Loppiaispäivät/Alueellinen nuorisopäivä/Raamattutunti Jämsän opistolla 05.01.2024 15.58

Jumalan terve, veljet ja sisaret, nuoremmat ja vanhemmat. Tehtäväkseni on annettu pitää raamattutunti huomisen loppiaisen päivän evankeliumista, Matteuksen evankeliumin toisen luvun jakeista, alkujakeista 1-12.

Raamattutunti tarkoittaa sitä, että tarkastellaan kyseistä raamatunkohtaa ja mahdollisuuksien mukaan muiden raamatunkohtien valossa. Sehän on vanha kristillisyyden periaate, että raamattua selitetään raamatulla. Raamattutuntiin liittyy kuitenkin luonteeltaan myös tällainen tiedollinen puoli. Ja toivon, rukoilen sitä, että tämä raamattutunti saisi olla meille uskoa vahvistava, uskon elämää ruokkiva, ravitseva hetki.

Jos kohta katselemme myös tiedolliselta puolelta asioita joidenkin raamatuntutkijoiden näkökulmasta, mitä he ovat idän tietäjistä kertoneet. Tässä on kaksi kirjaa esillä, joita olen jossakin määrin liiden sisältöä hyödyntänyt tässä raamattutunnin valmistelussa. Professori Jouko Martikaisen Idän tietäjät -niminen kirja ilmestyi 2016 ja sitten vuodelta 2000 Risto Heikkilän, joka on myös teologi, teos Joulun tähti. Ja nämä siinä mielessä tässä esille, että jos joku tuntee kiinnostusta enemmän perehtyä näihin asioihin, niin näistä kirjoista muun muassa löytyy jotain tietoa.

Tässä voisi olla parempi, että kun tämä ei toimi hiiri, niin tulisiko joku nuorista vaihtamaan dioja koneen äärelle. Hyvä, kiitos.

Loppiaiseen liittyy tiernapojat, kuvalma, näytelmä. Ja monelle saattaa loppiaisen nimityksestä jo ensimmäisenä tulla mieleen tämä asia. Nimitys tulee ruotsin kielen tierna-tähtisanasta. Ja siellä kerrotaan, kuinka tähti kulkee itäiseltä maalta. Sanomaton kirkkaus se ulos loisti. Ja se tähti oli Jumalalta ulos lähetetty.

Ja kerrotaan, kuinka tietäjät sitten ryntäsivät viemään lahjojansa Jeesukselle: kultaa, pyhää savua ja mirhamia.

Toinen asia, voidaan vaihtaa diaa, mikä voi tulla loppiaista mieleen, liittyy tähän samaan aihepiiriin. On kolmen kuninkaan marssi. Ja sitähän täällä opistossakin on aika ajoin laulettu. Kolme kuningasta maasta vierahasta. Nämä ovat tällaista perinnettä, missä määrin ne sitten pitävät aina, tai missä määrin ne on totuuspohja, on asia erikseen yksityiskohdilla.

Ja mekin voimme kysellä sitä, että olivatko nämä tietäjät kuninkaita, olivatko he tietäjiä tai ennustajia vai ehkä pappeja. Ja montako heitä oli ja mitä heidän lahjansa olivat: nuo kulta, mirha ja suitsuke käytännössä.

Mutta ennen kuin menemme näihin yksityiskohtiin, niin luen huomisen päivän evankeliumin, ja se on tässä seuraavassa diassa näkyvillä. Voitte seurata näytöltä tai sitten vain kuunnella.

Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Beetlehemissä kuningas Herodeksen aikana, Jerusalemiin tuli idästä tietäjiä. He kysyivät, missä se juutalaisten kuningas on, joka nyt on syntynyt. Me näimme hänen tähtensä nousevan taivaalle ja tulimme osoittamaan hänelle kunnioitustamme.

Kuulessaan tästä kuningas Herodes pelästyi ja hänen kanssaan koko Jerusalem. Hän kutsui koolle kansan ylipapit ja lainopettajat ja tiedusteli heiltä, missä Messiaan oli määrä syntyä.

Juudean Beetlehemissä he vastasivat, sillä näin on ilmoitettu profeetan kirjassa: Sinä, Juudan Beetlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähti hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia.

Silloin Herodes kutsui salaa tietäjät luokseen ja otti heiltä juurta jaksain selville, milloin tähti oli tullut näkyviin. Sitten hän lähetti heidät Beetlehemiin. Menkää sinne, hän sanoi, ja ottakaa asiasta tarkka selko. Kun löydätte lapsen, niin ilmoittakaa minulle, jotta minäkin voisin tulla kumartamaan häntä.

Kuninkaan sanat kuultuaan tietäjät lähtivät matkaan, ja tähti, johon he olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo.

He menivät taloon, ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa, ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.

Unessa Jumala varoitti tietäjiä palaamasta Herodeksen luo, ja niin he menivät toista tietä takaisin omaan maahansa.

Näin kertoo evankelista Matteus. Kertomusta ei ole muissa evankeliumikirjoissa.

Seuraavassa diassa me kysymme, keitä tietäjät olivat. Tuo tietäjä-sana on käännös kreikan kielen sanasta magos. Yleisimmin tuo sana tarkoittaa Persian oman uskonnon, Persian valtauskonnon, eli zarathustralaisuuden oppineiden pappisäätyä. Toisin sanoen, jos kyse oli zarathustralaisista maageista, niin he olivat pappeja.

Mutta tarkkaa tietoa tästä ei ole, koska tuolla sanalla on ihmisellisesti tarkoitettu myös muita kuin pappeja. Mutta ylipäätään nämä maagit olivat astrologiaan, eli tähdistä ennustamiseen perehtyneitä, ja olivat perehtyneet myös lääke- ja luonnontieteisiin.

Babiloniassa oli rakennettu tällaisia torneja, joita tuossa kuvassa näkyy. Ja tällaisen tornin huipulta sitten tarkkailtiin tähtien liikkeitä.

Sitten menemme seuraavaan kuvaan ja tullaan tietäjien lukumäärään. Montako heitä oli?

135 jälkeen Kristuksen tienoilta on roomalaisissa katakombien kuvissa kuvattu seimen äärellä kolme tietäjää. Ja ensimmäisen kerran nämä on nimetty ilmeisesti 555 tienoilla. Nimet löytyvät italialaisesta kirkkomosaikista San Apollinaire Nuovossa, Ravennan kaupungissa. Tuo kuva on sieltä.

Ja tuossa mosaiikkikuvassa, sen yläreunassa, on nämä nimet kerrottu. Siellä on ensin Balthasar, sitten Melchior ja Kaspar tai Kasper. Tai täällä A-kirjaimella Kaspar. Eli tällainen varhainen tieto on lukumäärästä ja heidän nimistään.

Sitten kun mennään eteenpäin, niin katsotaanpa, mitä eräs syyrialainen kirkkoisä on kertonut. Jaakob Edessalainen nimeltään eräässä kirjoituksessaan tietäjistä ja heidän lukumäärästään. Hän kirjoittaa näin, että maagit olivat kotoisin Persiasta, elämin Seemin pojan jälkeläisiä. He tulivat kolmena kulkueena, kuten maalarit sen esittävät. Sillä he toivat kolmenlaisia lahjoja: kultaa, mirhaa ja suitsuketta.

Mutta heidän lukumääränsä oli kaksitoista, kuten on luettavissa erinomaisista lähteistä, joihin asia on merkitty muistiin. Saapujat olivat Persianmaan kuuluisia ruhtinaita ja maineikkaita sankareita. Heidän mukanaan oli paljon kansaa ja yli tuhannen miehen vahvuinen sotajoukko, niin että koko Jerusalemia, samoin kuin Herodes, joutuivat kuohuksiin heidän tullessaan.

Näin siis 600-700 vuotta Jeesuksen syntymän jälkeen tämä kirkkoisä kertoo. Eli itäisessä perinteessä puhutaan 12 tietäjästä.

Sitten kun me tutkimme raamattua, niin tässä Matteuksen evankeliumin kohdassaan eikä muuallakaan kerrota tietäjien lukumäärästä mitään. Käsitys kolmesta tietäjästä perustuu siihen, että Jeesukselle tuotiin kolmenlaisia lahjoja.

Ajattelen näin, että tämä tietäjien lukumäärä ei ollut evankelista Matteukselle tärkeä asia, koska hän ei sitä mainitse.

Sitten tietäjien mahdollinen matkareitti tässä seuraavassa kuvassa. Nämä tutkijat, joihin aluksi viittasin, ajattelivat näin, että tietäjät lähtivät liikkeelle nimessä sitten tuolta Mesopotamian Sipparista. Sippar oli paikkakunta, jossa oli erikoistuttu tähtien tutkimiseen. Voidaan sanoa, että se oli tähtien tutkimuskeskus. Se näkyy tuolla oikeassa reunassa tuossa karttakuvassa.

Ja kulkureittinä tietäjillä saattoi olla raamatussa mainittu merentie, eli midianilaisten ikivanha karavaanitie. Matkan pituudesta on ainakin kahta käsitystä. Se on ollut noin 1500 kilometriä tai noin 2500 kilometriä. Ja matka on tehty, ei välttämättä kameleilla, vaan ehkäpä hevosilla, vähintään yhden kuukauden tai kolmen kuukauden ajan.

Ja tämä on yksi tällainen arvio tuosta tietäjien reitistä. Jos tuolta Sipparista olisi lähdetty suoraan Jerusalemiin tai eteläistä kautta, niin oltaisiin jouduttu vaikeamman aavikon kautta kulkemaan.

Seuraavassa kuvassa on vielä tästä tietäjien lähtöalueesta kartta. Tuo vihreä alue on niin sanottu hedelmällisen puolikuun alue. Kyse on 12 virran maasta, Mesopotamiasta, joka tarkoittaa virtojen välissä. Se oli historiallinen alue, johon antiikin aikana sisältyi muun muassa Akkadin, Babylonian ja Assyrian valtakunnat.

Ja näitä alueita hallitsivat myöhemmin myös heettiläiset, persialaiset ja araabit. Ja tuo Persia on Iranin vanha nimi. Ja muistamme tässä koko ajan, että tietäjiä on arveltu persialaisiksi.

Seuraavassa kuvassa me kysymme, että miksi tietäjät lähtivät liikkeelle. Ja palaamme tuohon Persian valtionuskontoon, zarathustralaisuuteen, joka oli valtionuskontona viisista luulta lähtien ennen Kristuksen syntymää.

Ja zarathustralaisuudessa oli tällainen uskomus ja usko, että kerran syntyy maailmaan vapauttaja, joka vapauttaa maailman kaikesta pahasta. Ja hän syntyy neitsyestä ja hän on poikalapsi. Siis melko lähellä sitä, mitä juutalaisuudessa uskottiin Messias-odotuksena.

Ja tuohon samaan aikaan, kun zarathustralaisuus vaikutti Persiassa ja tuolla Babyloniassa, niin siellä oli juutalaisia pakkosiirtolaisuudessa. Muistamme, kuinka raamattu siitä kertoo.

Ja tutkijat ovat arvioineet, että zarathustralaisuudessa tunnettiin vanhassa testamentissa oleva Bileamin ennustus tähdestä. Ja tuossa seuraavassa diassa me näemme tämän ennustuksen.

Bileam oli mesopotamialainen. Raamattu antaa hänestä hyvin kielteisen kuvan. Voi sanoa, että hän oli väärä profeetta. Mutta hän ennusti oman aikanaan: Minä näen tämän, mutta se ei tapahdu vielä. Minä katselen tätä, mutta se ei vielä ole lähellä. Tähti nousee Jaakobin keskeltä, valtiaan sauva Israelista.

Tämä tähtiennustus on arvioitu olleen tunnettu persialaisten keskuudessa. Ymmärrän näin, että kyse on Messias-ennustuksesta vanhassa testamentissa, Kristuksen syntymän ennustamisesta.

Ymmärtäisin myös näin, että Jumala käytti tuota väärää profeettaa tuossa yhteydessä omiin tarkoituksiinsa niin, että Bileamille annettiin tällainen ymmärrys tulevasta maailmanvapahtajan syntymästä.

Sitten me menemme eteenpäin Betleemin tähti -otsikon alle. Eli nämä itämaan tietäjät tulivat, niin kuin Matteus kertoo, tähden johdattamana Jerusalemiin.

Juutalaisessa perinteessä Messian ilmestymiseen liitettiin idästä nouseva tähti. Ja myös tuolla Babyloniassa tähtien yhdistymistä, suurta konjunktiota, jota nimitystä käytetään. Sitä pidettiin uuden hallitsijan syntymän merkkinä ja aikakausien vaihtumisena.

Ja nuolen päätauluissa niiden perusteella on päädytty siihen, että idän tietäjät ovat tienneet, kuinka kaksi planeettaa, Jupiter ja Saturnus, kohtaavat marraskuussa kuusi ennen Kristusta. Eli on tällainen arvio.

Tai siis ei tämä ole arvio. Tuo ajankohta ei ole arvio, vaan tuo Jupiterin ja Saturnuksen kohtaaminen on todella tapahtunut vuonna kuusi ennen ajanlaskumme alkua. Mutta on myös muita ajankohtia, jotka ovat mahdollisia.

Tässä seuraavassa diassa tämä eläkkeellä oleva Forssan kirkkoherra Risto Heikkilä kirjassaan arvioi ja kirjoittaa sen tiedon, että puolestaan Jupiter ja Venus kohtasivat taivaalla kolme tai kaksi ennen Kristusta. Ja tuohon liittyi Regulus-tähden ohittaminen. Jupiter sen ohitti.

Ja tuossa kuvassa näkyy se, mitä tuolla konjunktiolla tarkoitetaan. Keskellä on aurinko. Sitten on nämä kiertoradat. Ne ovat oikeasti ellipsin muotoisia soikioita. Mutta siinä auringon alapuolella on maapallo. Sitten vasemmalla on seuraava Jupiter. Ja ulommaisena vasemmalla on Saturnus.

Ja konjunktio tarkoittaa sitä, että maasta katsoen nämä kaksi planeettaa ovat samassa linjassa, jolloin ne ovat näyttäytyneet suurempana valoilmiönä ja tähtenä, mitä normaalisti tähti näkyy.

Helsingin yliopiston tähtitieteen dosentti Tapio Markkanen on kirjoittanut tällaisen luonnehdinnan, että planeetat liikkuvat tähtitaivaaseen nähden, jolloin kertomus opastavasta tähdestä voisi pitää paikkansa.

Toisaalta myöskin maan liikkuminen radallaan nopeammin aiheuttaa niin sanottuja silmukoita, mikä merkitsee sitä, että konjunktiossa oleva planeettapari voi tarkkailijan kannalta, eli maasta katsoen, pysähtyä tai jopa liikkua taaksepäin kiintotähtien suhteen. Ja siinä on tavallaan tällainen näköharha kyseessä, kun maasta katsellaan tällaista tähtiä asettumassa samaan linjaan.

Sitten seuraava kuva kertoo jotain Venus-nimisestä tähdestä, jota oli arveltu Jupiterin kohtaajaksi kolme tai kaksi ennen Kristusta. Venus loistaa kirkkaana tähtenä sekä aamulla että illalla. Yleisemmin puhutaan aamutähdestä.

Jeesus sanoo itsestään Ihmiskirjassa: "Minä olen Daavidin juuri, verso ja suku, kirkas aamutähti." Vanhankäännöksen mukaan: "koin tähti."

Ja tuossa kolme tai kaksi vuosien Venuksen ja Jupiterin kohtaamisessa nämä tähdet kohtasivat kaksi kertaa. Ja tuo Jupiter liikkui tämän Regulus-tähden ohi leijonan tähtikuviossa.

Regulus tarkoittaa pientä kuningasta, latinasta suomeksi käännettynä. Se viittaa kuninkaaseen. Joskus puhutaan myös Rex-nimellä, joka tarkoittaa myös kuningasta. Ja sitten tuo leijonan tähtikuvio oli Juudean nimikkosymboli.

Ja Venuksen ja Jupiterin kohtaamisessa tulkittiin merkiksi juutalaisten kuninkaan syntymästä.

Seuraavassa kuvassa on sitten lainaus täältä joukoprofessori Jouko Martikaiselta. Hän ajattelee näin, että juuri se tähti, jonka idän tietäjät olivat nähneet nousevan taivaalle kotimaassaan, johti heitä tiellä Jerusalemista Beetlehemiin marraskuun puolivälissä vuonna 6.

Näin siksi, että Jupiterin ja Saturnuksen yhteenosumisesta syntyvä valo, jonka Linnunradan valo vahvistaa, muodosti juuri silloin valokiilan, joka sananmukaisesti opasti idän tietäjät Jerusalemista Beetlehemiin.

Beetlehemissä valokiila jäi noin kahdeksi tunniksi yhteen paikkaan ja saattoi silloin olla halkaisijaltaan vain pari metriä. Tuo kuva yrittää kertoa tästä valokiilasta.

Tällaisia arvioita ovat siis tutkijat esittäneet. Taustatietona meille tänä päivänä nämä asiat. Emme varmaankaan voi sanoa omilla tietämyksillämme, että on tapahtunut. Jompikumpi näissä tai ajankohta on myös epäselvä.

Seuraavassa kuvassa on se, mitä itse pidän olennaisena, kun puhumme tästä Beetlehemin tähdestä. Ja esitän tässä tämän kysymyksen: Eikö hän, joka loi tähdet luomisen kolmantena päivänä ja on asettanut luonnonlait, voisi liikuttaa yhtä tähteä omaan tahtonsa mukaan?

Ajattelen näin, että Beetlehemin tähti, idän tietäjien tähti, oli oikeasti tällainen fysikaalinen tähden liikkuminen, joka tapahtui. Silloin, kun se tapahtui, kyse ei ollut näystä tai symbolisesta Matteuksen kuvauksesta.

Mutta tämänpä sitten ainakin oma ymmärrykseni rajoittuu. Ajattelen, että on turvallista muistaa se, että Jumala on kaiken luoja. Ja planeetatkin ja kaikki täällä maailmassa on hänen kättensä alla.

Sitten Matteus kertoo Jeesuksen syntyneen. Seuraava dia muistuttaa kuningas Herodeksen aikana. Tuossa on tuollainen aikajana, johon näitä on haarukoitu.

Eli Herodes nimitettiin Rooman senaatin toimesta Juudean kuninkaaksi 40 tai 37 ennen Kristusta. Molempia vuosilukuja näyttää esiintyvän.

Itämaan tietäjät saapuivat Jerusalemiin aikahaarukalla 6-2 ennen Kristusta. Jeesus oli silloin jo syntynyt. Ja kun Jeesus syntyi kuningas Herodeksen aikana, niin Herodes tietysti oli elossa.

Ja kun tutkijat ovat pohtineet ja selvittäneet, milloin Herodes kuoli, niin ne esiintyvät ainakin kahta vuosilukua: 4 ennen Kristusta tai 1 ennen Kristusta. Eli Jeesus olisi syntynyt sitä ennen.

Joten tuolla on vielä Jeesuksen ristiinnaulitsemisen vuosi.

No tässä ystävissä lyhyesti vain siitä, että jos Jeesus syntyi 6-4 tai 1 ennen Kristusta, niin miten on mahdollista, että hän syntyi ennen syntymäänsä ennen Kristusta?

Kyseessä on ajanlasku. Jeesuksen syntymän ajoittamisen ajanlaskuvirhe, joka 500-luvulla tuli, kun sellainen munkki kuin Dionysius Eksiguus selvitti Jeesuksen syntymän ajankohdan, mutta erehtyi.

Jeesus olikin syntynyt aikaisemmin, mutta ajanlaskua ei tietenkään voida lähteä muuttamaan. Mutta vapahtajan syntymästä ajanlaskumme on lähtenyt liikkeelle.

Seuraavassa diassa on tietäjien kysymys Herodekselle, kun tietäjät saapuivat sinne Herodeksen hoviin.

Tietäjille oli varmaan luonnollista ajatella, että uusi hallitsija on syntynyt nykyisen kuninkaan palatsiin tai että nykyinen kuningas vähintäänkin tietää uuden hallitsijan olinpaikan.

Näin he päätyivät sinne Herodeksen puheille, missä se juutalaisten kuningas on.

Tuo kysymys aiheutti Matteuksen mukaan Herodeksen ja koko Jerusaleminkin pelästymisen.

Herodes pelästyi valtansa menettämistä. Hän oli julma hallitsija, joka piti kiinni vallasta, jonka oli saanut. Hänen tiedetään surmauttaneen useita henkilöitä jopa omasta lähipiiristään sen tähden, kun hän pelkäsi vallan kaappausta.

Muun muassa omia poikiaan ja vaimonsakin hän surmautti.

Tuo tietäjien kysymys johtaa meidät seuraavaan diaan. Sen kysymyksen seurauksena Herodes kutsui koolle ylipappeja ja lainopettajia. On voinut olla kyseessä suuren neuvoston koollekutsuminen tai ehkäpä pienemmän osan neuvostoa koollekutsuminen.

Joka tapauksessa Jeesus kysyy näiltä ylipapeilta tai lainopettajilta, missä Messiaan on määrä syntyä.

Ylipapit ja lainopettajat vastaavat, että Juudean Beetlehemissä. Raamattua ei aivan tarkkaan käy ilmi, että jäljessä oleva lainaus Miikan kirjassa vanhassa testamentissa, että oliko se näiden ylipappien ja lainopettajien lainaus vai onko se Matteuksen mukaan ottama perustelu ja täydennys.

Joka tapauksessa Matteuksen evankeliumissa Jeesuksen syntymäpaikka perustellaan profeetta Miikan ennustuksella: Sinä, Juudan Beetlehem, et ole suinkaan vähäisin heimosi valtiaista, sillä sinusta lähtee hallitsija, joka on kaitseva kansaani Israelia.

Matteus hieman on muokannut Miikan profeetiaa, sillä Miikan kirjassa sanotaan, että sinä Beetlehem, sinä Efratam, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa, mutta sinun keskuudestasi nousee Israelia hallitsija, hänen juurensa ovat muinaisuudessa ikiaikojen takana.

Ja Matteuksen evankeliumissa sanotaan, että Beetlehem ei ole vähäisin.

Näiden ei tarvitse olla ristiriidassa. Molemmat näkökohdat sopivat hyvin Jeesuksen syntymään.

Olennaista tässä on se, että Jumalan sana opasti tietäjät lopulta Beetlehemiin. Ja tämä Jumalan sanan merkitys on se, mitä haluan alleviivata loppiaisen evankeliumin äärellä.

Ja kun meillä on virsikirjassa viisi loppiaiseen oppiaiselle omistettua virttä, niin jokaisessa puhutaan tästä Jumalan sanasta, toisaalta kirjoitetun sanan merkityksessä, toisaalta myös Johanneksen evankeliumin alun merkityksessä: "Alussa oli sana, ja se sana oli Jumalan luona, ja Jumala oli se sana." Eli Jeesus itse on Jumalan lihaksi tullut sana.

On kirkas aamutähti nyt taivalle tänne syttynyt ja tullut toivokseni, hän pyhä poika Daavidin on kuninkaani korkein.

Eli Jeesus on tässä virressä kirkas aamutähti, kuten Ihmiskirjassakin: "Loi sen taivaan pimenosta uusi tähti kohoa, se on Herra Jeesuksemme, hän on tullut keskellemme sanaa."

Samaa näköalaa kuten tuossa viimeisessäkin: Jeesus kirkas tähteni aamun koitto Jaakobista.

Ja sitten näissä parissa virressä puhutaan sanasta kirkkaana tähtenä. Tuo Kristus-sana loistaa kirkkaana tähtenä, niin kuin äsken lauloimme: "Tunnetähden kirkkaimman se on sana Jumalan, lauloimme ennen alkuhartautta."

Seuraava dia puhuu siitä, kuinka Herodes kutsui tietäjät toisen kerran luokseen. Salassa uuden kuninkaan syntymä piti salata, ja Herodes halusi selvittää tietäjiltä tarkan ajan, milloin se tähti oli ilmestynyt, voidaanko sen laskea Messiaan syntymän ajan kohdaksi.

Tietäjät lähtivät Beetlehemiin. Kun Herodekselta kuulivat, että se on syntymäpaikka, Herodes pyysi heitä ilmoittamaan lapsen löytymisestä. Hänen tarkoituksensa oli surmata lapsi.

Sitten tässä seuraavassa diassa kerrotaan, kuinka tietäjät toivat lahjojaan talosta löytyvälle lapselle. Mariaa, äitiä, ei oltu enää syntymäpaikassa tallissa. Jeesus ei ollut seimessä, Jeesus oli jo vähän varttunut.

Joosefia ei jostain syystä mainita tuossa kohtaa. Miksi ei mainita, en tiedä. Jos joku tietää, niin tulkaa kertomaan.

Mutta heti tuon kertomuksen jälkeen Joosefi ja Jumala kehoittivat lähtemään Egyptiin Marian ja vastasyntyneen kanssa Herodesta pakoon.

Kullan arvon ymmärrämme arvokkaana jalometallina. Suitsukkeella hoidettiin haavoja ja loisinfektioita. Suitsuketta käytettiin myös suitsukusuhreissa temppelissä.

Toinen Mooseksen kirja kertoo, että suitsukkeeseen käytettiin pihkaa, kotilonkuorta, galvaanihartsia ja puudessa suitsuketta. Pihkaa tai hartsia saatiin kistuskasviheimon hajupihkasta.

Ja sitten mirha oli kivunpoistoon käytetty lääke ja ruumiiden balsamointiaine. Se oli mirhamipuun voimakkaasti tuoksuva pihka, jota sekoitettiin myös pyhään öljyyn, jota käytettiin temppelipalveluksessa.

Varhaisen kirkon kirkkoisät ovat tulkinneet kullan merkitsevän kuninkuutta, suitsukkeen jumaluutta, mirhan ihmisyyttä. Kristuksen kaksiluontoisuus tulee tässä tulkinnassa esille.

Ja sitten me käymme kohta lopettelemaan.

Tämä toiseksi viimeinen dia muistuttaa siitä, kuinka Jumala varoitti tietäjiä unessa palaamasta Herodeksen luo. Ja he palasivat toista tietä takaisin omaan maahansa.

Ja Joosefi ja Jumala kehoittivat lähtemään Egyptiin Marian ja vastasyntyneen kanssa Herodesta pakoon. Ja pyhä perhe palasi Egyptistä vasta sen jälkeen, kun Herodes oli kuollut.

Mutta kun Herodes ei saanut tietoa, kuka on vastasyntynyt, hän pani toimeen Beetlehemin lastensurman, jota nimityksessä käytetään kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Herodes julmuudessaan surmautti.

Sitten viimeinen diakuva. Kysymme, mitä evankeliumi opettaa meille? Varmasti monia asioita, mutta ajattelen, että voisiko nämä olla tällaisia ydinasioita.

Esimerkiksi Jeesuksen syntymän ajan kohta oli Jumalan tarkoin säätämä. Josta apostoli sanoo Galatalaiskirjeessä, että kun aika oli täytetty, Jumala lähetti poikansa, vaimosta syntyneen, lainalaiseksi tehdyn lunastamaan meidät.

Kun kaukaa vieraalta maalta tietäjät saapuivat, niin se kertonee siitä, että Kristus ja hänen valtakuntansa evankeliumi on tarkoitettu kaikille kansoille.

Kirkkomatissa loppiaista vietetäänkin lähetystyön pyhänä. Evankeliumi on tarkoitettu kaikille ihmisille.

Matteus tuo esille myös sen, että ihminen ei voi löytää omalla ymmärryksellään vapahtajaa. Tietäjät päätyivät ensin Herodeksen hoviin. Mutta Jumalan sana opasti oikeaan paikkaan.

Luotu maailma on luojalleen alisteinen. Niitä nämä tähtitaivaan ilmiöt meille kertovat.

Ja myös tämä viimeinen kohta, johon jo viittasinkin, että Jumalan sanan valo ohjaa meitä oikeaan. Jumalan sana ohjaa, opastaa meidät taivaan kotiin saakka.

Muistathan, matkaystävä, mitä varten olet uskomassa: taivasta varten.

Kiitos.