Suviseurat Maitoisten leirikeskuksessa/Juhannusseurat/Puheenvuoro 23.06.2017 21.59

Rakkaat seuravieraat, sisaret ja veljet Jeesuksessa Kristuksessa. Jumalan sanaa ja Jumalan sanan kuulossa. Tarkastelen tätä aihetta erityisesti Raamatun, mutta myös muutamien kristillisyyden julkaisujen valossa.

Raamattu Jumalan sanana. Raamatun alku tuo esille Jumalan sanan voiman. Alkulehdet kertovat siitä, kuinka Jumala sanallaan loi kaiken maailman. Olen lainannut tässä kodin kuvaa Raamatusta, Mooseksen kirjan alusta, raamatussa kuvatun luomiskertomuksen. Alussa Jumala loi sanallaan taivaan ja maan. Maa oli autio ja tyhjä, ja pimeä. Jumalan henki liikkui vetten päällä. Jumala sanoi: tulkoon valo. Ja valkeus tuli. Jumala näki, että valkeus oli hyvä. Hän erotti valon pimeydestä. Näin meni luomisen ensimmäinen päivä.

Toisena luomispäivänä Jumala erotti vedet toisistaan taivaan kannella. Kolmantena päivänä hän kokosi vedet yhteen paikkaan. Maa tuli esiin ja meri ympäröi sitä. Ruohot, kasvit, pensaat ja puut alkoivat kasvaa. Neljäntenä päivänä Jumala loi auringon ja kuun erottamaan päivän ja yön toisistaan sekä tähdet. Viidentenä päivänä hän loi kaikki vesieläimet ja linnut. Kuudentena kaikki maalla liikkuvat eläimet. Lopuksi hän muovasi maan tomusta myös ihmisen omaksi kuvakseen. Ensin hän loi miehen, sitten naisen kumppaniksi. Jumala puhalsi heidän sieraimiinsa elävän hengen. Ihmisestä tuli elävä sielu. Jumala asetti hänet ihanaan Eedenin puutarhaan. Hän sai hallita kaikkia maan ja meren eläviä.

Jumala katsoi kaikkea, mitä oli tehnyt, ja näki, että se oli hyvää. Jumala siunasi kaiken luomansa. Seitsemäntenä päivänä Jumala lepäsi. Hän pyhitti sen lepopäiväksi. Tänään saamme täällä maitoisissa ihailla keskikesän juhlassa Jumalan luomistyön suurta ihmettä. Kaiken, mitä me ympärillämme näemme, Jumala on sanallaan luonut. Aivan erityisesti sinut ja minut, veljeni ja sisareni, rakas seuravieras. Omaksi kuvakseen hän loi ihmisen.

Jumalan sanassa on ilmoitettu ennustukset ja lupaukset. Jumalan sanassa, Raamatussa, on profeettojen sanoin ja kirjoituksin ennustettu tulevaa: kansojen vaiheita, vapahtajan syntymää ja erityisesti Jumalan pelastussuunnitelman toteutumista. Raamatun alkulehdet kertovat siitä, kuinka ihminen lankesi paratiisissa sielunvihollisen houkutuksille. Mutta Jumala rakasti meitä ihmisiä niin paljon, että hänellä oli pelastussuunnitelma laadittu meitä kaikkia ihmisiä varten.

Mooseksen kirjan alussa on sanat: "Minä panen vainon sinun ja vaimon välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Se on polkeva rikki sinun pääsi ja sinä olet pistävä sitä kantapäähän." Näin Jumala ei jättänyt ihmistä kuoleman valtaan, vaan lupasi lähettää vapahtajan tänne maan päälle.

Profeetta Jeremia ennusti vapahtajasta: "Tulee aika", sanoo Herra, "jolloin Daavidin suvusta nousee vanhurskas verso. Hän on kuningas, joka hallitsee viisaasti ja saattaa maassa voimaan oikeuden ja vanhurskauden. Hänen aikanaan Juudaan saa avun ja Israel elää turvassa. Häntä kutsutaan tällä nimellä: Herra on meidän vanhurskautemme."

Profeetta Jesaja ennusti myös, kuinka Messias oli syntyvä neitseestä: "Sen tähden Herra itse antaa teille merkin: katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel."

Vanhan testamentin monet ennustukset Jumalan sanan mukaisesti toteutuivat juuri niin kuin profeettojen kautta niistä oli kirjoitettu. Vapahtaja tuli lihaksi, kärsi ja kuoli, nousi ylös kolmantena päivänä ja toi meille ylösnousemuksellaan iankaikkisen elämän toivon.

Johannes kirjoittaa evankeliumissaan, kuinka sana tuli lihaksi. Jumala lähetti suunnitelman mukaisesti oman poikansa meidän keskellemme. "Ja sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, sen kaltaista kirkkautta kuin ainokaisella pojalla on isältä, ja hän oli täynnä armoa ja totuutta."

Herra Jeesus toi pimeän maailman keskelle valon, ja se valo loistaa myöskin tänä päivänä täällä meidän keskellämme. Hän rakasti ja rakastaa edelleenkin armolla ja totuudella.

Jeesus tuli omiensa keskelle Jumalan sanan lupauksen mukaisesti. Johannes kirjoittaa evankeliuminsa alussa: "Hän tuli omiensa tykö, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan. Mutta kaikille niille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman Jumalan lapsiksi tulla, niille, jotka uskovat häneen nimeensä."

Mitä rakkaat sanankuulijat nuo Jumalan sanan luetut kohdat merkitsevät meille? Me elämme levottoman maailman keskellä. Kaikki ympärillämme muuttuu. Muutosten ja levottoman maailman keskellä moni kyselee ahdistuneena, onko enää mitään pysyvää. Voimme vastata, että Jumala, hänen pelastussuunnitelmansa ja sanansa eivät muutu. On turvallista uskon kautta ymmärtää, että ei maailmassa tapahdu mitään Jumalan tietämättä ja sallimatta.

Kun Jumalan aika täyttyy, tämä maailma häviää, mutta Jumala ja hänen sanansa pysyvät. Tästä sanasta ei katoa yksikään piirto, silloinkaan kun taivas ja maa katoaa. Hebrealaiskirjeen kirjoittaja kirjoittaa: "Jeesus Kristus on sama eilen ja tänään ja iankaikkisesti." Tämä on viesti myös Jumalan sanasta.

Niin kuin me tiedämme ja ymmärrämme, koko Raamattu on Jumalan sanaa. Monesti olemme kuulleet, kun sananpalvelija aloittaa seurapuheen ja pyytää lukemaan ennen kirjoitettua Jumalan sanaa. Sitä se Raamattu juuri meille on. Raamattu on Jumalan ihmiselle antamaa ilmoitusta.

Edellä luetut Jumalan sanan kohdat ovat juuri sitä. Mutta Raamattu on myös Jumalan tahdon ilmaisua meille ihmisille. Jumalan sanaa on kirkkomme opetuksen mukaan kaikkea uskoa ja opetusta ohjaava normien normi. Voimme aiheellisesti kysyä tänä päivänä, onko todella näin.

Apostoli kuvaa Jumalan sanaa eläväksi ja voimalliseksi. Se on kaksiteräistä miekkaa terävämpi, jollaisena se tunkee lävitse siihen asti, kun se erottaa sielun ja hengen. Jumala on antanut tällaisena sanansa profeettojensa, poikansa ja apostolien kautta.

Tästä Pietari kirjoittaa toisessa Pietarin kirjeessä: "Sillä yksikään profeetta ei ole ihmisen tahdosta tuotu edes, vaan pyhät Jumalan ihmiset ovat puhuneet, vaikutetut pyhältä Hengeltä."

Elävä Jumalan sana ja sen vaikutus. Olemme tänään kuulleet monia seurapuheita, täällä saarnattavan ja selitettävän. Yksi yhteinen nimittäjä niille on se, että pyhän hengen vaikutuksesta veli toisensa jälkeen on selittänyt sitä ennen kirjoitettua Jumalan sanaa. Opetuksen ja neuvon sanat nousevat meille Raamatun pohjalta ja liittyvät vapahtajan lunastamaan evankeliumiin.

Sanan tekee eläväksi Jumalan henki. Johannes kirjoittaa, että henki on se, joka tekee eläväksi. "Ei liha mitään auta. Ne sanat, jotka minä teille puhun, ovat henki ja elämä", opettaa itse Jeesus.

Elävän sanan on Jumalan henki kirjoittanut myös jokaisen Jumalan lapsen sydämeen. Se sana on juuri sinun tykönäs, nimittäin sinun suussasi ja sydämessäsi. Tämä on se sana uskosta, jota me saarnaamme, kirjoittaa Paavali roomalaiskirjeessään.

Pelastus Jumalan sanan mukaan on tarkoitettu kaikille, ja sitä me haluamme tänäkin päivänä olla evankeliumin kautta saarnaamassa. Jumalan sana voi herättää ihmisessä syyllisyyden ja synnin tunnon, mutta ei synnyttää elämää. Pelastavan armon ihminen saa pyhän hengen vaikuttamana julistetussa evankeliumissa.

Muistamme apostolien teoista kertomuksen, kuinka Etiopian kuningattaren Kandaken voimallinen kamaripalvelija oli tullut Jerusalemiin rukoilemaan. Ollessaan menossa pois Jerusalemista hän luki komeissa vaunuissaan Jesajan kirjaa.

Samanaikaisesti Herran enkeli oli apostoli Filippukselle ilmestynyt ja kehottanut menemään hänen noiden vaunujen viereen. Herran enkeli kehotti Filippusta: "Käy luo ja pysyttele lähellä noita vaunuja."

Niin Filippus juoksi luo ja kuuli hänen lukevan profeetta Jesajaa ja sanoi: "Ymmärrätkö myös, mitä luet?" Niin hän sanoi: "Kuinka minä voisin ymmärtää, ellei kukaan minua opasta?" Hän pyysi Filippusta nousemaan ja istumaan viereensä.

Se kirjoitus, jota hän luki, oli tämä: "Niin kuin lammas hänet viedään teuraaksi, ja niin kuin karitsa on ääneti keritsijänsä edessä, niin ei hänkään suutansa avaa. Hänen alentumisensa kautta hänen tuomionsa otetaan pois. Kuka kertoo hänen syntyperänsä, sillä hänen elämänsä otetaan pois maan päältä."

Hoviherra kysyi Filippukselta sanoen: "Minä pyydän sinua, sano kenestä profeetta puhuu näin, itsestäänkö vai jostakin toisesta?"

Näin Filippus avasi suunsa, ja lähtien tästä kirjoituksesta hän julisti hänelle evankeliumia Jeesuksesta.

Tällä tavalla Filippus uskovaisena ihmisenä toimitti sitä pyhän hengen saarnavirkaa, joka meille kaikille uskovaisille on annettu, ja saarnasi evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta tuolle Etiopian kuningattaren kamaripalvelijalle.

Tämä tehtävä on annettu myös meille tämän päivän opetuslapsille. Jeesus itse antoi ennen taivaaseen astumistaan tehtävän meille saarnata parannusta kaikille kansoille ympäri maailmaa. Eli kaikille ihmisille maailmassa kuuluu Jumalan armo.

Jumalan valtakunnasta saarnattu sana on elävää Jumalan sanaa, ja sen vaikutuksesta ihminen kokee uudestisyntymisen ihmeen. Evankeliumin uskomalla omalle kohdalle toteutuu ihmisen kohdalla Jumalan sanan keskeinen lupaus ja toivo, iankaikkisen elämän toivo.

Jumalan sana myös rohkaisee ja antaa toivoa. Jumala puhui ja ilmoitti sanansa vanhan liiton ihmiselle, niin kuin jo aikaisemmin tuossa puhuimme profeettojen kautta.

Jumala ilmestyi Moosekselle ja sanoi: "Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut, miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta."

Jumala antoi Moosekselle tehtävän: "Minä lähetän sinut faraon luo ja viemään israelilaiset pois Egyptistä."

Mooses ensin esteli, mutta Jumala lupasi olla hänen kanssaan. Jumala vielä kehotti Moosesta ottamaan vanhemman veljensä Aaronin avukseen.

Näin Jumalan sanalla Jumala rohkaisi Moosesta ja Aaronia siinä tehtävässä, jossa he johdattivat Israelin kansan luvattuun maahan neljäkymmentä vuotta kestäneellä korpivaelluksella.

Mooses ei itse päässyt näkemään sitä luvattua maata muuta kuin sieltä Nebon vuorelta. Mutta Jumalan sanalla Mooses lohdutti Israelin kansaa juuri siinä luvatun maan juurella tai edessä: "Olkaa vahvat ja hyvässä turvassa. Älkää pelästykö ja kauhistuko heidän edessään. Sillä Herra sinun Jumalasi itse vaeltaa sinun kanssasi. Ei hän jätä sinua eikä hylkää sinua."

Mooses kutsui Joosuan ja sanoi hänelle koko Israelin silmien edessä: "Ole vahva ja hyvässä turvassa. Sillä sinä johdatat tämän kansan siihen maahan, jonka Herra heidän isilleen vannonut on heille antaaksensa. Ja sinä jaat tämän heille perimiseksi heidän keskellään. Mutta Herra, joka itse käy sinun edelläsi, on sinun kanssasi. Ei hän jätä sinua eikä myöskään hylkää. Älä pelkää, älä myöskään hämmästy."

Tänäkin päivänä Jumalan sana tahtoo rohkaista meitä. Raamatussa on muitakin, useita kohtia hyvin puhutteleviakin, joissa kuvataan, kuinka Israelin kansan eri vaiheissa Jumala sanallaan rohkaisi heitä.

Erityisesti tulee mieleeni Jeremian kirjan kohta luvusta 29, kun Israelin kansa oli joutunut pakkosiirtolaisuuteen, Babyloniin, niin silti Jumala kehotti rakentamaan ja rukoilemaan sen kaupungin parasta, jossa he sillä hetkellä olivat pakkosiirtolaisuudessa.

Erityisesti tämä yhdestoista jae antaa meille tänäkin päivänä sanassaan toivoa ja rohkaisua tämänkin ajan keskellä: "Sillä minä tunnen ajatukseni, jotka minulla on teitä kohtaan", sanoo Herra, "rauhaa eikä turmion ajatukset minä annan teille, tulevaisuuden ja toivon."

Tällä tavalla mekin saamme ajatella tänä päivänä ja katsella tulevaisuuteen luottavaisesti tämän levottoman maailman keskellä. Jumala antaa meille tulevaisuuden ja toivon.

Jumalan sanan mukainen elämä. Jumalan sana kehottaa meitä valvomaan, jotta pysyisimme uskossa raittiina. Oma tunto varoittaa ja opastaa valinnoissa. Oma tunto varoittaa synnistä ja nuhtelee, jos synti on tarttunut.

Elämme ajassa, jossa siveettömyys, ahneus, itsekkyys ja kaikkinainen maailmallinen meno on lisääntynyt. Jumalan sanan opetus sekä merkitys on ihmisten keskuudessa menettänyt merkitystään. Jumalan sanan opetus käännetään helposti omalle mielelle sopivaksi. Puhutaan jopa sellaisesta käsityksestä, että olemme omalla tavalla me uskomassa, ei omakohtaisesti, vaan omalla tavalla.

Paavali muistuttaa meitä armolahjasta, jonka olemme saaneet Jumalalta: "Siitä syystä minä sinua muistutan virittämään palavaksi Jumalan armolahjan, joka sinussa on minun kätteni päälle panemisen kautta."

Jumala on antanut meille voiman, auttajan. Saamme pyhän hengen vaikuttamana olla armosta uskomassa. "Sillä Jumala ei ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman ja rakkauden ja raittiuden hengen."

Jumalan sanan mukaiseen hengen raittiuteen kuuluu kuuliaisuus ja vaivannäkö. Jumala on sanassaan luvannut siunata lapsensa ja antaa voimaa taistella synnin houkutuksia vastaan.

"Älä siis häpeä todistusta Herrastamme. Äläkä minua hänen vankinaan, vaan kärsi yhdessä minun kanssani vaivaa evankeliumin tähden sen mukaan kuin Jumala antaa voimaa." Paavali tällä tavalla rohkaisee toisessa Timoteoksen kirjeessään.

Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailman ajassa.

Jumalan sanan mukainen elämä, miten se näkyy meidän elämässämme? Kun olemme työelämässä, haluamme tehdä työmme rehellisesti, kunnioittaa toinen toistamme työpaikoilla, arvostaa työtovereita. Joudumme työssämme tekemään erilaisia valintoja, ja niistä saamme rukoilla, että usko antaa voiman ohjata oikealla tavalla siellä työkavereiden keskellä tehdä sellaisia valintoja, jotka ovat oman tunnon kannalta hyviä ja Jumalan sanalle kuuliaisia.

Tulee mieleeni Danielin kirjan esimerkki niistä uskovaisista kolmesta veljestä, jotka joutuivat sinne tuliseen uuniin sen takia, että he halusivat olla kuuliaisia Jumalan sanalle. Jumala varjeli heitä, koska he halusivat olla kuuliaisia Jumalan sanan opetukselle. He menestyivät elämässä, Jumala siunasi ja varjeli heitä.

Työ on Jumalan lahjaa. Jumalan sana opettaa tekemään työn kuin Herralle. Paavali kirjoittaa Efesolaisille: "Älkää olko silmän palvelijoita ja mielistelijöitä, vaan noudattakaa Kristuksen palvelijoina Jumalan tahtoa koko sydämestänne. Tehkää työnne auliisti, niin kuin palvelisitte Herraa, ettekä ihmisiä."

No sitten, mitä se Jumalan sana tarkoittaa meille kotona? Kotiamme, uskovaista kotia on sanottu Jumalan valtakuntaa pienoiskoossa. Saamme rukoilla taivaalliselta Isältä voimaa kasvattajina. Saamme rukoilla, että kodeissamme olisi anteeksiantava mieli, kunnioittava ja kärsivällinen asenne toisiamme kohtaan. Sekä Jumalan sanan esillä pitäminen kodeissamme on tärkeää.

Avioliitossa puoliso on Jumalan lahja. Lupaus tahtomisesta velvoittaa. Se sisältää avioliitossa paljon kilvoitusta. Jumalan sana opettaa uskollisuuteen aviopuolisoiden välillä. Valitettavasti tässä maailmassa avioliiton pyhyys ja kunnioitus on menettänyt merkitystä. Eikä kristillisyytemmekään ole näiltä laineilta ja heijastuksilta voinut välttyä.

Jumalan sana osoittaa meille selkeästi, että avioliitto on elinikäinen.

Sitten Jumalan sana lähimmäisten ja ystävien näkökulmasta. Kuka on lähimmäiseni? Kaikki ihmiset, niin kuin tuossa alussa totesimme, ovat Jumalan luomia suuria ihmeitä. Ihmisarvo kuuluu kaikille, erityisesti tämän levottoman maailman keskellä, jolloin meidänkin maassamme on runsaasti tullut vieraista kansoista ihmisiä, pakolaisia.

Jumalan luomia suuria, jotka ovat hätää pakoon omasta isänmaastaan. Ne ovat meille lähimmäisiämme. Sen takia uskovaiset ja Jumalan sana eivät opeta suhtautumaan heihin rasistisesti, eivätkä kehota puhumaan rasistista puhetta.

Jumalan lapsen tehtävä on erityisesti myös palvella lähimmäistä puheissa. Jeesus opetti rakkauden kaksoiskäskyssään, mikä on lain suurin käsky. Jeesus vastasi: "Rakasta Herraa Jumalaasi koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi. Tämä on käskyistä suurin ja tärkein. Toinen yhtä tärkeä on tämä: rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi."

Laupiaan samarialaisen esimerkki tuo meille sellaisen näköalan, miten me lähestymme lähimmäistämme. Erityisesti sellaista lähimmäistä, jota sielun vihollinen on saanut houkuteltua ja joka on joutunut syntihaavoihin.

Tämä vertaus opettaa meitä lähestymään tällaista ihmistä alhaalta päin, saattamaan Jumalan valtakunnan armohoitoon, hoitamaan niillä hoitovälineillä, mitkä Herra Jeesus itse tänne maan päälle jätti: armon ja totuuden sanalla.

Näinhän laupias samarialainenkin teki, kun hän tämän syntihaavoihin joutuneen saatteli sinne majataloon ja lupasi vielä palatessaan maksaa, mikäli hän kuluttaa enemmän.

Jumalan sana puhuu ja vakuuttaa meille, että Jumala on rakkauden ja rauhan Jumala. Paavali ylistää kirjeissään rakkautta suurimmaksi lahjaksi kristilliselle seurakunnalle.

Kukaan ihminen, ei uskovainenkaan, ole saanut rakkautta vyötäsyntyisenä inhimillisenä ominaisuutena, vaan pyhän hengen kautta olemme saaneet sen sydämiimme.

Jumalan sanan Raamatun keskeinen opetus tuo esiin rakkauden ja sen merkityksen uskovaisten elämässä. Se rakkaus näkyy tänäkin päivänä haluna palvella toinen toistamme näissä seuroissa.

Uskollisuus Jumalan sanan opetukselle on tärkeää. Erityisesti tahdomme pitää Raamatun mukaista opetusta esillä. Tahdomme olla kuuliaisia Jumalan valtakunnan seurakuntaäidin neuvoille. Haluamme palvella ja totella esivaltaa. Esivalta on Jumalan asettama ja se on myös lahja Jumalalta.

Tähän meitä Jumalan sana kehottaa, opettaa ja rohkaisee. On erityisen suurta ja ihmeellistä sekin, että tänään me saamme kokoontua esivallan suojeluksessa. Siinä näkyy suuri Jumalan siunaus.

Miksi me haluamme tulla Jumalan sanan kuuloon? Me olemme tänään tulleet tänne Maitoisiin leirikeskukseen kuuntelemaan näitä seuroja, seurapuheita, tapaamaan kanssa ihmisiä, veljiä ja sisaria. Osa saattaa kuunnella näitä seuroja myös internetin välityksellä.

Paavali kirjoittaa roomalaisille: "Niin tulee siis usko kuulosta, mutta kuulo Jumalan sanan kautta."

Jumala avaa sanaansa, ja niin se on tänäkin päivänä tahtonut tehdä näissä seuroissa. Sydämemme kaipaa Jumalan sanan kuuloon, armohoitoon virvoittumaan ja vahvistumaan ja ennen kaikkea ammentamaan sitä elämän leipää, mitä itse Herra Jeesus tänne maan päälle tuli antamaan.

Seurat, erityisesti nämä juhannusseurat, suviseurat, kesän isot seurat, mutta myöskin pienemmät kotipaikkakuntiemme seurat, ovat niitä keitaita, jonne me haluamme Jumalan sanan ääreen hiljentyä ja virvoittumaan.

Tänään kun olemme leirikeskuksessa, niin leirijälläkin keskeinen teema on hiljentyminen Jumalan sanan äärelle. Täällä saamme olla hyvän paimenen hoidossa. Itse Herra Jeesus on luvannut olla meidän keskellämme.

Tänäkin iltana, rakkaat sisaret ja veljet, tämä armoistuin on meidän keskellämme. Rukouksemme on, että näihinkin seuroihin olisi tullut sellaisia ystäviä, joita Jumala saisi sanallaan puhutella ja rohkaista uskomaan.

Rakas ystävä, Jumalan armo kuuluu myös sinulle, jos koet, että sinun sydämeltäsi puuttuu tämä usko. Jumalan armo kuuluu kaikille ihmisille. Se kuuluu myös sinulle, ystäväni.

Jos tunnet, että sinun sydämeltäsi puuttuu Jumalan armo, uskon lahja, sinä saat tänä iltana ylentää sydämesi uskomaan synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa maahan vuotaneissa sovintoveressä.

Tällä tavalla pääset osalliseksi iankaikkisen elämän toivosta ja niistä sanoista, jotka Jeesus itse julisti: "Minä olen ylösnousemus ja elämä. Joka uskoo minuun, hän elää, vaikka olisi kuollut. Jokainen, joka elää ja uskoo minuun, ei hänen pidä kuoleman iankaikkisesti."

Uskotko sen? Tämän kysymyksen Jeesus esitti Martalle. Mutta tämä kysymys esitetään jokaiselle ihmiselle maan päällä.

Sen takia, veljeni ja sisareni, tänäkin iltana me saamme olla osallisena tästä ylösnousemususkosta, jonka itse Herra Jeesus kolkatti ristillä meidän jokaisen puolesta on lunastanut.

Jumalan armossa on voima. Sen varassa me saamme tänäkin iltana olla matkaa tekemässä. Nytkin haluan vielä olla sinulle, sisareni ja veljeni, vakuuttamassa, että saat omalle paikallesi uskoa synnit anteeksi Jeesuksen nimessä ja kalliissa sovintoveressä.

On turvallista tehdä matkaa, kun saa uskoa ja virvoittua Jumalan sanan kuulossa. Itse monien kiusausten ja epäilysten saattelemana tätä puheenvuoroa olen valmistellut. Kysyn, että saanko jäädä omat synnit uskomaan anteeksi. Haluan jäädä uskomaan yhdessä teidän kanssanne.

Kiitos. Kiitos.