tehty sellaista, mikä on ollut väärin. Ja on rikottu isän tahtoa, äidin tahtoa. Ehkä sisarusten kanssa on tapeltu nahisteltu ja tällä tavalla. Ja sitten pitäisi mennä isän tyköön, niin silloin se on pelottanut.

Mutta taivaallinen isä tässäkin tilanteessa se on rakas isä Abba, rakas isä Isi. Niin kuin sitä Abba-sanaa on koitettu kääntää suomen kielelle. Läheinen puhuttelusana isästä. Taivaallisen isän tykö saa tulla juuri sellaisena kuin on ja niiden kuormien ja syntien kanssa, mitkä tunnolla ovat.

Ja Jumalan tyköön me pääsemme veljissämme ja sisarissamme, joilla on evankeliumin voima matkassa ja jota he haluavat meille tarjota.

Sitten tästä todistuksesta, että me olemme siis Jumalan lapset. Näin henki todistaa. Arvokas todistus. Yksi ainoa lausunto. Jumalan lapsen nimi. Kaikista kallein nimi.

Ja sitten tämä nimen merkitys näkyy siinä, että me olemme myöskin tämän Jumalan perilliset ja Kristuksen kanssa perilliset. Te olette ehkä jotkut teistä saaneet perinnön. Teidän vanhempanne ovat jättäneet teille perinnöjä. On tuolla hyvin arvokkaitakin perintöjä. Ja ennen muuta niitä muistoja, mitä te olette vanhemmilta saaneet. Ne ovat teille jääneet puhumaan siitä, että minulla on ollut isä tai äiti.

Ja nämä esineet meitä muistuttavat siitä suuresta lahjasta. Olette voineet saada myöskin sellaista ihan rahallista arvoperintöä. Mutta kaikki nämä ajalliset perinnöt, ne ovat ajallisia. Ne jäävät tänne. Ja arvokkainkin perintö on halpa sen perinnön rinnalla, minkä Jumala on meille luonut.

Nimittäin siitä perinnöstä sanoo Jumalan sanaa, että se on niin suuri perintö, että sitä ei ole silmä nähnyt eikä korva ole siitä kuullut. Mutta sen Jumala on valvistanut. Sen Jumala on ilmoittanut meille henkensä kautta.

Sitä perintöä kannattaa aina joskus muistella, kun maailma rupeaa houkuttelemaan ja tekemään omia tarjouksia. Että hän halua vaihtaa Jumala antaman perinnön tämän maailman tarjouksiin ja tämän maailman perintöihin.

Siitä taivaan isä meitä varjelkoon ja antakoon voimaa aina näidenkin kiusausten keskellä, että me jaksaisimme aina tehdä oikeita valintoja.

Ja tuohon Jumalan lasten matkasaattoon ja perintöön kuuluu myöskin se, että me kärsimme Jumalan joukon kanssa. Siitä meille antaa kalliin esikuvan veljemme Mooses, joka oli sellaisessa valintatilanteessa, että hänelle pantiin eteen. Tämä tarjottiin sellainen mahdollisuus, että hän olisi saanut Egyptin tavaroita, rikkauksia nautittavaksi, voisimme sanoa mielen määrin.

Ja toisella puolella oli sitten Kristuksen pilkka. Ja jos me inhimillisesti ajattelemme valintatilannetta, toisessa vaakakupissa on maailmallisia aarteita, vaikka kuinka paljon. Ja toisessa vaakakupissa on pilkka ja vaino ja häväistys.

Niin ei äkkiä tuntuisi siltä, että hänen valintansa kallistuu ilman muuta sinne paremmalle puolelle, sinne rikkauksien puolelle. Ja näinhän se olisi, jos se perspektiivi, tarkasteluperspektiivi olisi vain tässä ajassa. Näin kai mekin tekisimme.

Mutta Moosiksen perspektiivi ulottui kauemmaksi. Se ulottui niin kauaksi, että hän tiesi, että kerran matka päättyy ja kerran siirrytään täältä tuomioistuimen eteen. Ja jos me tuomioistuimen edessä olemme oikealla puolella, jossa isän siunatut ovat, niin me siellä pääsemme ihan kaikista armopalkkaa nauttimaan.

Ja sen vuoksi Mooses oli aivan samaa mieltä kuin tämä roomalaiskirjan sana tässä tulee meillä eteen. Että me siksi, sillä siksi minä sen pidän, ettei tämä nykyisen ajan vaivat ole sen kunnian vertaa, joka meille ilmoitetaan.

Jumalan luona taivaassa on sellainen kunnia meille osoitettu ja sellainen kirkkaus ja sellainen olo, että sitä meidän ei kannata mihinkään vaihtaa. Ja siksi me haluamme ilvoitella täällä, vaikka se ilvoitus joskus tuntuu ehkä raskaaltakin, mutta on hyvä aina muistutella ja oppia sitä, että meillä on matkalla voimana evankeliumin sauva ja evankeliumin ravinto.

Ja joka aina yhä uudestaan ja uudestaan antamalla antaa synnit anteeksi, kaikki synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä.

Ja niin, nytkin veljet ja sisaret saatte tämän kalliin sanoman omista aivan henkilökohtaisesti ja omalle kohdalle. Sinunkin syntisi ovat anteeksi Herran Jeesuksen pyhässä nimessä ja kalliissa sovintoveressä.

Ja onko niin, että sanankuulossa vielä olisi joku sellainen, joka kuuntelet näitä sanoja ja ajattelet, että hyviä lupauksia, kalliita lupauksia, mutta kuuluvatkohan ne minulle? Kuuluvatko ne minulle ehkä sellainen, joka olen joskus omistanut näitä lupauksia, mutta sitten olen päätynyt toisenlaisiin ajatuksiin ja lähtenyt isän kotoa.

Ja olen kuluttanut kaiken sen, mitä olen isän kotoa saanut tuolla maailmantuloilla ja toreilla. Se kuuluu, tuhlajan pojan armo kuuluu jokaiselle synteään katuvalle ja siksi vielä Jumalan hengen kehoituksesta minä kutsun sinua, että tule sisälle isän huoneeseen. Täällä on vielä paljon tilaa ja täällä on vielä paljon isän rakkautta jäljellä, joka sinua houkuttelee tänne.

Ole ahkera ja käy parannuksen askelille, usko syntisi anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Ja apostoli sanoi ja lainaten kehoittaa meitä Herraa seuraamaan.

Sinullakin on siellä, missä nyt oletkin, niin siellä varmasti ehkä hyvinkin lähellä sellaisia ihmisiä, joista sinä tiedät, että tuo on uskovainen ihminen. Ja tuo ihminen käy seuroissa ja omistaa tämän Jumalan valtakunnan kalliin aarteen.

Sinä voit käydä hänen tykönään vielä kyselemässä vahvistusta siihen, että onko se totta, että tämä armo kuuluu tällaiselle ihmiselle. Ja se on totta.

Ja jos sinä niin lähelle pääset, että siinä on joku uskovainen ihminen sinun tykönäsi, niin kun hän laskee käteensä sinua olkapäällä ja siunaa sinua kallilla evankeliumilla, niin eihän tarvitse miettiä, että kenelle tuo siunaus kuului. Se kuului juuri sinulle ja niin se kuuluu näin puhuttuna sananakin.

Ja siihenkin sinä saat tarttua ihan yhtä varmasti. Nämä evankeliumit auttavat ja nostavat taivastiellä ja sitten myöskin tukevat tällä taivastiellä.

Miten sitten pysyy tällä taivastiellä saatat kysellä, jos tuon ensimmäisen askelen rohkenet ottaa. Sitäkin sinä voit kysellä ennen uskoneilta ja kysyä, että miten sinä olet pysynyt pitkään taivastiellä.

Ei tule vastaus, että no kokemuksen myötä tämä asia tulee helpommaksi. Kun sinä nyt vähän aikaa uskot, niin kyllä se kohta alkaa sujua. Ei näin sanota ja näin ei koeta.

Vai se on näin, että joka aamu on uusi armo ja siihen uuteen armoon saa turvautua. Joka aamu eilistä uskoa meidän ei tarvitse. Me emme enää eilistä uskoa tarvitse ja huomiselle päivälle meidän ei tarvitse vielä, emmekä me pysty vielä uskomaan.

Joka päivä on uusi armo ja näin me pysymme päivä kerralla. Tällä taivastiellä Jumalan voiman kantamana.

Näin näki, veljeni ja sisareni, saat jäädä matkaasi turvallisella mielellä tekemään taivasta kohti.

Taivaan isä, siunatkoon kotimatkasi perille saakka. Jeesuksen nimeen, aamen.

Herra, siunaa meitä ja varjele meitä. Herra, valista kasvosi meille ja ole meille armollinen. Herra, käännä kasvosi meidän puolemme ja anna meille rauhasi.

Isään ja poikaan ja pyhän hengen nimeen, aamen.